Päiväkoti kertoo kihomadoista nopeammin kuin koronatartunnasta – Miksi altistusepäilyjä salataan lasten vanhemmilta jopa päivien ajan?

Päiväkodissa täitä ja kihomatoja. Tällaisiin lappuihin päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat ovat tottuneet. Yksinkertainen viesti ovessa tai sähköpostilistalla kertoo nopeasti tautitilanteen, eikä kenenkään yksityisyys vaarannu.

Koronassa toimitaan toisin – vanhempien yllätykseksi edes altistumisesta ei kaikkialla varoitella reaaliaikaisesti.

Esimerkiksi Helsingin Töölössä sijaitsevassa päiväkodissa todettiin kesäkuun lopussa koronavirustartunta. Vanhemmat saivat kuulla tartunnasta vasta päivien viiveen jälkeen, kunhan kaupungin terveysviranomaiset olivat saaneet ensin jäljitettyä tartuntaketjuja.

Viikolla ilmennyt tartunta oli varmistettu sunnuntaihin mennessä. Lapset siirtyivät maanantaina kesäajan varahoitoon toiseen päiväkotiin.

”Osalle vanhemmista soitettiin vasta maanantaina, osa sai tiedon tiistaina”, helsinkiläinen äiti Linda Ahlblad kertoo.

Joissain päiväkodeissa työntekijöitä on Seuran tietojen mukaan jopa kielletty kertomasta lasten vanhemmille ”liian hätäisesti”, jos päiväkodissa on koronavirukselle altistunut lapsi tai epäily koronavirustartunnasta.

Mistä tämä koronatiedotuksen hitaus oikein johtuu, ja miksi edes perinteisiä varoituslappuja ei tämän taudin yhteydessä käytetä, jos päiväkotia ei ole suljettu?

Jokainen kunta ja laitos ratkaisee itse, miten kertoo

Hidasteluun ei ole mitään lakisääteistä perustetta tai suoraa syytä, mutta tartuntatautilaissa ei myöskään ole mitään aikarajaa jolloin tieto pitää viimeistään olla kaikilla asianosaisilla.

Laissa ei liioin ole määritelty yksityiskohtaisesti, miten ja millä keinoilla ihmisten saamista tartunnoista ilmoitetaan.

Kunnat ja kuntien hoitolaitokset järjestävät koronatiedottamisen kukin omalla tyylillään, ja joissain paikoissa on odottava keskushallinnon tapauskohtaista ratkaisua.

”Tiedotus on organisaation sisällä päätettävä asia. Loogisinta ehkä olisi, että päiväkodista ilmoitetaan asiakasperheille. Kunnassa voidaan kuitenkin päättää, että kaikki tiedotus hoidetaan keskitetysti”, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Mervi Eskelinen.

Keskitetyn tiedotuksen voivat hoitaa esimerkiksi varhaiskasvatusjohtaja tai terveysviranomaiset, ja silloin aikaviivettä syntyy väistämättä.

Tiedotuksessa pitää muistaa, että kenenkään terveystietoja ei saa kertoa eteenpäin siten, että lapsen tai perheen yksilönsuoja vaarantuu.

Sopisiko siis lappu oveen myös koronatiedotuksessa, jos lapussa kerrottaisiin päiväkodissa olevan mahdollinen korona-altistus, yksilöimättä ryhmää tai lasta?

”Tälle ei ole mitään lakisääteistä estettä”, Eskelinen kertoo.