Paljonko Afganistanista evakuoitujen ihmisten ylläpito Suomessa maksaa – ja voiko kustannusta edes laskea?
Turvallisen elämän hintalappua Afganistanista evakuoiduille ja mahdollisesti myöhemmin turvapaikkaa hakeville on mahdoton laskea. Suomeen haetun ihmisen valtiolle ”aiheuttamat” kulut ovat alkuvaiheessa miljoonia - mutta ihmistä kohti vain muutamia kymmeniä euroja päivässä.
Afganistanin pääkaupunki Kabul vuonna 2019 Talebanin itsemurhapommituksen jälkeen.
Suomi ehti evakuoida elokuun lopulla Afganistanista 330 ihmistä. Tämän lisäksi sisäministeriö on ehdottanut Suomen pakolaiskiintiötä nostettavaksi kahteen tuhanteen ihmiseen, koska ääri-islamistisen Talebanin hallitsemasta Afganistanista voi paeta lisääkin täällä jo asuvien sukulaisia.
Tälle vuodelle aiemmin päätetty pakolaiskiintiö on 1 050 ihmistä.
Nettikeskusteluissa on esitetty paljon arvioita siitä, paljonko toimista aiheutuu Suomelle kustannuksia.
Oikeasti maahanmuuton ”hintaa” on vaikea mitata rahassa. Jokainen Suomeen muualta tullut ihminen, pakolainen, turvapaikanhakija ja työn perässä muuttaja, on myös paljon muutakin kuin laskennallinen kulujen lähde. Samoin näissä laskelmissa unohdetaan myös se, että kaikista Suomen tavallisista asukkaistakin on ”kuluja” valtiolle.
Valtion vuosibudjetissa on huomioitu kuitenkin esimerkiksi maahanmuutto, kotouttaminen ja kansainvälinen osaaminen, hädänalaisessa asemassa olevien ihmisten kotiuttaminen ja avustaminen sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvä työ.
Pakolaisesta 6 000 tai 10 000 euron kertakorvaus EU:lta
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on kertonut, että pakolaiskiintiön kaksinkertaistaminen tarkoittaisi hänen ministeriönsä hallinnonalalle kolme miljoonaa euroa lisäkustannuksia. Työ- ja elinkeinoministeriölle hintalappu olisi kahdeksan miljoonaa euroa.
Tähän arvioon on laskettu valtiovarainministeriön budjettiosaston mukaan vastaanoton menot, kunnille maksettavat korvaukset ja kotoutumiskoulutus.
”Kustannuksia kohdistuisi myös muutamalle seuraavalle vuodelle, sillä kiintiöpakolaisista maksetaan kunnille korvauksia neljältä vuodelta. Suurin osa kustannuksista olisi juuri kuntakorvauksia”, sanoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Niina Suutarinen.
Pakolaiskiintiön kasvattamisesta syntyvät kustannukset vastaavat 0,2 prosenttia Suomen kuluvan vuoden kokonaisbudjetista. EU tulee osaltaan vastaan näissä kuluissa.
”Jokaisesta Suomeen otetusta pakolaisesta saadaan EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolta 6 000 tai 10 000 euron kertakorvaus”, kertoo Maahanmuuttoviraston talousjohtaja Kari Kananen.
Rahasto on maksanut Suomelle noin 3,7 miljoonaa euroa vuosittain vuoden 2014 jälkeen.
Turvapaikanhakijan vastaanottoraha enimmillään 312 euroa kuussa
Turvapaikanhakijoiden yhden majoitusvuorokauden keskihinta vuonna 2018 oli 48 euroa henkilöä kohti. Siihen sisältyvät kaikki vastaanottokeskusten kulut, kuten tilavuokra ja kiinteistöhuolto, työntekijöiden palkat, palvelut ja asukkaille maksettava vastaanottoraha.
Vertailun vuoksi esimerkiksi vuorokauden keskihinta suomalaisessa vankilassa on yli 200 euroa.
Turvapaikanhakijalle maksettava vastaanottoraha on enimmillään 312,23 euroa kuussa. Se on tarkoitettu ihmisen välttämättömiä perustarpeita, kuten ruokaa ja vaatteita varten.
Suomalaiset sotilaat evakuoimassa ihmisiä Kabulista elokuussa. © Puolustusvoimat
Suomen kansalaiset ja Suomelle työskennelleet
Suomen Afganistanista hakemaan joukkoon kuuluu Suomen kansalaisia, Suomelle Afganistanissa työskennelleitä henkilöitä ja heidän perheitään.
”Osa tästä joukosta on kielitaitoista, osaavaa ja koulutettua porukkaa”, Kari Kananen arvioi.
Henkilöt sijoitetaan väliaikaisesti vastaanottokeskuksiin ja heille voidaan tarvittaessa maksaa vastaanottorahaa tavallisten käytäntöjen mukaisesti, vaikka he eivät varsinaisesti olekaan turvapaikanhakijoita. Heille myönnetään nyt poikkeustilanteen takia oleskelulupa neljäksi vuodeksi ilman tavallista turvapaikkaprosessia.
Ulkoministeri Pekka Haavisto vakuutti tiedotustilaisuudessaan, että kaikki Suomeen haetut ovat viranomaisten tunnistamia ihmisiä. Evakuointioperaatio Kabulin lentokentältä oli valtioneuvoston mukaan menestys, vaikka aivan kaikkia avuntarpeessa olleita, Suomen valitsemia ihmisiä ei saatukaan mukaan.
”Kabulin ulkopuolelta on erittäin vaikeaa päästä lentokentälle esimerkiksi sairauden tai talibanien aiheuttaman uhan takia”, ministeri Haavisto sanoo.
Afganistanissa on vielä parisenkymmentä Suomen kansalaista sekä saman verran muita konsuliavun piiriin kuuluvia. Ulkoministeriön mukaan heihin pidetään yhteyttä ja heidän avustamistaan jatketaan eri keinoin.