Ovatko puolueiden erilaiset arvot silmänlumetta? Kymmeniä ”halla-aholaisia” porvariehdokkaita pyrkii eduskuntaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jussi Halla-aho on perussuomalaisten puheenjohtaja.
© Marjo Tynkkynen / Otavamedia
Seura testasi Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneet. Kokoomuksesta, keskustasta ja kristillisdemokraateista löytyi yllättävän paljon ehdokkaita, joiden arvomaailma on yhteensopiva Jussi Halla-ahon kanssa

Populismin ja nationalismin nousu puhuttaa ja huolettaa. Suomessa molemmat ilmiöt ruumiillistuvat yhteen mieheen: Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoon. Kesällä 2017 porvarit hajottivat jopa hallituksen, kun Halla-aho oli valittu perussuomalaisten puheenjohtajaksi.

”Arvopohja on kuin kuminauha, joka kompromisseissa venyy. Nyt todettiin, että ollaan liian kaukana”, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) perusteli.

Monen muunkin kuminauha katkesi. Petteri Orpo (kok.), Jan Vapaavuori (kok.), Timo Soini (sin.) ja muutama muu eturivin vaikuttaja kiiruhti tekemään pesäeroa perussuomalaisiin.

Myös ennen tämän kevään eduskuntavaaleja moni puoluejohtaja on tuuminut, että he tuskin mahtuisivat samaan hallitukseen Halla-ahon kanssa.

Reaktio Halla-ahon arvoja kohtaan on ollut niin voimakas, että Seura päätti tehdä pienen kokeen: Syötimme Ylen ja HS:n vaalikoneisiin Halla-ahon vastaukset. Sen jälkeen tutkimme vaalipiiri kerrallaan, millaisia hengenheimolaisia hänelle löytyy oman puolueensa ulkopuolelta.

Lopputulos yllätti.

HS:n vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikoneessa on näppärä ominaisuus, joka tarjoaa sopivan ehdokkaan lisäksi myös sopivimman puolueen. Tämän avulla voimme tarkistaa, miten eri puolueet asemoituvat suhteessa Halla-ahoon.

Pääkaupunkiseudulla mielipiteet jakautuvat selvästi.

Mutta erot alkavat karista, kun lähdetään Kehä Kolmosen ulkopuolelle. Suomessa on vaalipiirejä, joissa muut puolueet edustavat halla-aholaisuutta paremmin kuin perussuomalaiset itse.

Lapissa lähinnä Halla-ahon ajattelua oli kokoomus (78 %). Osa kokoomuksen ehdokkaista jakoi Jussi Halla-ahon arvot 88 prosentin tarkkuudella.

Satakunnassa lähimmäs Halla-ahon vastauksia pääsi keskusta (78 %). Toiseksi kiri sininen tulevaisuus. Perussuomalaiset oli ”halla-aholaiselle” vasta kolmanneksi sopivin puolue.

Tiukin mittely käytiin Vaasan vaalipiirissä, jossa perussuomalaiset sijoittui vasta kuudennelle sijalle (74 %). HS:n vaalikoneen mukaan kokoomus ja sininen tulevaisuus (78 %) vastasivat parhaiten Jussi Halla-ahon näkemyksiä. Toiseksi sijoittui kristillisdemokraatit (76 %). Niiden jälkeen pronssin jakoivat keskusta ja kansalaispuolue (75 %).

Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Savo-Karjalassa ero kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä oli pieni, ainoastaan parin prosenttiyksikön luokkaa.
Vertailun vuoksi ero vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton ja ”halla-aholaisuuden” välillä oli kymmeniä prosenttiyksiköitä.

Yhteneväisyydet näkyivät myös kysymyksissä, jotka painottuivat porvariehdokkaiden arvoihin. Moni porvariehdokas jakoi Halla-ahon arvot 90-prosenttisesti.

Perussuomalaisten puoluekokouksessa oli myös Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari Jyväskylässä 10.6.2017.

Ylen vaalikone

Ylen vaalikoneen kohdalla ”halla-aholaisuuden” henkinen raja asetettiin 75 prosenttiin: Jos ehdokkaan yhteensopivuus Halla-ahon kanssa oli 30 kysymyksen jälkeen yli 75-prosenttia, ajattelussa oli syvempi yhteys. Esimerkiksi perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari on 78-prosenttisesti samaa mieltä Halla-ahon kanssa.

Ylen vaalikoneen mukaan kokoomuksella on peräti 14 ehdokasta, jotka sopivat yli 75-prosenttisesti yhteen Halla-ahon kanssa. Kristillisdemokraateilla tällaisia ehdokkaita on 13, keskustalla 10. Näiden joukossa on monia, jotka jakavat Halla-ahon arvomaailman yli 90-prosenttisesti.

