Päästäisitkö kaverisi työkyvyttömyyseläkkeelle? Se maksaisi sinulle satoja euroja

Työtä ja ammattia arvostetaan Suomessa niin paljon, että harva parhaassa iässään oleva ihminen haluaisi jättäytyä pois työelämästä ihan pelkästä mukavuudenhalusta. Eri asia on, mikäli ihmisen terveys on alkanut pettää niin, että työssä oleminen muuttuu tuskaiseksi.

Viime vuonna 144 600 suomalaista sai työkyvyttömyyseläkettä. Joukossa on selkänsä tai raajansa loukanneita, onnettomuuksissa ja työtapaturmissa itseään kolhineita, mielenterveyskuntoutujia, kaikkia inhimillisistä syistä työkykynsä menettäneitä ihmisiä.

Määrä voi tuntua isolta, mutta vielä pari vuosikymmentä sitten samassa tilanteessa oli yli 220 000 suomalaista.

Miten työkyvyttömyyseläkkeelle voi päästä?

Yleisen näkemyksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle on vaikea päästä. Vakuutuslääkärit väittävät muuta: kuulemma vuosittaisesta 22 000 hakemuksesta peräti 72 prosenttia menee läpi.

”Toiveena tietysti on, että ihminen kuntoutuisi myöhemmin niin, että pääsisi takaisin töihin – ihan pelkästään heidän toimeentulonsakin takia”, sanoo Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Leinonen. Hän puhui aiheesta Finanssiala ry:n järjestämässä paneelikeskustelussa syyskuun 6. päivänä.

Eläke jää nimittäin väistämättä hyvin pieneksi. Tavanomaisissa ammateissa olleelle ihmiselle se voi olla alle puolitoista tonnia kuussa, miinus verot.

Sekin on totta, että hakuprosessi ennen eläkepäätöstä voi olla pitkä, mutkikas ja hidas. Hakemusten käsittelyssä ja valituskierteessä menee helposti kuukausia, joskus vuosiakin. Raihnaisesta ihmisestä odottelu ja todistuspompottelu voi tuntua kiusaamiselta.

Joten miksi heitä ei voisi päästää suoraan eläkkeelle, ilman turhauttavaa byrokratian siivilää?

720 euroa lisää sinulta ja työnantajalta?

Kyse on tietysti poliittisesta valinnasta: mikään ei estä hallitusta päättämästä näin.

Jos kaikki hakemukset hyväksyttäisiin vastedes suoraan hoitavan lääkärin lausunnon perusteella, se kasvattaisi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrää ehkä 50 000 ihmisellä vuosikymmenessä. Työeläkemaksu nousisi samassa ajassa 1,8 prosenttiyksikköä. Tämä on Eläketurvakeskuksen laskelma.

”Palkansaajilta perittävät maksut nousisivat joka tapauksessa useilla sadoilla euroilla”, sanoo Finanssialan johtava lakimies Piritta Poikonen.

Finanssialan mukaan keskiverto palkansaaja ja työnantaja maksaisivat lisäyksestä yhteensä 720 euroa vuodessa enemmän kuin nyt. Tämä siis sillä odotuksella, että hakijoiden määrä pysyisi ”varmasta pääsystä” huolimatta nykytasolla.

Mitä tapahtuu ongelmanuorille?

Itse kukin voi pohtia, kestäisikö oma lompakko tätä ja riittäisikö solidaarisuus näin konkreettiseen tulojen jakamiseen. Inhimillistä se ainakin olisi, monen eläkkeellepääsyä odottavan kannalta.

Silti hintana voisi olla ongelmanuorten hylkääminen.  Sosiaali- ja terveysviranomaisia on huolestuttanut eniten työkyvyttömyyseläkkeelle pyrkivien nuorten määrän nopea kasvu. Mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ajavat etenkin nuoria miehiä ulos työelämästä.

”Uskon vahvasti, että kuntouttaminen, tai ainakin sen yrittäminen, on lähes kaikille nuorille pidemmän päälle kestävämpi ratkaisu kuin täysi eläkkeelle jääminen. Sieltä työelämän ulkopuolelta on hyvin vaikea palata takaisin”, Janne Leinonen sanoo.

Juttua muokattu 10.9., korvattu ”finanssialan laskelma” muodolla Eläketurvakeskuksen laskelma.