Päiväkotilapset oireilevat henkilökuntapulan vuoksi: Vieras hoitaja saa lapsen oksentamaan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Päiväkodin pihalla lapset leikkivät usein keskenään ja aikuisia tarvitaan lähinnä varmistamaan turvallisuus. © lehtikuva
Sijaispula ja tempoilu päiväkotien aukioloajoista voivat aiheuttaa stressiä lapselle. Ikävintä lapsen kannalta on, jos sijaispulan syynä ovat ongelmat henkilökunnan työilmapiirissä.

Maanantaiaamu helsinkiläisessä päiväkodissa on sujunut tavalliseen tapaan. Talon neljästäkymmenestä hoitajasta seitsemän on sairaana. Yhdestä ryhmästä puuttuu sekä lastentarhanopettaja että hoitaja. Töissä olevilta on kyselty, pystyvätkö he joustamaan ja tekemään tänään pidemmän päivän.

”Melkein joka päivä joku joutuu joustamaan”, yksi päiväänsä pidentäneistä työntekijöistä kertoo. Menossa on aamupäivän ulkoilu. Mukana on myös ryhmä, jolla piti olla sisäjumppaa, mutta aikuisia ei ollut tarpeeksi. Onneksi ei ole kurahousukeli eikä liikaa pakkasta.

”Ennen kaikkea tässä ajatellaan lasten turvallisuutta. Jos iltapäiväksi ei riitä hoitajia, voidaan joutua laittamaan vanhemmille viestiä, että lapsi pitäisi hakea aiemmin kotiin.”

Henkilökunnan tilanne on vaikea kuitenkin myös sellaisina päivinä, jolloin oman päiväkodin lapsia on paljon poissa.

”Silloin joku katsoo tietokoneelta, että tuolla on liikaa hoitajia lapsimäärään nähden, ja joku meistä voi joutua kesken päivän vaihtamaan toiseen päiväkotiin, jossa ei tunne lapsia. Eihän kukaan sellaista halua! Kun lapsi päiväunilta herätessään kohtaa aivan vieraan hoitajan, järkytys voi olla suuri.”

”Jos aikuiset eivät voi hyvin, lapsetkaan eivät voi hyvin”

Varhaiskasvatuksen professori ja psykologi Nina Sajaniemen mukaan pula hoitajista ja sijaisista saattaa kertoa siitä, että työyhteisössä voi olla sellaisia ongelmia, jotka heijastuvat lapsiinkin.

”Hoitajia on sairaana tai he ovat vaihtaneet työpaikkaa. Jos johonkin ryhmään tarvitaan jatkuvasti sijaisia, työilmapiirissä on mahdollisesti jotain korjattavaa”, Sajaniemi sanoo.

”Ja jos aikuiset eivät voi hyvin, lapsetkaan eivät voi hyvin. Lasten aivot ikään kuin tahdistuvat samalle, kuormittavalle taajuudelle kuin aikuistenkin.”

Päiväkotityöntekijöiden lipsuva ammattiote

Lasten kannalta päiväkotipäivän päättyminen normaalia aikaisemmin ja satunnainen rutiineista poikkeaminen ei sinänsä ole haitallista.

Aikuisten tehtävä on kuitenkin ohjata tilannetta ja varmistaa, että jokaiselle lapselle tulee kokemus siitä, että hän on turvassa. Useimmissa päiväkotiryhmissä on lapsia, jotka ovat haavoittuvampia ja herkempiä stressille kuin toiset.

©COLOURBOX

Tutut hoitajat myös tiedostavat tilanteen: helsinkiläinen opettaja kertoo lapsesta, joka reagoi vieraaseen hoitajaan oksentamalla. Siksi ryhmään ei voinut ottaa sijaisia talon ulkopuolelta, vaan hoitajia piti järjestellä talon sisällä.

”On yksilöllistä, miten lapsi näyttää ulospäin sen, ettei hän tunne oloaan turvalliseksi. Joillakin se voi näkyä levottomuutena, säntäilynä ja uhmakkuutena, joillakin vetäytymisenä”, Sajaniemi sanoo.

Lukeakseen lasta hoitajan ei välttämättä tarvitse olla tuttu, jos hän vain on ammattitaitoinen.

”Teoriassa hoitajien vaihtuminen ei haittaa, jos hoitajat ymmärtävät lapsen mieltä ja osaavat toimia oikealla tavalla. Käytännössä niin ei aina ole. Ne, joita sijaisiksi pyydetään, eivät välttämättä ole vahvoja ammattilaisia. He voivat kyllä olla monella tavalla taitavia, mutta jos ammattiote on heiveröisempää, siitä voi olla haittaa”, Nina Sajaniemi toteaa.

Lapset menevät itkien päiväkotiin

Tilanteen korjaaminen lähtee siis siitä, että aikuisten työyhteisö on saatava toimimaan.

Sajaniemen tutkimusryhmässä tutkitaan muun muassa johtajuutta ja työyhteisöjä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksissa on havaittu, että sellaisissa päiväkotiryhmissä, joissa aikuisten välinen yhteistyö on sujuvaa ja työyhteisön henki on hyvä, lapsetkin voivat paremmin.

”Päiväkotiryhmän aikuisten pitäisi saada kaikki mahdollinen tuki johdolta. Resurssit ja puitteet on turvattava, jotta hoitajilla ja opettajilla on mahdollisuus toteuttaa työtään hyvin.”

Laatuerot suomalaisissa päiväkodeissa ovat Sajaniemen mukaan yllättävän suuret. Miten lapsen vanhempi sitten voi tietää, onko päiväkodissa kaikki kohdallaan?

”Jos lapsi on kauhean levoton ja tuskainen pitkin iltaa ja vielä aamullakin päiväkotimatkalla itkuinen, se on huolestuttava merkki. Mutta se on osattava erottaa siitä, kun lapsi sanoo, ettei halua mennä päiväkotiin. Se ei välttämättä tarkoita, että jotain olisi pielessä, vaan voi olla reaktio johonkin aikuisen näkökulmasta pieneen asiaan.”

Taustalla

1. Vuonna 2015 hallitus muutti varhaiskasvatuslakia siten, että päiväkotien ryhmäkoot suurenivat. Aiemmin yli kolmivuotiaita lapsia sai olla samassa ryhmässä 21, nykyään 24. Viime vuonna Oulun yliopistossa tehdyn kyselyn mukaan ryhmäkokoja kasvatti puolet kunnista. Esimerkiksi Helsingissä ryhmäkokoja ei kasvatettu.

2. Jokaisessa yli kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä tulee olla kolme aikuista. Yhden heistä on oltava yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa koulutettu lastentarhanopettaja.

3. Uusi varhaiskasvatuslaki on parhaillaan lausuntokierroksella. Lakimuutoksen tavoitteena on, että vuonna 2030 kaksi kolmesta päiväkotiryhmien kasvattajasta olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Uusi laki ei lisäisi hoitajien määrää.

4. Kasvatustieteellisen koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on tällä hetkellä pulaa. Hallitus on lisännyt varhaiskasvatuksen koulutusmäärärahoja. On laskettu, että lisärahoilla saadaan tuhat uutta yliopistokoulutettua opettajaa päiväkoteihin.

X