”Ovela virus osaa yllättää!” Influenssakauden alkuun on kuukausia, mutta rokotevalmistus alkoi jo Ranskassa

Suomen päätös suojata riskiryhmiin kuuluvat kansalaiset influenssan haitoilta nelivalenttisella rokotteella on ainutlaatuinen.

Myös Isossa-Britanniassa terveysviranomaiset ovat tehneet kansallisen päätöksen tämän rokotteen hankinnasta. Ruotsissa rokotuksista päättävät alueellisesti julkisesta terveydenhuollosta vastaavat maakäräjät.

Suomi tai mikään muukaan yksittäinen maa ei päätä kuitenkaan siitä, millainen virusvasta-aineiden cocktail rokotepullossa alkavalla kaudella on. Siitä päättää Maailman terveysjärjestö WHO.

WHO määrittelee ja Euroopan lääkevirasto (EMA) hyväksyy vuosittain rokotteessa käytettävät viruskannat.

Tämä päätös on tärkeä, koska influenssarokotus on tehokkain keino suojautua influenssalta ja sen vaikeilta komplikaatioilta.

Pohjoisella pallonpuoliskolla nelivalenttiseen rokotteeseen WHO suositteli tulevaksi kaudeksi kahta A-virusta ja kahta B-virusta (A/(H1N1) ja A/(H3N2) sekä B/Victoria ja B/Yamagata).

Pohjoisen pallonpuoliskon tilannetta ennustetaan eteläisen pallonpuoliskon kokemuksella ja pohjoisen pallonpuoliskon virushavainnoilla, mutta viime kaudella sekään ei olisi auttanut. Euroopassa riehui poikkeuksellisen raju B-virusepidemia.

Juuri sitä B-virusta ei ollut mukana myöskään Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan hankitussa rokotteessa.

Mutta nyt on.

Sanofi Pasteurin tuotantolaitoksessa täytetään äärimmäisen kontrolloiduissa oloissa rokotepulloja ja ruiskuja pakattavaksi, myös Suomeen.

Virus muuntuu jatkuvasti

Tehtaanjohtaja Philippe Ivanes esittelee tuotantolinjalla laadun- ja turvallisuustarkistuspisteitä ja kertoo, että Val de Reuilista Pohjois-Ranskasta lähtee maailmalle vuosittain 200 miljoonaa influenssarokoteannosta.

Vasta-aineiden eli antigeenien valmistusta varten on investoitu tehdaslaajennukseen 170 miljoonaa euroa.

Kun suomalaiset valmistautuvat keskikesän juhannusjuhlaan, rokotetehtaalla valmistaudutaan lähettämään ensimmäisiä rokote-eriä 150 maahan ympäri maailmaa.

Nelivalenttistenkin rokotteiden virukset kasvatetaan hedelmöitetyissä kananmunissa. Siellä ne ovat muhineet siitä lähtien, kun WHO helmikuussa valitsi rokotteen viruskannat. Kaikkein pyhimpään ei vierailijoita päästetä.

Tiedemiehet ja -naiset etsivät kuumeisesti jo uusia tapoja kehittää entistä parempia rokotteita ja nopeuttaa tuotantoprosessia.

”Suurin haaste on kuitenkin itse ovela virus, joka muuntuu jatkuvasti ja yllättää”, sanoo Sanofi Pasteurin influenssarokotteiden kliinisistä tutkimuksista vastaava Saranaya Sridhar.

”Työskentelemme kovasti löytääksemme uusia tapoja valmistaa rokotteita. Proteiini kasvualustana olisi yksi mahdollisuus, tai voimme pyrkiä muokkaamaan virusantigeeniä. Tiedämme jo nyt, että tärkein rokotteen tehoon vaikuttava tekijä on ihmisen ikä.”

Rokotteetkin ovat tulevaisuudessa ehkä osa yksilöllistä terveydenhoitoa, mutta toistaiseksi ne suojaavat riskiryhmiä sairastumiselta ja vakavilta jälkitaudeilta.

”Nelivalenttinen pistettävä rokote suojaa kattavammin kuin kolmivalenttinen. Tutkimuksen mukaan sen käyttö Euroopassa olisi kymmenen viime vuoden aikana vähentänyt lähes 1,6 miljoonaa influenssatapausta ja yli 37 000 sairaalahoitojaksoa sekä vähentänyt lähes 15 000 influenssaan liitettävää kuolemaa”, kertoo Sanofi Pasteurin lääketieteellinen johtaja Rosalind Hollingsworth.

Hyvästä haluttiin maksaa enemmän

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) päätti keväällä hankkia influenssakaudeksi 2018–2019 pistettävän nelivalenttisen rokotteen.

”Päädyimme kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän kanssa kustannus-vaikuttavuuslaskelmien pohjalta suosittelemaan STM:lle, että tälle rokotteelle annetaan laatupisteitä sen sisältämän toisen B-viruskomponentin vuoksi”, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveysturvallisuus-osastolta.

Laatu ratkaisi.

Se laskettiin tässä tapauksessa eduksi, jonka tällä hetkellä ainoa markkinoilla oleva pistettävä nelivalenttinen rokote sai maksaa kolmivalenttiseen verrattuna.

