Pankeissa ei enää rahaa – miten Nurmijärven pankkiryöstäjä sai suuren saaliin?

Jos lähtee kylmiltään ryöstämään pankkia, on suuri todennäköisyys päätyä konttoriin, jossa ei ole lainkaan käteistä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Poliisi piirittää Kansallis-Osake-Pankin Jakomäen-konttoria elokuussa 1986. Ryöstö päättyi räjähdykseen Mikkelin torilla.

Jos lähtee kylmiltään ryöstämään pankkia, on suuri todennäköisyys päätyä konttoriin, jossa ei ole lainkaan käteistä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Puhto

Nurmijärven pankkiryöstäjä osui pankkiin, jossa oli rahaa ja sai huomattavan saaliin. Sellainen on yhä harvinaisempaa.

Jos hän olisi yrittänyt ryöstää saman pankkiketjun konttorin vaikkapa Nurmijärven naapurikunnissa Keravalla, Tuusulassa tai Sipoossa, olisi tullut vesiperä. Missään niistä ei enää ole Nordean konttoria, jossa olisi rahaa.

Viime vuonna useat Nordean konttorit muuttuivat rahattomiksi. Näin kävi muun muassa Ivalossa, Mäntyharjulla, Säkylässä ja Viitasaarella. Niissä ei tarvitse enää pelätä pankkiryöstöjä.

”On totta, että yhä harvemmissa paikoissa on käteistä ja niissäkin käteisen määrä on pienempi kuin ennen”, sanoo Nordean aluejohtaja Jorma Pirinen.

Teettekö kiusaa pankkiryöstäjille?

”Kassapalveluja ei ole karsittu sen takia, että pankkeja saatetaan ryöstää”, Pirinen vakuuttaa.

Epätoivoista

Pirisen mukaan käteinen raha on paennut pankeista siksi, että kassapalveluiden käyttö on vähentynyt 10–20 prosentin vuosivauhdilla.

Pankeilta halutaan kuulemma sijoituspalveluja ja apua oman kodin hankinnassa. Vain kaksi sadasta käyttää kassapalveluita.

”Pitää olla aika epätoivoinen, jos yrittää löytää pankista paljon rahaa ryöstettäväksi”, Pirinen sanoo.

1990-luvun pankkiryöstöaallon jälkeen pankit ovat myös parantaneet ryöstöturvallisuuttaan. On aikaviivelukkoja ja väripanoksia.

Jos Nurmijärven ryöstäjä ei ollut paikkakuntalaisia, hän saattoi tutustua Nordean verkkosivuilla konttorihakuun, joka kertoo, mitä palveluja kussakin konttorissa on saatavilla. Ehkä ryöstäjä löysi sen perusteella konttorin, jossa on käteistä.

Riskit kauppoihin

Samalla kun pankit hankkiutuvat eroon käteisestä, käteisnostoja ohjataan aktiivisesti esimerkiksi ruokakauppoihin.

S-ryhmän kaupoista saa nostaa S-Pankin rahaa ja K-kaupoista Nordean talletuksia aina 200 euroon asti. R-kioskeista saa Nordean kortilla nostaa enintään 50 euron summia.

Kaupan työntekijät eivät ole kehityksestä pelkästään innostuneita.

”Se kasvattaa ryöstön riskiä ja on turvallisuusajattelun vastaista”, kassatyöntekijöitä edustavan Palvelualojen ammattiliiton työympäristöasiantuntija Erika Kähärä sanoo.

Kentältä on kuulunut Kähärän mukaan jo huolestuneita ääniä. Kassalla kun ei ole turvanaan aikaviivelukkoa eikä illan pimeydessä välttämättä edes työtoveria.

”On myös tilastollinen tosiasia, että kerran ryöstetty kauppa ryöstetään helposti uudestaan”, Kähärä sanoo.

Poliisin viimeisimpien tilastojen mukaan kauppojen ryöstöt ovat lisääntyneet.

X