Veroparatiisit syövät yhteisestä pussista – lasku palkansaajille

Jaa kaverilleTilaa Seura
Veropako Suomen ulkopuolelle voi johtaa uusiin leikkauslistoihin. © Colourbox
Panaman paperien esiintuomat veroparatiisit kertovat miljardien veronkierrosta, samaan aikaan Suomessa kytätään viiden euron pitsoja.

Kansainvälisen tutkivien journalistien yhteisön ICIJ:n haltuunsa saamat, veroparatiisien kautta tapahtuvaa veronkiertoa käsittelevät Panaman paperit ovat aiheuttaneet nyt muutaman viikon ajan pelkoa ja kauhua yritysten omistajissa ja poliitikoissa halki Euroopan ja Suomen.

Islannissa pääministeri Sigmundur Gunnlaugson joutui jo eroamaan, Britanniassa pääministeri David Cameronin eroa vaaditaan alati kasvavin äänenpainoin.

Veroparatiisien käyttäminen vaikuttaa olevan tuttua myös suomalaisille pankeille, poliitikoille sekä jopa valtionyhtiöille.

Panaman papereiden mukaan Nordea on kahden viime vuosikymmenen aikana perustanut useita satoja tilejä Panamaan. Suomen Nordea kertoi viime viikolla, että tiedon julkistamisen jälkeen jo 4000 suivaantunutta asiakasta on jättänyt pankin.

Postilla kesti seitsemän vuotta päästä irti veroparatiisista

Itella kertoi huhtikuussa 2008 ostavansa venäläisen logistiikka-alan yrityksen National Logistic Companyn. Kauppasummaksi kerrottiin noin 200 miljoonaa euroa.

Ylen tutkivan journalismin tv-ohjelma MOT kuitenkin kertoi huhtikuussa 2013, että ”venäläisen” yrityksen omistus oli Brittiläisillä Neitsytsaarilla, joka tunnetaan niin sanottuna veroparatiisina.

Kuusi tuhatta henkilöä työllistäneen National Logistic Companyn omisti Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity NLC International.

NLC Internationalin omistaneet yritykset oli puolestaan rekisteröity peräti neljään eri veroparatiisiin, eli Neitsytsaarille, Caymansaarille, Jerseyyn ja Kyprokselle.

Itella Logistiikan silloinen Venäjän-johtaja Vesa Vertanen kommentoi Ylelle, että omistajien omistusrakenne oli selvillä kauppaa tehtäessä ja että ”tämän vuoden [2013] kuluessa Neitsytsaarten yhtiön pitäisi olla järjestelty pois rakenteesta”.

Vielä marraskuun lopussa 2014 järjestelyä ei kuitenkaan oltu vielä purettu. Puhelu Postin johtoon kertoo, että kyseinen järjestely saatiin maalinsa vasta viime vuonna.

Onko Neitsytsaarten yhtiö saatu jo järjesteltyä pois Postin rakenteesta, Postin talous- ja rahoitusjohtaja Sari Helander?

”On järjestelty. Venäläisen konsernin omistus on nyt Suomessa. Neitsytsaarilta omistus siirtyi vuosien 2014 ja 2015 aikana ensin Kyprokselle ja sieltä edelleen Suomeen.”

Eli omistusta ei nyt ole enää Kyproksella?

”Ei ole. Meillä on Kyproksella vielä kaksi tyhjää yhtiötä, jotka suljetaan lopullisesti vuoden 2017 aikana.”

Ja kuka tarkkaan ottaen omistaa nyt National Logistic Companyn, ja onko tämän nimistä yritystä enää olemassakaan?

”Yritys toimii nimellä Itella Logistiikka Venäjällä. Venäläisten yhtiöiden omistus on Posti-konsernilla kahden väliyhtiön kautta. Väliyhtiöt ovat Global Mail ja Posti Global, ja ne löytyvät tilinpäätöksestäkin.”

Veropako voi johtaa veronkorotuksiin

Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, jonka toimistolla on seurattu ahkerasti myös veroparatiisien ympärillä käytävää keskustelua.

Finnwatchin tutkija Lauri Finér, onko Panaman paperien ympärillä leijuvassa kohussa nyt riskinä, että olemme yhteiskuntana närkästyneitä pari viikkoa, ja sitten asia suuremmilta osin unohtuu?

”Kyllä se riski on. Ongelmien ratkaisu vaatii aikaa ja ratkaisuja on tehtävä myös kansainvälisesti. Toivottavasti Panaman paperien tiedot päätyvät myös viranomaisille, eivätkä jää vain mediatalojen haltuun. Tämän tyyppisiä tietovuotoja tulee varmasti jatkossakin, ja niitähän on tähänkin saakka tullut suunnilleen kerran vuodessa.”

Veroparatiisien kohdalla on nyt syntynyt vaikutelma, että tavallinen veronmaksaja joutuu pelaamaan eri säännöillä kuin varakkaat?

”Toki tämä epäoikeudenmukaisuuskysymys on tärkeä. Lakiasiaintoimistot ja pankit, kuten Suomen tapauksessa Nordea, ovat tarjonneet varakkaille henkilöille mahdollisuuden piilottaa varojaan verottajalta.Palvelut ovat sen verran kalliita, ettei siitä tavalliselle palkansaajalle ole hyötyä. Niitä onkin käytetty lähinnä pääomatulojen salaamiseen.”

Voiko veropako Suomesta johtaa itseasiassa veronkorotuksiin?

”Totta kai. Veroissahan on kyse hyvinvointivaltion rahoittamisesta ja oikeudenmukaisuudesta. Kun toiset eivät maksa lain mukaista osuuttaa, muut maksavat enemmän, tai sitten on leikattava julkisten palveluiden tai tulonsiirtojen tasoa.”

Ketkä Suomessa maksavat veronkierron laskua?

”No, muut kuin nämä veronkiertäjät.”

Viime syksynä veronkiertoa vastaan kampanjoitiin muun muassa siten, että Poliisi pyysi kansalaisia ilmoittamaan havainnot alle kuuden euron pitsoista. Veroparatiisien kautta liikkuu miljardeja, joten onko pitsojen hintakyttäys merkityksetöntä puuhastelua?

”En halua väheksyä sitäkään, sillä lähtökohtahan täytyy olla, että kaikki toimivat lakien mukaan. Yleisestihän ravintola-alalla veronkierto on ongelma, joka haittaa rehellisten yrittäjien toimintaa. Asioiden mittaluokkaa ja vaikutuksia on kuitenkin syytä suhteuttaa toisiinsa.”

X