Ovatko Brysselin terrori-iskut kosto Pariisin iskuihin osallistuneen jihadistin pidätyksestä?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Zaventemin lentokenttä
Ihmisiä poistuu Zaventemin lentokentältä Brysselissä. Kentällä rähähti aamulla kaksi pommia. © Lehtikuva/ Reuters
Zaventemin lentokentällä räjähti tiistaiaamuna kaksi ja Maalbekin metroasemalla yksi pommi.

Tämänaamuiset Brysselin terrori-iskut eivät ole viikon ainoa suuri terrosmiaiheinen uutinen Euroopassa.

Euroopan etsityin terroristiepäilty Salah Abdeslam, 26, pidätettiin viime perjantaina Brysselissä, Molenbeekin kaupunginosassa. Marokkolaistaustaista miestä syytetään osallisuudesta Pariisissa viime marraskuussa tehtyyn terrori-iskujen sarjaan, joka vaati 130 ihmisen hengen.

Tänä tiistaina, vain neljä päivää pidätyksen jälkeen, terroristit tekivät Brysselissä veristen iskujen sarjan. Kello 10.47 aamulla Belgian yleisradioyhtiö RTBF raportoi Zaventemin lentokentälle tehdystä itsemurhaiskusta. Myöhemmin tarkentuneen tiedon mukaan lentokentällä on räjähtänyt toisenkin kerran. Kentältä on myös löydetty kolme räjähtämätöntä pommia.

Vähän myöhemmin samana aamuna RTBF uutisoi EU-hallintokortteleiden kupeessa sijaitsevalla Maalbebin metroasemalla räjähtäneestä pommista. Reutersin hieman ennen puoltapäivää uutisioimien, vahvistamattomien tietojen mukaan lentokentän iskuissa on kuollut 13 ja loukkaantunut vakavasti 35 ihmistä. Belgialaisen VTM-kanavan mukaan metroasemalla pommi surmasi kymmenen ihmistä.

Iltapäivällä uhriluku on noussut entisestään. Esimerkiksi brittisanomalehti The Telelegraph uutiosoi 15.26 päivitetyssä uutisessaan luolonuhreja olevan jo 36. Luku saattaa nousta siitäkin.

Kyseessä kosto?

Iskujen ja Abdeslamin pidätyksen läheisyys herättää kysymyksen siitä, onko iskuissa kyse jihadistien kostosta?

Ulkopoliittisen instituutin terrorismitutkijasta Teemu Sinkkosesta iskut eivät vaikuta ainakaan improvisoiduilta.

”Useiden pommien asettaminen vaatii pitkän valmistelun ja iskua on todennäköisesti suunniteltu pitkään. On kuitenkin aivan mahdollista, että kostomotiivi on vaikuttanut iskun ajoitukseen, nopeuttanut iskua, joka on päätetty toteuttaa joka tapauksessa”, Sinkkonen arvioi Seuralle.

Brysselin valikoitumista iskukohteeksi voivat Sinkkosesta selittää sekä asema kaupungin EU:n päämajana että siellä olevat verkostot.

”Brysselissä on selvästi verkostoja, joiden avulla terroristit saattavat toimia.”

Näihin verkostoihin tukeutumalla Abdeslam saattoi myös piilotella kaupungissa poliisi kuukausien ajan.

Turvatarkastukset jo lentokenttien ulkopuolelle?

EU-pääkaupunkina Bryssel on jatkuvasti tarkkojen turvatoimien kohteena. Sinkkonen muistuttaa, ettei mikään vartiointi täysin poista terrori-iskujen mahdollisuutta kokonaisessa kaupungissa.

”Lentokenttäiskujen seurauksena turvatarkastuksia saatetaan jatkossa siirtää jo kenttärakennuksen ulkopuolelle. Terroristeja perinteisesti houkutelleiden kohteiden turvallisuuden parantuessa he kuitenkin todennäköisesti etsivät uusia paikkoja iskeä.”

Tammikuussa 2015 jihadistit hyökkäsivät Pariisissa Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen surmaten 12 ihmistä. Marraskuussa seurasivat Pariisin suuriskut. Brysselin pommi-iskut ovat jo kolmas huomattava terroriteko Länsi-Euroopassa reilun vuoden sisällä.

Voiko uusi isku enää merkittävästi heilauttaa Eurooppalaista ilmapiiriä, vai onko terrorismiturtumus jo vallannut ihmisten mielet?

”Terrorismin vastainen toiminta on ollut vahvasti agendalla jo pitkään ja sillä on takanaan laaja tuki. Brysselin isku varmasti voimistaa sitä entisestään, mutta tuskin tuo enää keskusteluun merkittäviä muutoksia.”

Klo 15.37: Lisätty aikamääre alkuperäiseen uhrilukuun, päivitetty tietoa uhrien lukumäärästä, lisätty linkki The Telegraph-lehden uutiseen.

X