Jos toinen valmisteista on vaikuttavuudeltaan tai joltain muulta ominaisuudeltaan parempi, siitä voidaan maksaa korkeampi hinta.

”Hyväksyttävä hintaero riippuu yhteiskunnan maksuhalukkuudesta, ja käytännössä muun muassa siitä, mahtuuko rokotevalmistajan kulloinkin tarjoama hinta valittuun maksuhalukkuuteen”, sanoo lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen STM:stä.

”Influenssarokotteen hankintapäätöksen kokonaishinta on noin seitsemän miljoonaa euroa, mikä on reilut kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin parina aikaisempana vuotena.”

Rokotteiden annoskohtaiset hinnat ovat liikesalaisuuksia.

”Tautitaakka on suurimmillaan elämän ääripäissä”

Nyt Suomessa halutaan tarjota kansalaisille kattavin mahdollinen rokote terveystaloudellisesti mahdollisimman kustannusvaikuttavasti.

Sanofi Pasteurin rokote on tällä hetkellä ainoa myyntiluvallinen pistettävä nelivalenttinen influenssarokote.

Yhden B-viruskannan varassa toimiminen olisi THL:n Nohynekin mielestä arpapeliä.

Ikäihmisillä aikaisemmin sairastetun taudin ja rokottamisen ansiosta kehittynyt immuniteetti B(A)-virustyypeille antaa heille jonkin verran ristisuojaa, mutta nuoremmissa ikäluokissa B-virus aiheuttaa suhteessa enemmän ongelmia.

”Tautitaakka on suurimmillaan elämän ääripäissä ja riskiryhmillä, jotka tarvitsevat hyvän suojan rokotteesta. Jos ihmiseltä puuttuu kyky muodostaa itse suojaa iän, taudin tai jonkin lääkityksen vuoksi, rokottaminenkaan ei välttämättä anna hänelle kovin hyvää suojatehoa.”

Siksi kansallisessa rokotusohjelmassa suositellaan myös lähipiirin, perheen ja hoitohenkilökunnan rokottautumista.

Influenssarokotus pitäisi siis ottaa sen vuoksi, että ei itse sairastu influenssaan tai sen jälkitauteihin, mutta myös siksi, että ei levitä infektiota muihin. Tästä syntyy laumasuojaa.

Influenssaa ei pidä aliarvioida

Sekä suomalaiset että kansainväliset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että influenssaa aliarvioidaan edelleen.

”Influenssakausi tulee joka vuosi uudelleen ja sen vakavuus saattaa unohtua jopa päättäjiltä”, Hollingsworth sanoo.

”Flunssa ja influenssa menevät ihmisten mielissä sekaisin, koska flunssavirukset kiertävät talvikaudella samaan aikaan influenssavirusten kanssa. Jälkitauteja kuten keuhkokuumetta ja sydäntapahtumia ei ehkä osata liittää riittävällä vakavuudella influenssan seurauksiin.”

Maailmassa kuolee vuosittain 290 000–650 000 ihmistä hengitystiesairauksiin kausi-influenssan seurauksena, arvioivat Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Suomessa influenssa rasittaa terveydenhuoltoa ja sairastuttaa noin puoli miljoonaa suomalaista. Sairaalahoitoon joutuu kymmeniätuhansia henkilöitä.

Influenssa tekee pahempaa jälkeä kuin tieliikenne. Kolareissa menehtyy vuosittain noin kaksisataa henkilöä, kun influenssaan liitettäviä kuolemantapauksia voi eri arvioiden mukaan olla jopa viisisataa tai enemmän.

Terveyshyödystä tarvitaan tietoa

Suomessa ei ole tutkittua tietoa koko väestön tautitaakasta. Influenssan seurauksia arvioidaan esimerkiksi tarkastelemalla sairaalahoidon kustannuksia.

Influenssarokottamisen asiantuntijatyöryhmä on ehdottanut kustannusvaikuttavuustutkimusta, mutta esteenä ovat puuttuvat tiedot tautitaakan todellisesta määrästä ja vakavuudesta sekä THL:n resurssien puute.

Asiantuntijoiden aika menee Nohynekin mukaan sen selvittämiseen, tulisiko HPV- eli papilloomavirusrokotetta tarjota myös pojille osana kansallista rokotusohjelmaa. Myös vyöruusurokottamisen tarpeellisuutta pitäisi selvittää.

Influenssarokotteella on kuitenkin monia vaikutuksia väestötasolla.

Influenssarokotteella voidaan kenties ehkäistä myös antibioottien liikakäyttöä. Antibiootille va-stustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on maailmanlaajuinen ongelma ja vakava terveydellinen uhka. Influenssavirus lisää tutkimusten mukaan myös sydäninfarktin riskiä.

Kaiken lisäksi virus on mestari muuntautumaan. Influenssarokotteen lopullinen teho nähdäänkin vasta, kun epidemia on käynnistynyt vuodenvaihteen tienoilla.

Sanofi Pasteur järjesti toimittajamatkan Val de Reulin rokotetehtaalle kesäkuun alussa.