Ilmaisia oikeudenkäyntejä ei enää ole: Maksuilla suitsitaan keskiluokan riitoja

Parkkisakoista valittaminen, aviopuolisosta eroaminen ja naapuririidoista käräjöiminen on entistä kalliimpaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Parkkisakoista valittaminen, aviopuolisosta eroaminen ja naapuririidoista käräjöiminen on entistä kalliimpaa.
Teksti: Tarja Ahokas

Oikeutta asioilleen tuomioistuimista hakevat ovat vuoden alusta lähtien joutuneet harkitsemaan moneen kertaan riittävätkö rahat käräjöintiin.

Uuden lain myötä käsittelyt ovat maksullisia kaikissa tuomioistuimissa. Korotukset ovat enimmillään moninkertaiset. Lisäksi ennen maksuttomille oikeusasteille on määrätty useiden satojen eurojen hintalappu. Esimerkiksi ennen ilmaisiin käräjä- ja hallinto-oikeuksiin tottuneet joutuvat nyt maksamaan 250 euron suuruisen tuomioistuimaksun.

Hallinto-oikeudet käsittelevät muun muassa verovalituksia ja ennen vuoden vaihtumista niidenkin käsittely oli maksutonta.

Laajempia riita-asioita käsiteltäessä tämä merkitsee asianosaisille, käytännössä häviävälle osapuolelle, vähintään tuhansien eurojen loppulaskua, koska jokainen oikeusaste laskuttaa 500 euroa lisää. Päälle tulevat vielä tunnetusti kalliit asianajokulut.

Hakemusmaksutkaan eivät ole enää halpoja, saati ilmaisia. Aikaisemmin avioeroa sai hakea satasella, nyt siitä joutuu maksamaan ensivaiheessa 200 euroa ja harkinta-ajan jälkeinen jatkokäsittely maksaa 100 euroa. Riitaiset erot ovat aina olleet kalliita, nyt vielä kalliimpia. Mikäli avioero sirtyy käräjäoikeuteen määräytyy maksu sen mukaan.

Riita-asioiden sovittelun aloittaminen on yhtä kallista kuin asian vieminen käräjäoikeuteen eli 250 euroa. Jos sovittelua ei aloiteta on hinta 100 euroa.

Konkurssien ja saneerausmenettelyjen hintahaitarit liikkuvat käsittelyn laadusta riippuen 300 eurosta aina 1 000 euroon.

Oikeusturva vaarassa?

Tuomioituinmaksulain vaikutuksia kansalaisten oikeuturvaan ehdittiin ihmetellä jo lain valmisteluvaiheessa. Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko totesi julkisuudessa ennen virkaan astumistaan viime vuoden lopulla, että ”varakkaan mahdollisuudet käydä oikeutta ovat köyhää paremmat”.

Esko kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että mikäli riidan arvo on alle 20 000 euroa kannattaa miettiä, onko käräjöinti sen arvoista.

Tuomioistinmaksulain yksi peruste onkin ohjautuvuus, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, ettei varsinkaan alimpia oikeuksia rasitettaisi ns. turhilla asioilla. Turhiksi asioiksi hallituksen esityksessä luonnehditaan esimerkiksi asioita ”joilla ei vireillepanijansakaan näkökulmastaan ole juuri menestymisen mahdollisuuksia”.

Reippaista blogikirjoituksistaan tunnettu Lapin yliopiston lainkäytön eli prosessioikeuden emeritusprofessori Jyrki Virolainen yritti kiinnittää asiaan julkista huomiota jo maaliskuussa 2013. Virolainen kirjoitti, että ”…tosiasia on, että oikeudenkäyntimaksujen näin tuntuva korotus on, esimerkiksi hovioikeuteen ja KKO:een valitettaessa noin kaksinkertaisiksi nykyisestä, iskee pahimmin keskituloisiin ihmisiin, joille ei myönnetä oikeusapua”.

