Hyötykasvien parvekeviljely on helppoa! Näin saat näppärästi satoa tomaatista, perunasta ja pavuista

Hyötykasviviljely on ollut suosiossa jo pitkään. Pienessä tilassa, kuten parvekkeella, onnistuukin monen kasvin viljely, kunhan konstit ovat kunnossa. Lue vinkit!

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Hyötykasviviljely on ollut suosiossa jo pitkään. Pienessä tilassa, kuten parvekkeella, onnistuukin monen kasvin viljely, kunhan konstit ovat kunnossa. Lue vinkit!
Teksti: Linda Martikainen

Viimeisten viiden vuoden aikana ihmisten kiinnostus kotipuutarhoihin ja hyötykasvien viljelyyn on ollut kovassa nousussa, ja kasvu jatkuu edelleen.

Puutarhanhoito ja hyötykasvien viljely voivat olla myös terapeuttisia puuhia, jotka vievät ajatukset muualle. Harvalla on nykyään kuitenkaan kasvimaata tai kellariakaan, missä suuria määriä ruokaa voisi säilyttää.

Pienimuotoinen ruoan kasvatus kuitenkin onnistuu vaikka parvekkeella.

”Helppoja kasvatettavia ovat muun muassa erilaiset salaatit ja versot. Tomaattiakin pystyy kasvattamaan parvekkeella”, Marttaliiton puutarha-asiantuntija Tiina Ikonen sanoo.

Kasvatus onnistuu monenlaisissa astioissa, mutta veden määrää pitäisi pystyä hallitsemaan.

”Umpinaisessa ruukussa kasvi saattaa helposti hukkua jos sitä liikakastelee. Yksinkertaisin ja halvin tapa on tehdä pohjaan reikä ja laittaa se astia sitten suojaruukkuun. Parvekelaatikoita on myös altakastelusysteemillä. Pation viereen voi puolestaan laittaa vaikka pohjattoman viljelylaatikon, jolla on maakosketus. Vaihtoehtoja on paljon.”

Veden lisäksi Tiina Ikonen muistuttaa lämmönsäätelystä.

”Peltiset ja mustat ruukut kuumenevat, joten ne ovat aika huonoja kasveille. Itse olen kasvattanut reikäisessä, vanhassa kattilassa ja yhdessä puutarhassa oli kasvatusastiana autonrengas.”

Taimet voi kasvattaa ensin sisällä ja istuttaa sitten laatikkoon. © Suvi Laine/Kuvaryhmä/SKOY

Taimet voi kasvattaa ensin sisällä ja istuttaa sitten laatikkoon. © Suvi Laine/Kuvaryhmä/SKOY

Tomaatti on tarkka kasteltava. © Sampo Korhonen/Otavamedia

Tomaatti on tarkka kasteltava. © Sampo Korhonen/Otavamedia

Parvekeviljely antaa helposti satoa perunoista ja pavuista

Yksi helpoimmista ja hauskimmista kasvatettavista on peruna, joka tuottaa satoa vaikka ämpärissä.

”Peruna tuottaa yleensä iloa ihmisille paitsi mukuloina, myös ihan itse siinä kasvatusvaiheessa. Perunan multaaminen on mielenkiintoista ja palkitsevaa puuhaa.”

Parvekkeella kasvavat hyvin myös herneet ja erilaiset pavut. Salkopavusta saa hyvin satoa, mikäli parveke on tarpeeksi lämmin. Ne ovat myös ilo silmälle.

”Salkopavut ovat todella kauniita. Ne kiipeävät ylöspäin köynnöksenä ja niistä tulee upeita, lilan värisiä palkoja.”

Myös vuositolkulla satoa antavat marjakasvit pärjäävät parvekkeella hyvin. Valoa vaativat kurkku ja avomaan kurpitsa kasvavat parhaiten loppukesästä, jolloin lämpötila on korkeampi. Niiden onnistuminen vaatii pölytystä myös parvekkeella. Luonnon omia pieniä pölyttäjiä voi kutsua talkoisiin hitiksi nousseella hyönteishotellilla.

”Jos kasvit eivät pölyty jää sato pienemmäksi. Toki yksi vaihtoehto on pölytellä niitä itse esimerkiksi pensselillä. Tomaattiakin kannattaa pikkaisen ravistella.”

