Pääkirjoitus: Kreikalle kovin ehdoin annetusta lainasta ei ole ollut välttämättä hyötyä
Huomattava osa lainasta on kiertänyt Kreikkaa hövelisti lainoittaneiden ranskalais- ja saksalaispankkien holveihin.
Kreikan talouskriisillä on syvät juuret. Helleenit ovat käyneet läpi lajitelman huonon hallinnon hedelmiä sotilasdiktatuurista kahden mahtipuolueen sulle–mulle-kulttuuriin, jonka suojissa poliittinen eliitti saattoi kasata etuuksia tukijoukoilleen.
Kun Kreikka pääsi yhdysvaltalaisen Goldman & Sachs -pankin avulla viilaamansa kirjanpidon turvin euroon ja halvan lainarahan äärelle, jaettavaa piisasi. ”Kreikka on täysin korruptoitunut”, opiskelija Patroklos Papadimas kertoo Seuran reportaasissa (s. 16–23). Kreikkalaista alkuperää olevassa demokratiassa saa, mitä äänestää. Ainakin silloin kun äänestettävä asia on omassa vallassa.
Oman velan ehdoista äänestäminen on toinen juttu. Kreikan talouskuria vastustaneen kansanäänestyksen suututtamat eurojohtajat ovat korostaneet tätä Alexis Tsiprasille survomalla pääministerin kurkusta entistä tiukemmat lainaehdot.
Oikeusoppineet ovat kritisoineet lainsäädäntöön kajoavia ehtoja kansallisen suvereniteetin kyseenalaistamisesta. Pohjois-Euroopassa talouskurille on kuitenkin vahva sisäpoliittinen tilaus.
Talouspoliittisia perusteita Kreikan sisämarkkinavetoisen talouden näivettämiselle on vaikeampi keksiä. Vuonna 2010 Kreikan velkojen osuus maan bruttokansatuotteesta hipoi 130 prosenttia. Viiden vuoden – ja euromaiden yli 200 miljardin lainapotin – jälkeen suhdeluku hipoo nyt 170 prosenttia.
Tavallisille kreikkalaisille miljardit ovat jääneet abstrakteiksi, toisin kuin eläkkeiden ja palkkojen tuntuvat leikkaukset. Huomattava osa lainasta on kiertänyt Kreikkaa hövelisti lainoittaneiden ranskalais- ja saksalaispankkien holveihin. Talouskuplaa puhaltaneita pankkeja voitaisiin tukea myös kansallisella pankkituella, mutta EU:n kilpailun vääristämistä estävät säännöt kasaavat esteitä kansallisille tukitalkoille.
Siksi pankkituki jatkaa kiertämistään Kreikan kautta aiheuttaen eurojohtajille päänsärkyä. Tukea on vaikea perustella kotikentällä, kun oma kasvu sakkaa, työttömyys kasvaa ja velka paisuu. Vielä vaikeampaa on myöntää, että kovin ehdoin annetusta lainasta ei ole ollut hyötyä, kenties jopa haittaa.