Yleistä oikeusapua myönnetään täysimääräisenä pienituloisille ja porrastettuna prosenttiosuuksittain suhteessa tuloihin. Tähän nojataan myös hallituksen esityksessä, jonka eduskuntakin hyväksyi. Näin ollen sen ei katsota vaarantavan kansalaisten perustulakiin pohjautuvaa oikeusturvaa. Tosin polveilevassa ja massiivisessa, työryhmän mietintöön ja lähes 80:aan lausunnon antajaan pohjautuvassa esityksessä todetaan, että ”on mahdollista, että tuomioistuinmaksujen korotus ja maksullisuuden laajentaminen heikentävät oikeusturvan saatavuutta asian vireillepanijan näkökulmasta”.

Lausunnon antajista krittisimmin tuomioistuinten maksullisuuteen suhtautuu eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Hallituksen esityksessä EOA:n lausuntoa ei kuitenkaan esitellä laajemmin eikä eduskunnan lakivaliokunta kutsunut oikeusasiamiestä kuultavaksi lakiehdotusta käsitellessään.

Kantelut lisääntyvät

Vakiintuneen tavan mukaan oikeusasiamies ei ota kantaa siihen, olisiko häntä ollut syytä kuulla tarkemmin.

”Laissa on aivan erityisiä kipukohtia, jotka käyvät selvästi ilmi lausunnostamme. On mahdollista, että kantelut oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille lisääntyvät, koska nämä saattavat jäädä monen ainoaksi kanavaksi saada asioilleen oikeutta”, esittelijäneuvos Pasi Pölönen EOA:n toimistosta sanoo.

Oikeusasiamies arvostelee erityisesti muun muassa opetukseen, päivähoitoon ja verovalituksiin kohdisuvaa maksullisuutta. Jääskeläinen kyseenalaistaa myös valitusosoitusten sisällön, jossa ei kerrota riittävän selkeästi valituksen maksullisuudesta.

”Laillisuusvalvontakäytännössä on ilmennyt puutteita tässä suhteessa. Maksuista etukäteen ilmoittaminen edistää perustuslaissa turvattua hyvää hallintoa ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista”.

Oikeusasiamies saa vuosittain 4 500 – 5 000 kantelua.

Valopuoliakin

Arvostelijoiden joukkoon kuuluu myös yli miljoonaa palkansaajaa edustava SAK, jota koskettaa erityisesti työtuomioistuimen ja vakuutusoikeuden maksut.

Aikaisemmin ilmainen vakuutusoikeus muuttui maksulliseksi, ja työtuomioistuimen maksut nostettiin enimmillään kahdeksankertaisiksi. Perusteluina pidettiin muun muassa sitä, että ”noin puolet työtuomioistuimen käsittelemistä asioista on työrauha-asioita, joissa työnantajapuoli on tilastojen mukaan lähes aina voittanut. Korotettu oikeudenkäyntimaksu tulisi näissä tapauksissa siten lähes aina työntekijäpuolen kannettavaksi osana vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamista”.

”Liitot toki maksavat jäsenistönsä oikeudenkäyntikulut, mutta viime kädessä kulut maksaa jäsenistö. Näin rajut korotukset eivät ainakaan vahvista työntekijöiden oikeusturvaa”, SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen näkee asian toisin.

”Työtuomioistuimen osalta oikeudenkäyntimaksun nostamisella ei todennäköisesti ole merkitystä, koska siellä riitelevät liitot”, Koskinen sanoo.

Yleisesti ottaen Koskinen pitää maksullisia tuomioistuimia hyvänä.

”On oikeudenmukaista, että asiakkaiden maksua hieman lisätään. Siltihän suurin osa oikeuslaitoskustannuksista jää valtion maksettavaksi.”

Suomen Asianajajaliitto puolestaan pitää lakia pääosin kannatettavana ja hyvänä, vaikka se asianajajien asiakkaiden vähentymistä. Liittoon kuuluu 120 asianajajaa.

”Liitto ei ole edunvalvontajärjestö. Näkemyksemme mukaan tuomioistuinmaksulaki takaa osaltaan toimivan oikeusjärjestelmän”, puheenjohtaja Risto Sipilä sanoo.

X