Saamelaisia Ruotsissa raivostuttanut Beowulf -kaivosjätti työntyy Suomeen: ”Kaivos tuhoaa aina ympäristön”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kolarin Hannukaisen rautakaivoksen uudelleenavaamista on vastustanut lähinnä alueen matkailuväki. © HANNU VALLAS / LEHTIKUVA Hannu Vallas/@ Lentokuva Valla
Porotalous ja kaivos taistelevat elintilasta Lapissa.

Ruotsissa saamelaisia ja ympäristönsuojelijoita jo muutaman vuoden ajan raivostuttanut brittiläinen kaivosyhtiö Beowulf Mining aikoo laajentaa toimintansa myös Suomeen, kertoo yhtiön 11.1. julkaisema tiedote .

Suunnitelman mukaan Beowulf aloittaisi grafiittiesiintymien tutkimukset Länsi-Lapin Kolarissa sekä kolmella muulla suomalaisella paikkakunnalla.

Ruotsissa saamelaiset ja ympäristönsuojelujärjestöt kokevat Beowulfin kaivostoiminnan vakavana uhkana Saamenmaalle. Jos kaivos käynnistyisi, se  tarkoittaisi käytännössä alueen perinteisen elinkeinon, eli porotalouden käymistä mahdottomaksi.

Jokkmokkin alueella nähtiin kaivoskiistan yltyessä vuonna 2013 satojen ihmisten mielenosoituksia, kansalaistottelemattomuutta, rajua sanasotaa ja jopa tappouhkauksia.

Koska ensimmäinen kaivos?

Kolarin kunta ei virallisesti ole saamelaisten kotiseutualuetta. Lapissa myös esimerkiksi Kittilässä ja Sodankylässä toimii kaivoksia, mutta saamelaisten kotiseutualueella ei tällä hetkellä ole kaivoksia.

”Eikä toivottavasti tulekaan. Tiedossa kuitenkin on, monien katseet ovat suuntautuneet tänne ja haluja kaivoksien perustamiselle olisi”, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien näkemys kaivoksista on selkeä.

”Saamelaiskäräjien linja on, että sellaista kaivosta ei ole olemassakaan, joka ei tuhoaisi ja pilaisi ympäristöä”, Sanila-Aikio sanoo.

Vahvistamattomat oikeudet

YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2009 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen, jota valmisteltiin yli kymmenen vuotta. Julistuksessa todetaan, ettei valtio tai suurteollisuus voi enääkäyttää alkuperäiskansojen alueita tai luonnonvaroja ilman heidän suostumustaan.

Se on varsin selväsanainen kannanotto saamelaisten oikeuksien puolesta.

”No, sen julistuksen käytännön merkitys on ollut nolla. Saamelaiset eivät pääse osallistumaan päätöksentekoon siitä, miten saamelaisalueiden maata käytetään, puhumattakaan siitä, että saisimme osallistua hyötyjen jakamiseen.”

Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa.

YK:n alkuperäiskansoja koskevan julistuksen lisäksi ratifioimatta on myös YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO 169 –sopimus. Se on 34 keskeistä artiklaa sisältävä yleissopimus alkuperäiskansojen oikeuksista. Sopimuksen mukaan Suomen on tunnustettava saamelaisten pyrkimykset hallita itse omia instituutioitaan ja kehitystään ja tuettava tätä työtä aktiivisesti. Saamelaisilla olisi myös hallita omaa kehitystään omilla ehdoillaan.

ILO 169:n kiistellyin osa koskee alkuperäiskansojen oikeutta maahan ja veteen.
Ratifiointia on odoteltu jo vuosien ajan. Muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvosto on antanut Suomelle toistuvia huomautuksia saamelaisten ihmisoikeuksien rikkomisesta.

”Suomi esiintyy mielellään kansainvälisillä areenoilla edistämässä alkuperäiskansojen oikeuksia, mutta kotimaassa tilanne on jotakin aivan toista”, Tiina Sanila-Aikio sanoo.

X