Päijät-Häme on identiteetiltään surkein maakunta – tässä maakuntajohtajan vastaisku tutkimukseen

Päijäthämäläiset ovat maakuntajohtaja Jari Parkkosen mukaan Suomen parhaita siinä, miten he vähättelevät itseään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vesijärven satama Lahdessa.

Päijäthämäläiset ovat maakuntajohtaja Jari Parkkosen mukaan Suomen parhaita siinä, miten he vähättelevät itseään.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miia Saari

Päijät-Häme on tuoreen Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä-raportin mukaan ”selkein esimerkki heikon identiteetin maakunnasta.”

Päijät-Hämeessä varttuneista vain kolmetoista prosenttia kokee, että maakunnalla on heidän identiteettinsä kannalta erittäin tärkeä merkitys. Lapissa lapsuutensa viettäneistä maakunnan kokee erittäin tärkeäksi 46 prosenttia vastaajista, Kainuussa varttuneista 41 prosenttia ja Etelä-Karjalassa kasvaneista 40 prosenttia.

Miksi päijäthämäläisten maakuntaidentiteetti on niin surkea?

Päijät-Häme pitää perää myös tilastossa, jossa verrataan nykyisen asuinmaakunnan merkitystä identiteetille. Peräti 45 prosenttia Etelä-Karjalassa asuvista kokee asuinmaakuntansa erittäin tärkeäksi, mutta päijäthämäläisistä vain 14 prosenttia. Tässä tilastossa toiseksi tulevat lappilaiset 39 prosentilla ja kolmanneksi pohjalaiset 38 prosentilla.

Eikö Päijät-Hämeen maakunnasta yksinkertaisesti löydy mitään ylpeilemisen aihetta?

Selvitetään.

© Markus Pentikäinen / Otavamedia

Nyt sinä, Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Jari Parkkonen, saat täysin estoitta kehua maakuntaasi, jossa asuvien identiteetti on Suomen surkein.

”Jos lähtisin vähän kauempaa liikkeelle, niin Päijät-Häme on vanhaa Hämettä ja hämäläisyys on aika vahva identiteetti tällä alueella. Nämä uudet maakunnat perustettiin 90-luvun puolivälissä ja joiltain osin ne perustuvat tiettyihin talousalueisiin. Mutta ne eivät mene täysin kulttuuri-identiteetin mukaisesti.”

Mitä hyvää Päijät-Hämeessä on? Mistä kannattaisi olla ylpeitä?

”Kyllä meillä on periaatteessa, tai ei edes periaatteessa, meillä on kohtuu elinvoimainen, elinkeinoelämältään aika vireä alue, joka on kuitenkin osa järvi-Suomea, mutta osa pääkaupunkiseudun työssäkäyntimarkkinoita.”

Okei.

”Sehän on oikeastaan aika iso asia.”

Joo. Mitäs muuta?

”Jos mennään järvi-Suomeen, meillä on luonto, ulkoilumaastot. Joka talvi varma talvi. Hyvät harrastusolot. Kesällä vesistöt. On orkesteria, SM-liigajoukkuetta, keskeiset tärkeä palvelut, sinfoniaorkesteri. Täällä on kaikki sirkushuvit, mitä suomalaisessa kehittyvässä kaupungissa pitää ollakin. Ja erittäin hyvä kulku itä-länsi-suunnassa ja etenkin pääkaupunkiseudulle kulku on vaivaton.

Lahden työssäkäyvistä kymmenen prosenttia käy Helsingissä melkein päivittäin. Pitkän ajan tavoitteena on, että haluamme kehittyä itsenäisenä ja monipuolisena alueena, ja joiltain osin tarjota sen myös ympäristönä, josta pystyy helposti asioimaan pääkaupunkiseudulla.”

Eli yksi vahvuus on, että sieltä pääsee nopeasti pääkaupunkiseudulle?