Lue myös: Ruukkupuutarha antaa helposti satoa – Näin kasvatat tomaatteja ruukussa ja amppelissa

Salkopapu on ilo silmällekin lilan värisine palkoineen. © SEPPO SAARENTOLA/KUVARYHMÄ/SKOY

Salkopapu on ilo silmällekin lilan värisine palkoineen. © SEPPO SAARENTOLA/KUVARYHMÄ/SKOY

Katse tuholaisiin

Tuholaisten osalta kasveja kannattaa tarkkailla säännöllisesti. Kirvat ovat tuholaisista yleisimpiä ja ensimmäisten ilmestyttyä viljelyksiin kannattaa toimeen tarttua heti. Kirvat suihkutetaan kasveista pois lämpimällä vedellä ennen kuin ne ehtivät tehdä jälkeläisiä.

Kotipuutarhoissa ei tarvita sen järeämpiä torjunta-aineita, eikä Ikonen suosittele niitä muutenkaan käytettäväksi.

”Järeät aineet tuhoavat samalla ne hyödylliset hyönteiset. Etenkään pesuaineita tai mäntynesteitä ei kannata käyttää.”

Kylmälaukusta kellari

Myös Biolanin puutarhaneuvojan Riikka Kerttulan mukaan tutut kesäherkut jyräävät tänä vuonna. Jossain vaiheessa peruna ei kiinnostanut juuri ketään, mutta nyt peruspottu on tehnyt vahvan paluun kotiviljelyksiin mansikan ohella. Ensimmäistä omaa satoa moni toivoo juuri juhannukseksi.

”Varhaisperuna on nyt se mitä halutaan. Niitä kasvatetaan ruukuissa ja ämpäreissä parvekkeilla ja terasseilla. Jos potut on laittanut multiin huhtikuun alussa, niin kyllä ne juuri juhannukseksi ehtivät.”, Kerttula sanoo.

Kaupunkiviljelyssä lasitettu parveke toimii hyvin, mutta myöhäisiin yöpakkasiin kannattaa varautua harsolla eritoten perunan kanssa, joka on hyvin kylmän­arka. Perunaa kannattaa istuttaa pitkin kasvukautta, sillä perunan säilöminen ei ole ongelma. Mikäli omaa perunakellaria ei ole, onnistuu sellaisen luominen omalle parvekkeelle helposti, kun potut laittaa kylmälaukkuun.

”Lisäksi kylmälaukkuun voi laittaa talven suojaukseen tarkoitettua turvetta”, Kerttula vinkkaa.

Biohiilestä apua

Myös mullissa on vaihtoehtoja. Parvekeviljelyssä multatila on aika rajallinen, ja se tuo omat haasteensa.

”Ottaisin parvekkeelle sellaisen mullan, joka pystyy vähän sitomaan vettä kastelun yhteydessä ja luovuttamaan sitä kasville, kun multa kuivuu”, Riikka Kerttula neuvoo.

Yksi hyvä tekijä mullassa on biohiili.

”Kun multa kastellaan, niin hiili imee vettä itseensä. Kun multa kuivuu, luovuttaa hiili vettä kasville.”

Ja kun nyt tänä kesänä on otettu haltuun perunan ja mansikan kasvatus, voivat seuraavat trendit olla astetta eksoottisempia.

”Yleensä kun saa sitä onnistumisen iloa, seuraavaksi halutaan vähän lisää haastetta. Se on myös se suola puutarhassa: aina ei onnistu, mutta sitten kun sujuu, on ilo ylimmillään. Hyötykasviviljelyn seuraaminen on myös lapsista kivaa puuhaa”, Kerttula tuumaa.

Mielenrauhaa ja mielihyvää

”Kotimaiset kierrätysravinteet ovat lisänneet suosiotaan. Kierrätysravinteiden, kuten kanankakan, käyttö kotipuutarhojen lannoitteena on nyt erittäin suositeltavaa”, Riikka Kerttula vinkkaa.

Huoltovarmuuden osalta monet perinteiset kasvit, kuten juurekset, ovat taas pinnalla. Lisäksi kotimaisten hyötykasvien kasvattaminen on ekologisempaa ja edullisempaa.

”Aika moni on miettinyt sitä, että jos oikeasti pitäisi olla omavarainen, niin onnistuisiko? Kiinnostus kotiviljelyyn on lisääntynyt, että jos jotain voisi tehdä edes pienessä mittakaavassa.”

Oman ruoan kasvattaminen tuo konkreettisena tekona myös mielenrauhaa. Toimettomaksi jäämisen sijaan oloa voi helpottaa oma toimeliaisuus.

”Kyllä ihmiset pohtivat paljonkin nyt näitä juttuja. On hienoa, että nuoret ovat taas kiinnostuneita edes viljelemään jotain vaikkapa ikkunalaudalla. Siitäkin saa mielihyvää.”

X