Hyvää tuuria vai testaamisen vähyyttä? – Paperittomien majoitustiloista ei tullutkaan koronaviruslinkoja

Maailmalla korona on surmannut köyhiä ja asunnottomia, mutta tällaisia tapauksia ei Suomessa tunneta. Täällä paperittomien asuntoloista ja hätämajoitustiloista ei tullutkaan koronaviruslinkoja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomessa on muutamia tuhansia paperittomia eli ilman oleskelulupaa olevaa, ulkomailta tullutta ihmistä. Monessa maassa korona on tehnyt pahaa jälkeä heidän keskuudesssaan.

Maailmalla korona on surmannut köyhiä ja asunnottomia, mutta tällaisia tapauksia ei Suomessa tunneta. Täällä paperittomien asuntoloista ja hätämajoitustiloista ei tullutkaan koronaviruslinkoja.
Teksti:
Laura Savolainen

Virukset rakastavat tiloja, joissa asuu ahtaasti useita ihmisiä saman katon alla. Siksi on pelätty, että vastaanottokeskuksista, paperittomien asuntoloista ja isoista kimppakämpistä leviää koronatautiryppäitä. Eikä taudilta ole vältyttykään.

Tautitapauksia on ollut ainakin Espoon Nihtisillan, Tampereen ja Porin vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan ilman virallista lupaa maassa olevilla paperittomilla ihmisillä tartuntaryppäitä ei ole tavattu.

Pandemia väisti paperittomat

Diakonissalaitoksen ylläpitämässä paperittomien hätämajoituksessa Helsingissä oli viime vuonna pari tartuntaa, tänä keväänä ei yhtään.

Tietysti myös väkimäärä majoituksessa on koronavuonna vähentynyt kolmasosaan normaalista, noin viiteenkymmeneen per yö.

”Olemme jännityksellä seuranneet, miten käy. Paperittomat eivät ikänsä tai terveytensä puolesta yleensä ole riskiryhmää, mutta olosuhteet heikentävät vastustuskykyä. Kun ravitsemus on heikkoa ja he viettävät paljon aikaa ulkona, on mahdollista, että he sairastuvat muita helpommin”, Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Mika Paasolainen sanoo.

Suomessa asuvien paperittomien keski-ikä on hieman alle 30 vuotta. Kun koronaepidemia sulki julkiset sisätilat, heillä ei enää ollut päivisin paikkaa mihin mennä. Hätämajoituksiin pääsee yleensä vain yöksi.

Maailmalla korona surmasi asunnottomia, vaan ei Suomessa

Yksi syy tilanteeseen voi olla, etteivät ihmiset uskalla käydä testissä, vaikka oireita olisi.

”Kun pelkää kaikkea, voi olla kynnys mennä testiin ja tunnistettavaksi. Saatetaan ennemmin potea oireet yksin”, Diakonissalaitoksen projektipäällikkö Anne Hammad sanoo.

Maailmalla korona on surmannut köyhiä ja asunnottomia, mutta tällaisia tapauksia ei Suomessa tunneta.

Täällä olevien paperittomien terveydentilasta on vaikea saada kattavaa kuvaa, sillä paperittomia hoitava Global Clinic tavoittaa heistä vain osan. Kunnilla on hoidosta paljon erilaisia käytäntöjä.

Nyt paperittomien klinikoillakin on ollut hiljaista.

”Syitä on varmasti useita. Ei ehkä uskalleta tulla tartunnan pelossa. Jos asiakkaalla on koronaoireita, ohjaamme hänet heti testiin, sanoo asiantuntija Meri Korniloff Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:stä.

Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että myös Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ja paperittomat saisivat koronarokotteen – sitten kun riskiryhmät on suojattu.

X