Pankit jättävät Lontoon Brexitin jälkeen – ”Pääomapako manner-Eurooppaan jopa 1 200 miljardia euroa”
Iso-Britannia todennäköisesti jättää EU:n huhtikuun 12. päivä. Lontoon pankit ovat jo pitkän aikaa valmistautuneet Brexitin jälkeiseen aikaan siirtämällä Britannian liiketoimintojaan Euroopan mantereen puolelle.
Brexit on kuohuttanut jo vuosia.
Brexit tulee mullistamaan Euroopan rahoitusalan. Lontoo on Euroopan rahoituksen keskus, jonka pankkien paosta on puhuttu kesäkuun 2016 kansanäänestyksestä lähtien.
Eron kynnyksellä ilmapiiri Britanniassa ei ole pelokas vaan lähinnä turhautunut.
Seuralle tunnelmista kertoo Jouni Aaltonen, joka työskentelee eurooppalaisen rahoitusalan yhdistyksen AFME:n (The Association for Financial Markets in Europe) vakavaraisuussääntelystä vastaavana johtajana Lontoossa.
”Kaikki toivo on heitetty romukoppaan. Lontoosta käsin palveluitaan myyneet pankit ovat jo hankkineet pankkitoimiluvat ja toimitiloja muualta, Irlannista, Frankfurtista tai Pariisista, osa Amsterdamista tai Luxemburgista, mikä kenellekin parhaiten sopii”, Aaltonen kertoo.
Esimerkiksi Bank of America, Barclays ja Citigroup ovat siirtäneet Euroopan toimintojaan Dubliniin. Bank of American johtaja Anne M Finucane esitti asian hyvinkin suorasukaisesti.
”Dublin on nyt Euroopan pankkiemme pääkonttori, piste. Paluuta ei ole,” Finucane sanoi New York Timesissa.
Rahoituslaitokset siirtävät toimintojaan Britanniasta, jotta ne pystyvät jatkamaan tuottavaa toimintaa myös Brexitin jälkeisessä maailmassa.
”Se on menneen talven lumia, että pankkipalvelujen myynti Lontoosta pysyisi sellaisena kuin se on ollut. Jo aikaa sitten on tehty tarvittavat toimenpiteet pankkien tasolla, joilla varmistetaan palveluiden jatkuminen, jos tulee kova Brexit. Ongelmia kuitenkin tulevat aiheuttamaan markkinoiden ja pankkien sääntelyyn liittyvät lait, jotka voisivat yhdessä yossä tehdä Britanniassa sijaitsevista markkinoista ja kauppapaikoista toimiluvattomia kolmannen maan yrityksiä”, Aaltonen kertoo.
Maaliskuun lopulla Reuters kertoi Britannian pääomapaon arvioiduksi määräksi noin triljoona euroa, eli 1 000 miljardia.
Viime marraskuussa Guardian kirjoitti, että yksinomaan Frankfurtiin tulee siirtymään rahoituslaitosten taseita 800 miljardin euron edestä.
”Muutos tulee olemaan isompi kuin aikaisemmin on ajateltu. Pankkitoimintaa ja taseita tullaan siirtämään EU:n 27 jäsenvaltion puolelle arviolta 1 200 miljardin euron edestä, mutta voi se olla enemmänkin”, Aaltonen arvioi.
Jouni Aaltonen.
Maa polttaa jalkojen alla
Rahoitusala tuottaa välillisesti noin kymmenesosan Ison-Britannian bruttokansantulosta.
”Budjettiin tekee valtavan aukon, jos merkittävä osa näistä verotuloista lähtee pois. Isotuloisia veronmaksajia lähtee. Pankkien taseistakin täällä maksetaan veroja. Verotulot vähenevät, mutta mistä niitä tuodaan tilalle?”
Henkilökohtaisia lähtöpaineita Jouni Aaltonen ei koe Brexitin kynnyksellä, toisin kuin moni muu.
