Päivän ainoa lämmin ateria voi jäädä etäopetuksessa saamatta – Miten haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret nyt tavoitetaan?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot voivat lisätä lapsen tai nuoren yksinäisyyden tunnetta, kun sosiaaliset kontaktit vähenevät.
Koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot voivat lisätä lapsen tai nuoren yksinäisyyden tunnetta, kun sosiaaliset kontaktit vähenevät. Kuva: iStock
Nuoret siirtyivät joukolla etäopiskeluun. Samaan aikaan, kun sosiaaliset kontaktit on rajattu minimiin, nuorten palveluiden saatavuuteen liittyy isoja riskejä. Vaikein tilanne on niillä nuorilla, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa.

Lapset ja nuoret opiskelevat nyt etäopetuksessa.

Lisääntyneen eristyksen myötä koululaiset viettävät entistä enemmän aikaa kotona ja poissa opettajien ja perheen ulkopuolisten aikuisten silmien alta.

Tilanne on haastava ihan kaikille perheille, joissa vanhempien työt ja lasten koulunkäynti pitäisi sovittaa yhteen saman katon alla.

Erityisen vaikeassa asemassa ovat kuitenkin ne lapset ja nuoret, joiden kotona kärsitään hoitamattomista mielenterveysongelmista, alkoholismista tai joissa aikuiset käyttäytyvät väkivaltaisesti.

”Nyt tarvitaan yhteistyötä koulun ja sosiaalipalvelujen välillä, jotta haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret tavoitetaan poikkeusoloissa. Heitä asuu vanhempiensa kanssa, sijaishuollossa ja itsekseen lastensuojelun jälkihuollon tuella. Etäyhteydet eivät korvaa nuorten tapaamisia, mutta niitä voisi käyttää lisäksi”, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius.

Lapsi- ja perhejärjestöissä pelätään, että lastensuojelun sijoitukset lisääntyvät, jos perheitä ei tueta riittävästi ja oikeaan aikaan. Etäopetuksessa osa ongelmista voi jäädä huomaamatta.

Lapsi- ja perhejärjestöissä pelätään, että lastensuojelun sijoitukset lisääntyvät, jos perheitä ei tueta riittävästi ja oikeaan aikaan. Etäopetuksessa osa ongelmista voi jäädä huomaamatta.Kuva: iStock

Päivän ainut lämmin ateria voi jäädä etäopetuksessa saamatta

Koulujen sulkeminen vaikuttaa sosiaalisten suhteiden lisäksi arkeen sitä kautta, että osalle nuorista kouluruoka on päivän ainut lämmin ateria.

Jos ateria jää saamatta, ei koulutyökään suju.

”Joissain kunnissa vanhemmat voivat ilmoittaa, jos lapsi tarvitsee kouluruoan, ja kouluissa ratkotaan sitä, miten lapset saavat ruuan turvallisesti siten, että käsien peseminen ja turvallisuusvälit huomioidaan”, Jenni Helenius sanoo.

Hänen toinen huoli liittyy siihen, kulkeeko tieto ruokailusta lapsille saakka.

Jos huoltaja kärsii esimerkiksi masennuksesta tai alkoholiongelmasta, lukeeko hän koulun lähettämän viestin, ja tuleeko viesti varmasti lapsen tietoon, jotta lapsi voi hakea ruoan koululta.

Etäopetuksessa pieni koululainen voi joutua viettämään päivän yksin kotona, jos vanhemmat ovat kodin ulkopuolella töissä.

Etäopetuksessa pieni koululainen voi joutua viettämään päivän yksin kotona, jos vanhemmat ovat kodin ulkopuolella töissä. Kuva: iStock

”Vanhempien pitäisi ymmärtää myös se, että ei ole mikään häpeä, jos lapsi tarvitsee ruoan koululta. Se on lapsen oikeus.”

Mielenterveyspalveluita tarvitsevan nuoren palvelut eivät saisi heikentyä koronaepidemian vuoksi

Jos nuori itse kärsii mielenterveysongelmista, palveluiden saanti voi koronaepidemian aikana olla aiempaa vaikeampaa. Se voi johtaa esimerkiksi masennuksen ja yksinäisyyden tunteiden syvenemiseen.

”Koronaepidemiasta seuraava eristäytyminen ohjaa helposti käpertymään itseensä. Jos nuori kykeni aiemmin lähtemään ulos koulun tai harrastusten vuoksi, sosiaaliset kontaktit saattoivat piristää”, Helenius sanoo.

Eristäytyminen vaikeuttaa myös tärkeiden mielenterveyspalveluiden saamista, kun terapeuttia ei välttämättä pääse tapaamaan kasvokkain.

”Jotkut terapeutit ovat järjestäneet etätapaamisia. Toivon, että etäneuvotteluvälineet otettaisiin luovasti käyttöön, jotta nuoret saavat tärkeät palvelut myös epidemian aikana.”

Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa kuuluu huoli koronasta

MLL:n lasten ja nuorten puhelimet ja chat ovat niin ahkerassa käytössä, ettei järjestö pysty ottamaan vastaan kaikkia yhteydenottoja. Koronaepidemian myötä yhteydenottojen luonne on kuitenkin muuttunut.

”Vanhemmat ovat huolissaan, miten pieni koululainen pärjää, kun he ovat töissä kodin ulkopuolella. Isommat nuoret pohtivat paljon sitä, miten korona vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Jotkut ovat huolissaan siitä, sairastuuko itse tai joku läheinen”, kertoo Tatjana Pajamäki, MLL:n nuorten puhelimesta vastaava päällikkö.