”Tai sanotaan, että täällä voi asua erilaisessa ympäristössä kuin pääkaupunkiseudulla.”

Mikä siitä tekee erilaisen?

”Ota Suomen kartta ja piirrä sata kilometriä tai tunti Helsingin ympärille ja katso minkälaisia alueita siellä on ja mieti, millaiset asumiskustannukset ovat suhteessa palveluihin. Väittäisin, että meren rantaa lukuunottamatta siellä ei hirveästi tämän kaltaisia keskittymiä ole. Hämeenlinnassa on kohtuullisen samankaltaista, mutta Lahti on kaksi kertaa suurempi kuin Hämeenlinna.”

Anna tulla lisää kehuja. Vai loppuiko jo?

”Päijäthämäläiset ovat parhaita siinä, että he vähättelevät itseään.”

Keksitkö tämän juuri?

”En. Meillä on hyvin perinteisenä identiteettipiirteenä, että päijäthämäläiset eivät korosta itseään.”

Kerro lisää!

”Mitäs siitä nyt on kertomista.”

Ettei tämän enempää kannata asiasta mainita?

”Kun sanotaan, ettei meillä ole identiteettiä, niin juuri se on osa meidän identiteettiä.”

Aha. Että tästä saadaan nyt jonkinlainen vahvuus?

”Se on piirteemme. Ei täällä puheella pärjää. Tuloksilla pärjää. Täällä on aina ollut hyvä työnteon kulttuuri.  Toisen maailmasodan jälkeen tämä oli yksi nopeimmin kasvavia alueita Suomen historiassa 1980-luvun puoleenväliin saakka.”

Missä olet itse syntynyt?

”Lahessa.”

Ai, Lahdessa.

”Ei, Lahessa.”

Ei saa sanoa Lahdessa?

”Ei lahtelaiset sano niin.”

Mutta tekö ette korosta, mistä olette kotoisin?

”Ei me oikeestaan.”

Ja se johtuu siis mistä?

”Se on varmaan sekoitus tietynlaista hyvin vahvaa hämäläistä kulttuuria ja täytyy muistaa, että vuonna 1940 alueen väkiluku tuplaantui, kun karjalasta tuli evakoita tänne. Kulttuurillisesti tämä alue on sekoitus karjalaista ja hämäläistä kulutuuria. Eniten karjalaisia tuli juuri tälle alueelle.”

Eli karjalaiset sotkivat teidän identiteettiänne?

”Ei kai ne sotkenut, mussakin on yli puolet karjalaista.”

Eikö päijäthämäläistä identiteettiä ole päässyt muodostumaan siksi, koska siellä on niin paljon karjalaisia? He jylläävät teilläkin?

”Täältä on ollut muuttoliikettä pääkaupunkisedulle ja tänne taas tuli 1970- ja 80-luvuilla erittäin paljon itäsuomalaisia. Kolmannen polven päijäthämäläiset ovat aika harvinaisia.”

Kerropas kolme kovinta päijäthämäläistä tyyppiä, jotka nyt asuvat siellä. Saa olla enemmänkin, vaikka viisi, jos löytyy.

”No, Apulanta ja Wirtasen Toni. Hollolassa asuu. Pasi Nurminen on klassikko, sen kaikki tuntee. Asuu Lahessa. Soile Yli-Mäyry. Ai niin, Jari Litmanen. Mut olis kieritetty tervassa ja höyhenissä, jos olisin unohtanut sen. On sillä täälläkin kiinteistö.”

Onko tämä tutkimus huono juttu?

”Ainahan voisi pärjätä paremmin, mutta jos Suomesta löytyy maakunta, jota tämä voisi vähemmän kiinnostaa, niin meitä.”

Tilastot löytyvät Sittenkin samanlaisia?  Tutkimus suomalaisten identiteetistä -tutkimusraportista, joka perustuu 6398 henkilön antamiin vastauksiin. Tutkimuksen ovat tehneet e2:n tutkijat VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä hankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.

X