”Ihmisillä on täällä perheet. Jos saman tasoista palkkaa tarjoava työpaikka siirrettäisiin Pariisiin tai Dubliniin, moni kävisi siellä töissä, mutta perheet jäisivät Lontooseen. Itselleni ja monelle muulle Lontoota lähempänä ovat New York, Singapore tai Hong Kong siinä mielessä, jos jonnekin haluaisin täältä lähteä.”
Lontoossa halutaan juuri nyt epävarmuuden tilalle selkeyttä ja tietoa siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
”Osa pelkää, että Britannian talous menee alaspäin voimakkaastikin lyhyellä aikavälillä, varsinkin jos tulee kova Brexit. Tämä tulee vaikuttamaan enemmän niillä teollisuusvaltaisilla alueilla, joilla on korkeampi työttömyys ja suurempi Brexitin kannatus. Lontoon uskon pärjäävän kohtuullisen hyvin.”
Inflaatio iskee – mutta onko se pahasta?
Jotkut pelkäävät inflaation nostavan EU:sta tuotavan ruoan hintaa. Toiset taas pitävät hyvänä sitä, että Brexitin jälkeinen Britannia voi ostaa halvemmalla ruokaa vaikka Afrikasta, kun EU:n maataloustuet ja rajoitteet eivät ole enää rasitteena.
Matkustamisesta taas pelätään tulevan briteille aikaisempaa kalliimmaksi.
”Monet eläkeläiset ovat ostaneet asuntoja EU-maista. Brexit tekee heidän ulkomaille muuttamisestaan vaikeampaa. Ihmiset eivät luota siihen, että terveydenhuolto ja palvelut ovat jatkossa heille yhtä helposti saatavilla kuin ennen. Ehkä eläkkeelle siirtyvät ihmiset jäävät nyt tänne sen sijaan, että he lähtisivät Espanjaan tai etelä-Ranskaan.”
Mahdollinen punnan arvon laskeminen voisi myös tehdä Isosta-Britanniasta hyvinkin mielenkiintoisen matkailukohteen ulkomaalaisille.
”Konservatiivit haluaisivat tehdä Britanniasta Singaporen tyylisen paikan, jossa on matalat verot ja hyvin kilpailukykyinen talous. Mutta jos työväenpuolue Labour menee hallitukseen, siitä tulee päinvastainen, eli työvoimakustannukset nousevat.”
Kyllästynyt tunnelma kaipaa muutosta – mitä tahansa
Brexit on Jouni Aaltosen mukaan mennyt ihmisten sietokyvyn yli. Moni haluaa vain, että tulisi joku päätös, koska nykytilannetta kukaan ei enää jaksa.
”Ihmisiä ärsyttää, että puoluepolitiikka menee kansan hyvinvoinnin edelle ja rationaalisuus puuttuu. Ei ole ajettu sellaisia asioita, jotka auttaisivat Britannian taloutta Brexitin jälkeen, kun kaikki energia menee lähes toivottomaan kompromissin tavoitteluun parlamentissa. Jotkut ovat kysyneet, että tätäkö on se kontrollin takaisin ottaminen, jota me halutaan.”
Brexit on Isossa-Britanniassa sekä luokkakysymys että sukupolvikysymys.
”Paremmin toimeentulevat ovat EU-myönteisempiä kuin huonosti koulutetut ja heikommin toimeen tulevat. Vanhemmat ovat enemmän Brexitin puolella ja nuoret halukkaampia pysymään EU:ssa.”
Britannialaiset ovat kahtiajakautuneita Brexit-kysymyksessä kuin kesän 2016 kansanäänestyksen aikoihinkin.
”EU:n kannattajien mielenosoitukset ovat olleet sivistyneitä. Ihmisten kimppuun ei ole hyökätty. Osa Brexit-protesteista, joita ei ole hirveästi ollut, ovat olleet aggressiivisempia.”