Korona-aiheiset yhteydenotot alkoivat näkyä puhelinpalvelussa pari viikkoa sitten. Alussa huoli näkyi yleisenä jännityksenä siitä, mihin epidemia tulee johtamaan.

”Nyt kysymykset koskevat enemmän tavallisen arjen sujumista. Nuoret ovat myös todella harmissaan siitä, että sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet.”

Päivää rytmittävien sosiaalisten kontaktien vähyys ja liikunnan puute haittaavat lasten ja nuorten keskittymistä.

Päivää rytmittävien sosiaalisten kontaktien vähyys ja liikunnan puute haittaavat lasten ja nuorten keskittymistä. Kuva: iStock

Lasten ja nuorten koulutyö vaatii ohjausta ja apua, jota kaikilla lapsilla ei ole tasavertaisesti tarjolla

Kun koulutyö pyörii etäyhteyksillä, vanhemmille lankeaa aiempaa suurempi vastuu koulutyön sujumisesta. Vanhempien täytyy esimerkiksi varmistaa, että nuori on ymmärtänyt, millaisia tehtäviä häneltä vaaditaan.

”Jos koulusta välitetään viesti vanhemmalle, välittyykö se viesti varmasti nuorelle”, kysyy Jenni Helenius.

Jos vanhempi on itse työssä kodin ulkopuolella, voi olla haastavaa pysyä kärryillä kaikista tehtävistä, jotka opettaja antaa. Osa voi tulla esimerkiksi Wilma-järjestelmän kautta, osa opettajalta suullisesti etätunnilla, sähköpostin tai WhatsAppin kautta.

Koulupäivät ovat tarjonneet myös lapsen kehitykselle tärkeät rutiinit, joita on vaikeampi pitää yllä silloin, kun perhe on vuorokauden ympäri sisätiloissa ja saman katon alla.

”Ihan kaikki perheet tarvitsevat nyt tukea arjen sujumiseen”, Tatjana Pajamäki sanoo.

Mannerheimin lastensuojeluliiton työntekijät toivovat myös, että koulut huolehtivat tarkasti, että kaikilla lapsilla on työvälineet. Jos niitä ei omasta takaa ole, koulujen pitäisi lainata tarvittavat laitteet.

Koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot voivat lisätä lapsen tai nuoren yksinäisyyden tunnetta, kun sosiaaliset kontaktit vähenevät.

Koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot voivat lisätä lapsen tai nuoren yksinäisyyden tunnetta, kun sosiaaliset kontaktit vähenevät. Kuva: iStock

”Jos perheessä on monta lasta, on kallista hankkia kaikille omat älylaitteet tai tietokoneet, jos niitä ei ennestään ole. On aika iso odotus, että kaikilla lapsilla on samat mahdollisuudet etäopetukseen”, sanoo Helenius.

Poikkeuksellisina aikoina tarvitaan suurta yhteisvastuuta ja välittämistä – Jokainen voi olla turvallinen aikuinen, joka huomaa haahuilevan nuoren

Mitä jokainen meistä voi sitten tehdä nuorten eteen koronaepidemian aikana? Jokainen meistä voi ainakin hymyillä ja osoittaa hyväksyntää.

Jos näkee ulkona haahuilevan nuoren tai huolestuu omassa taloyhtiössä nuoren tai lapsen pärjäämisestä, kannattaa käydä jututtamassa joko nuorta itseään tai tämän huoltajaa.

”Nyt kun perheen aikuiset ovat paljon kotioloissa, he joutuvat kohtaamaan nuorten ristiriitaiset ja vaikeatkin tunteet. Jos vanhempi vaikuttaa tosi uupuneelta, voi kysyä, tarvitseeko hän apua jossain. Tällaisen aikana korostuu se, että vanhempia tuetaan”, Tatjana Pajamäki sanoo.

Lisäksi Jenni Heleniuksella on yhteiskunnalle vielä yksi toive.

”Päättäjien ja viranomaisten pitäisi varmistaa, että jatko-opintoihin hakeminen onnistuu. On hienoa, että ylioppilaskirjoituksia aikaistettiin. Nyt pääsykokeet pitäisi pystyä järjestämään yhdenvertaisuutta tavoitellen, ettei nuorille tule turhia välivuosia.”

Lue myös: Karkaileva nuori saa kadota kotoaan tai jopa lastenkodista rauhassa: Etsintämääräykset kiristyvät vasta ensi vuonna

Tukipalveluita lapsille ja nuorille: kysymyksiin vastaa koulutettu, turvallinen aikuinen

MLL:n lasten ja nuorten puhelin

palvelee numerossa 116 111

  • maanantaista perjantaihin kello 14–20
  • lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20

Lasten ja nuorten kirjepalvelu

voit jättää kirjeen osoitteessa lastenjanuortennetti.fi 

Nuortennetin chat

Lasten ja nuorten chat osoitteessa nuortennetti.fi

  • maanantaisin klo 17–20
  • tiistaisin klo 17–20
  • keskiviikkoisin klo 17–20
  • sunnuntaisin klo 17–20

MLL:n puhelin vanhemmille

Vanhempainpuhelimen numero on 0800 92277.

  • maanantaisin klo 10–13 ja 17–20
  • tiistaisin klo 10–13 ja 17–20
  • keskiviikkoisin klo 10–13
  • torstaisin klo 14–20

MLL:n chat vanhemmille

Chat palvelee osoitteessa mll.fi

  • maanantaisin klo 10–13
  • tiistaisin klo 10–13
  • torstaisin klo 17-20
  • perjantaisin klo 10-13
X