Päiväkotiketju Ankkalampi potki pois erityislapsia kaupungin erityislastentarhanopettajan arvion perusteella – ”Ei sopinut minun moraaliini”, ex-työntekijä kertoo

Jaa kaverilleTilaa Seura
Lapset, joilla on erityisen tuen tarve, kaipaavat muita enemmän hoitoa ja päiväkodille siitä aiheutuu lisää kuluja.
Lapset, joilla on erityisen tuen tarve, kaipaavat muita enemmän hoitoa ja päiväkodille siitä aiheutuu lisää kuluja. © ISTOCK
Päiväkoteja ilman asianmukaisia rakennuslupia pyörittäneen Ankkalammen ex-työntekijä pettyi yrityksen tapaan kohdella erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

Seura kartoitti yksityisten päiväkotien lisääntymistä Seuraako päiväkotibisnes hoivafirmojen viitoittamalla tiellä -jutussaan. Yksi ilmiön seurauksia liittyy eritystä tukea tarvitsevien lasten hoitamiseen. Yksityiset päiväkodit eivät sitä aina suostu tekemään.

Erityinen tuki on laaja käsite, jonka alle mahtuu erilaisia käytös- ja kehityshäiriöitä. Tukea tarvitsee arviolta 6–7 prosenttia varhaiskasvatusta saavista lapsista.

Erityisen tuen tarvitsijat kaipaavat muita enemmän hoitoa ja päiväkodille siitä aiheutuu lisää kuluja. Erityisen tuen tarvetta arvioivat päiväkodin omat varhaiskasvatuksen opettajat. He voivat pyytää apua kiertävältä varhaiskasvatuksen erityisopettajalta.

Seura kirjoitti lokakuussa 2017 Ankkalamme vanhempien kanssa tekemästä sopimuksesta, jolla yritys kieltäytyy hoitamasta erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

”Kiertävä erityisopettaja on kunnan palkkaama ammattilainen, jonka tehtävä on konsultoida hoidon tarvetta. Jos hän arvioi, että lapsi tarvitsee erityistä tukea, Ankkalampi voi käyttää lausuntoa perusteena purkaa hoitosopimus tai velvoittaa vanhempia palkkaamaan lapselle avustaja omasta pussistaan”, Ankkalammen entinen työntekijä kertoo Seuralle.

Hän kertoo, ettei koskaan itse nähnyt Ankkalammen erityisen tuen tarvitsijoita koskevaa sopimusta. Henkilökunnan tehtäväksi jäi kuitenkin kertoa ikävät uutiset erityisen tuen tarpeen arvion saaneiden lasten vanhemmille.

”Sopimuksiin vedoten sitten potkittiin lapsia pois päiväkodista. Ankkalammen tapa kohdella erityisen tuen tarvitsijoita ei sopinut minun moraalikäsitykseeni.”

Ankkalampi vastaa: ”Jokainen toimija toimii lapsen edun mukaisesti”

Ankkalammen toimitusjohtaja Heidi Ruhala myönsi Seuralle lokakuussa 2017 sopimuksen, joka mahdollistaa erityistä tuke tarvitsevien lasten hoidosta kieltäytymisen.

”Kiertävä erityislastentarhanopettaja arvioi lapsen tuen tarpeen ja mikäli lapsi tarvitsee erityistä tukea, ohjaa kiertävä erityislastentarhanopettaja vanhempia hakemaan hoitopaikkaa päiväkodista, jossa tarvittavat tukitoimet tällä hetkellä ovat saatavilla. Prosessit ovat pitkiä ja niissä osallisena on aina useampi taho. Jokainen toimija toimii lapsen edun mukaisesti”, Ruhala hän kommentoi nyt sähköpostilla.

Ankkalampi on muutenkin ollut kohujen keskellä. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain yrityksen jättäneen asianmukaiset rakennusluvat hakematta kahdeksalle päiväkodilleen. Osa päiväkodeista on toiminut liki vuosikymmenen.

Kaupunki sulki Ankkalammen päiväkodeista Lauttasaaren teollisuusalueella toimineen Vattu2-yksikön.

Työvuorolista keskitettiin toimistolle – sijaisten saatavuus romahti

Yksityisissä päiväkodeissa palkkataso on matalampi kuin julkisella sektorilla. Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) laskelmien mukaan lastentarhan opettajan säännöllisen työn keskiansio oli vuonna 2016 julkisella sektorilla 2642 euroa ja yksityisellä 2 363 euroa.

”Yksityisellä lastenhoitajilla on myös enemmän tukityötä kuin julkisella”, Ankkalammen ex-työntekijä kertoo.

Tukityö tarkoittaa käytännössä siivoamista ja ruuan jakelua.

Ankkalammen ex-työntekijän kokemuksen mukaan työvoimapula oli siellä samaa luokkaa kuin muissa päiväkodeissa.

”Pätevästä henkilökunnasta on pulaa joka paikassa. Aina ei saatu sijaisia ja sitten sumplittiin vuoroja. Hankalimpia yllättävät tilanteet: saman päivän sairastumisiin ei saada sijaista.”

Ankkalammessa sijaisten hankkimisjärjestelyt muuttuivat kuitenkin vaikeampaan suuntaan.

”Jossain vaiheessa oli omat sijaislistat, joita talossa pyöritettiin. Sitten ne keskitettiin sinne toimistolle. Sen jälkeen sijaisten saatavuus romahti ja päiväkotiapulaisista tuli se sijaisresurssi, jos he olivat paikalla. Päiväkotiavustajan varsinainen tehtävä oli hoitaa siivousta ja ruokahuoltoa.”

”Onko kasvu enää hallittavissa?”

Vuonna 2017 yksityinen sektori toteutti 16 prosenttia suomalaisesta varhaiskasvatuksesta. Osuus on kasvanut valtakunnallisesti parin prosentin vuosivauhtia, mutta muutamissa suurissa kaupungeissa selvästi nopeammin.

Esimerkiksi Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa yksityiset pyörittävät noin 40:tä prosenttia päiväkodeista.

”Yksityiset yritykset voivat hyvin täydentää varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa. Tietyissä paikoissa päiväkotibisnes on kuitenkin kasvanut niin paljon, että voidaan kysyä, onko sen osuus enää hallittavissa. Yksityisen ja julkisen sektorin epäselvä työnjako esimerkiksi erityisen tuen tarvitsijoiden hoitamisessa ei myöskään vastaa varhaiskasvatuslain henkeä”, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtajan Anitta Pakanen sanoo.

X