Pankkimiehen pelihelvetti – Pelaamisen estäminen on tehokkaampaa kuin riippuvuuden hoitaminen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pohjanmaan pankkipiirejä kuohuttaa tapaus, jossa rahoitusalan ammattilainen pystyi tekaisemaan lainoja asiakkaiden laskuun – omien pelivelkojensa kuittaamiseen. © Kari Santala/KUVARYHMÄ/SKOY © Jorma Marstio / OM-arkisto
Pelihimo ei ole Suomessa poikkeuksellista, mutta harvoin uhkapeluri onnistuu rahoittamaan pelaamisen pankin sisäisiä lainajärjestelmiä väärinkäyttämällä. Silti Pohjanmaalla näin tapahtui.

Pohjanmaalla puitiin keväällä käräjillä erikoista peliongelmakierrettä, joka on herättänyt keskustelua paitsi pelaamisen koukuttavuudesta, myös siitä miten helppoa koulutetun ja ulkoisesti menestyneen ihmisen on käyttää jopa työnantajansa luottamusta hyväkseen tilanteen peittelyyn.

Tarina on lyhykäisyydessään koruton. Pankissa työskennellyt nuori uraohjus ajautui pelihimossaan rikoksiin ja käytti työnantajansa varoja uhkapelaamiseen puolisen miljoonaa euroa muutamassa kuukaudessa.

Hallitsemattoman pelaamisen hintana oli kaikki mitä mies oli saavuttanut. Varsinaista hyötyä hän ei teoillaan itse saanut, sillä kaikki raha kului pelaamiseen.

Paljastuttuaan juttu meni käräjille ja tuomio tuli. Poikkeuksellisesti vankeustuomio määrättiin ehdollisena, mikä ei kuitenkaan ole lopullinen totuus. Hovioikeus saa aikanaan päättää, säilyykö tuomio ennallaan.

Peliriippuvuudessa riskinä on koko elämä

Pelihimo on toisaalta uusi, toisaalta jo kauan tunnettu suomalainenkin ilmiö.

Korttipeleissä ovat pula-ajoista lähtien vaihtaneet omistajaa niin maatilat kuin hevosetkin, mutta tämän päivän pelihimo purkautuu markettien hedelmäpeleissä tai netissä etäpokerin tai vedonlyöntien välityksellä.

Riskit ovat silti täysin samat: ihmissuhteiden, omaisuuden tai toimeentulon menetys, sosiaalinen häpeä ja nolouden tunteet.

Ja koukuttua voi kuka tahansa, taustasta, varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta huolimatta.

Näin kävi Pohjanmaankin tapauksessa.

Uhkapelipöytä on koko ajan käden ulottuvilla

Päämäärätietoinen nuorukainen opiskeli ammattikorkeakoulussa ja sai valmistuttuaan hyvän työpaikan pankista 2014. Työ sujui, tulosta syntyi ja urakin eteni hyväpalkkaisena.

Työ vei yhä enemmän aikaa, nuori pankkimies huomasi istuvansa ergonomisen toimistopöytänsä ääressä illat pitkät. Paineesta ulospääsyä ei näkynyt.

Pulloon hän ei suomalaiskansalliseen tapaan turvautunut, hän löysi stimuloivan, kovariskisen pelaamisen. Se toi iloa, vaihtelua ja jännitystä työhön, joka oli muuttunut puurtamiseksi.

Aluksi mies pelasi kympeillä, kunnes panokset kovenivat. Ruokatunnilla, urheillessa ja koiraa ulkoiluttaessa. Kännykällä uusi yhteys uudestaan ja uudestaan, aina ja joka paikassa, koska tänä aikana se on mahdollista. Uhkapelipöytä on aina mukana omassa älylaitteessa.

Menoa eikä nokitusta, kuten vanhan kansan pelurit sanoivat.

Keksittyjen asiakkaiden nimissä lainaa omalle tilille

Mies lopetti työt pankin johtoportaassa 2018 ja siirtyi toiseen pankkiin palveluneuvojaksi, mutta pelitahti vain kiihtyi.

Onnetar toi välillä voittojakin, joilla väistämätön romahdus siirtyi aina hetkeksi eteenpäin. Mutta rahapeleillä harvoin rikastuu, sen tietää jokainen pajatsosukupolven edustajakin.

Kun omat laillisesti lainatut rahat loppuivat eikä vippejäkään enää luottotietojen menon jälkeen herunut, mies turvautui työnantajansa varoihin.