Keski-Suomessa Teuvo Hakkarainen (ps) oli vain 71-prosenttisesti samoilla linjoilla puolueensa puheenjohtajan kanssa. Hakkaraisen ohi kiri neljä kristillisdemokraattia, kolme keskustalaista sekä kaksi ehdokasta kokoomukselta ja siniseltä tulevaisuudelta.

Ylen vaalikoneen testaamista vaikeutti se, että se sisältää kysymyksiä, jotka liittyvät vaalipiirejä koskeviin erityisiin teemoihin. Koska Halla-ahon kanta ei ollut tiedossa, testissä näihin kysymyksiin vastattiin ”En osaa sanoa”.

Ylen ja HS:n koneiden tuloksissa oli pieniä eroja, jotka selittyvät osin kysymysten painotuksella. Ylen koneen maahanmuuttoon liittyvä kysymys on yleisluonteinen:
”Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa.”

Myöntävä vastaus ei välttämättä tarkoita, että vastaaja olisi halla-aholainen tai maahanmuuttokriittinen.

HS:n vaalikoneen kysymys: ”Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia” tarjoaa todennäköisesti tarkemman näkymän ehdokkaan arvoihin ja asenteisiin.

Epävarmuustekijöistä huolimatta vaalikoneen tulos tarkentuu, mitä pidemmälle 30 kysymystä käsittävä testi etenee. Jokainen eri vastaus laskee ehdokkaan ja käyttäjän yhteensopivuusprosenttia.

Kovan linjan kokoomus

Seura on kirjoittanut aiemmin siitä, kuinka Suomen Sisun sisäisestä tiedotuksesta ja viestinnästä vastaava Kristian Viding on pitkän linjan kokoomuslainen. Hän toimi aktiivisesti Wille Rydmanin taustajoukoissa, kun tämä valittiin kokoomusnuorten puheenjohtajaksi 2010.

”Sen jälkeen se kokoomusnuorten meininki muuttuikin oikeistolaisemmaksi, huomattavasti enemmän mua miellyttävään suuntaan”, Viding sanoi Seuran haastattelussa 2017.

Ylen vaalikoneessa Jussi Halla-ahon ja Wille Rydmanin yhteensopivuus on 81 prosenttia. Rydmanin vaalikampanjan otsikko on Anna äänesi realismille. Se muistuttaa sinisen tulevaisuuden slogania kesältä 2017: Realismia ilman rasismia.

Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että näissä vaaleissa sininen tulevaisuus on kalastellut halla-aholaisten apajilla. Puolue on muun muassa vaatinut, että törkeästä rikoksesta tuomittu maahanmuuttaja pitää voida palauttaa lähtömaahansa, vaikka hänen henkensä olisi siellä vaarassa. Linjaus on Suomen perustuslain vastainen.

Kristillinen oikeisto

Vaaleissa jaetaan valtaa, mutta vain voittajille.

”Joskus voitto voi olla tärkeämpi kuin oma linja”, sanoo Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta.

Pakkasvirta on tutkinut nationalismia ja populismia. Hänen mukaansa perussuomalaisten nousun jälkeen lähes kaikki puolueet ovat tiukentaneet kantojaan maahanmuuttoon.

”Tiukan maahanmuuttolinjan ehdokkaita oli myös edellisissä eduskuntavaaleissa, esimerkiksi kokoomuksessa ja kristillisdemokraateissa.”

Myös läheisempää yhteistyötä on harrastettu, Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa varsinaissuomalaiset perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat ”teknisessä” vaaliliitossa.

Periaatteessa kyse ei ole ideologisesta vaan käytännöllisestä yhteistyöstä.

”Toisaalta on kuitenkin selvää, että vaaliliittokumppanin on oltava perusarvoiltaan ja tavoitteiltaan suunnilleen samalla kartalla kuin oma puolue”, Jussi Halla-aho sanoi Suomen uutisten haastattelussa lokakuussa 2018.

Arvojen yhteensopivuudesta puhuttiin myös 2014, kun perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit solmivat vaaliliiton Lapissa.

Kodin, uskonnon ja isänmaan pyhä kolminaisuus on luonteva perusta oikeistokonservatiiveille, myös Suomen ulkopuolella.

Tänä keväänä Saksassa on puhuttu siitä, kuinka Angela Merkelin kristillis­demokraattinen CDU -puolue houkuttelee nationalistisen AfD:n äänestäjiä.

Toukokuun EU-vaaleissa AfD:tä voi odottaa huono tulos. Mutta samalla sen edustamat arvot vahvistuvat Saksan valtavirtapolitiikassa, kun CDU siirtyy askeleen oikealle.
Kovat arvot voittavat, kävi AfD:lle miten vaan.

X