Maahanmuuttovirasto salaa vastaanottokeskuksiin liittyviä pelisääntöjä - ei kerro millä perusteella raha liikkuu

Julkisoikeuden professori kritisoi Maahanmuuttovirastoa sopimustietojen pimittämisestä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Maahanmuuttovirasto ei halua kertoa, mistä vastaanottokeskusten hintalappu muodostuu.

Julkisoikeuden professori kritisoi Maahanmuuttovirastoa sopimustietojen pimittämisestä.
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Viime elokuussa Suomeen alkoi virrata turvapaikanhakijoita. Ympäri Suomen perustettiin pikavauhtia vastaanottokeskuksia eli vokkeja. Syntyi uudet palvelumarkkinat. Tänä vuonna vok-palveluihin käytetään vähintään 500 miljoonaa euroa julkisia varoja.

Kiireen keskellä Maahanmuuttovirasto eli Migri solmi miljoonasopimukset ilman, että se kilpailutti palveluntarjoajia. Nyt virasto kieltäytyy kertomasta, millä perusteella palvelusopimuksista koituvat kustannukset korvataan. Tiedon kertominen vaarantaisi Migrin mukaan viraston liikesalaisuuden ja hankaloittaisi mahdollisuuksia solmia halpoja sopimuksia. Lisäksi pelisääntöjen paljastamisesta voisi koitua vahinkoa yksityiselle elinkeinotoiminnalle.

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen epäilee, että Maahanmuuttovirasto tulkitsee julkisuuslakia liian tiukasti: ”Kyse ei ole Maahanmuuttoviraston liiketoiminnasta, vaan normaalista viranomaistoiminnasta”, Voutilainen sanoo. Palvelusopimus on viraston laatima asiakirja, joka on annettu kaikille palvelun tuottajille.

”Hinnan lisäksi siinä ei pitäisi olla mitään salaamisen perusteita”, Voutilainen sanoo. Sopimuksen pääperiaatteet ovat kaikille samat. Siksi pykälien avaaminen ei voi vahingoittaa yksittäisen yrityksen elinkeinotoimintaa.

Suomessa toimi maaliskuussa 142 vastanottokeskusta. Suomen Punainen Risti oli ylivoimaisesti suurin toimija, sen vastuulla oli 92 keskusta. SPR ei ole kaupallinen toimija, vaan voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Tomi Voutilaisen mukaan myös yleishyödyllisellä yhteisöllä voi olla liikesalaisuuksia, vaikka se soveltaisi muuten toiminnassaan eri pelisääntöjä kuin voittoa tavoitteleva osakeyhtiö.

”Nykyään viranomaiset tuntuvat vetoavan liiankin helposti erilaisiin liikesalaisuusperusteisiin”, Tomi Vuotilainen sanoo. Hän painottaa, että julkisuus on Suomessa pääsääntö. ”Julkisuusperiaatteen yksi tarkoitus on julkisten varojen käytön valvomisen mahdollistaminen yleisölle. Julkisten varojen käytössä täytyy olla erityisen avoin.”

X