Hän alkoi hyväksyttää tekaistuin tiedoin laadittuja lainahakemuksia kollegoillaan ja siirsi ”asiakkaiden ottamat” lainarahat omalle tililleen.

Erilaisia rikoksia kertyi joulu-tammikuussa 2019–2020 kaikkiaan kolmisenkymmentä.

Lopulta käry kävi. Tuli kiinniotto ja kyyditys isolle kirkolle kuultavaksi.

Seurasi yhdentoista päivän kuulustelut, joissa mies oli yhteistyöhaluinen. Hän oli helpottunut, kun nyt kaikki oli lopussa.

Pelaamisen hinta oli yli puoli miljoonaa

Käräjäoikeudessa katuvainen ja kyynelehtivä syytetty vetosi sovitushaluihinsa: hän aikoo korvata pankille aiheuttamansa vahingot. Hän oli jopa löytänyt uuden työpaikan ja saanut diagnoosin peliriippuvuudestaan.

Käräjäoikeus joutui harkitsemaan tuomiotaan perusteellisesti.

Oliko syytetyn yhteistyöhalukkuus lieventämisperuste? Kyllä asia olisi selvinnyt ilman hänen myötävaikutustaankin. Toki rikos vei mieheltä paljon, uran lisäksi perhekin hajosi ja ystävät kaikkosivat.

Lopulta käräjäoikeus tuomitsi miehelle vankeutta kaksi vuotta, mutta ehdollisena. Lisäksi korvattavaa kertyi yli 582 000 euroa korkoineen sekä raskaat oikeudenkäyntikulut. Lisäksi hänet tuomittiin 120 tunniksi yhdyskuntapalveluun.

Tämä ei riitä syyttäjälle, joka valitti tuomiosta hoviin.

Lue myös: Pitäisikö ruokakauppojen rahapelikoneista luopua kokonaan pelihaittojen vähentämiseksi? – ”On riski, että ne tulevat korvaantumaan jollakin haitallisella tavalla”

Pelaamisen esto helpompaa kuin hoito

Erilaisista riippuvuuksista kärsiviä potilaita paljon hoitanut psykiatri Antti Liikkanen vertaa peliriippuvuutta nälkään, janoon tai seksuaaliseen himoon.

”Kaikkea riippuvuutta pidetään häpeällisenä ja nöyryyttävänä, ja siksi se salataan. Seurauksena on, että peliriippuvuuteen ajautunut henkilö joutuu taloudelliseen ja sosiaaliseen konkurssiin.”

Liikkasen mukaan peliriippuvuus on todellinen ongelma, vaikka sitä vähätelläänkin.

Sen syntymekanismi kytkeytyy ihmisaivojen dopamiinijärjestelmään, joka saa ihmiset kiipeämään vuorenhuipuille tai muuten seikkailuhakuiseksi.

”Eräs paradoksi onkin, että juuri tämä ominaisuus saa meidät pitämään tällaisia ihmisiä kansallissankareina. Tunnemme monta surullista esimerkkiä.”

Valtio tarvitsee rahapeleistä saatavia tuloja

Liikkanen arvelee, ettei ole odotettavissa, että peliyhtiöiden toimintaan tulisi kovin nopeasti muutoksia. Suomessakin ihmisten koukuttaminen saa rauhassa jatkua, sillä valtiollinen uhkapelimonopoli Veikkaus jakaa huomattavia summia (häviäjiltä saaduista) pelituotoistaan kulttuurin ja urheilun edistämiseen.

”Tässä on juuri ristiriita. Valtio tarvitsee ne tulot, jotka kertyvät rahapeleistä. Jos jokin pelimuoto lakkautetaan, uutta pelattavaa työntyy tilalle ulkomailta”, Liikkanen selittää.

Pienenä etuna on, että meillä sentään homma toimii lakisääteisesti.

”Maailmalla eräs suuri tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle ovat juuri rahapelit.”

Pelihimoa hoidetaan terapialla, onko se tehokasta?

”Helpompaa on rajoittaa pelaamista kuin pelihimoa. Oppimis- ja ratkaisukeskeistä terapiaa voidaan soveltaa yhdessä lääkityksen kanssa, mutta tarpeeksi tehokasta näyttää olevan vain pelaamisen estäminen.”

Apua netissä ja puhelimitse.

X