”Sortoaalto on ollut raju” – Tutkija Kristiina Silvan: Patrioottinen kasvatus ja kova kohtelu ovat Venäjän ja Valko-Venäjän yritys suitsia nuoria

Valtion tukemat nuorisojärjestöt jatkavat autoritääristä perinnettä Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Järjestöissä näkyy neuvostoajan asenne yhä. Mutta kuinka hyvin nuoret niiden sanomaan uskovat?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Internet on tärkeä tietolähde Venäjän ja Valko-Venäjän nuorille.

Valtion tukemat nuorisojärjestöt jatkavat autoritääristä perinnettä Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Järjestöissä näkyy neuvostoajan asenne yhä. Mutta kuinka hyvin nuoret niiden sanomaan uskovat?
(Päivitetty: )
Teksti:
Katriina Lundelin

Kun Venäjä tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueet, Venäjän nuorisoliitto, joka on yksi maan suurimmista nuorisjärjestöistä, kehotti sosiaalisessa mediassa auttamaan evakuoinneissa ja julistivat olevansa rauhan puolella. Kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan, järjestö hiljeni.

”Näyttää siltä, että aihe halutaan vaieta kuoliaaksi. Sodan vastustus on nuorison keskuudessa suurta. Sen tukeminen etäännyttäisi nuorison valtiojohdon suosimista järjestöistä”, arvioi tutkija Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista.

Ukrainan sodan vastaisissa mielenosoituksissa on nähty erityisen paljon juuri nuoria, mutta Silvanin mukaan niidenkin nuorten keskuudessa, jotka ovat mukana hallituksen tukemassa kansalaisaktivismissa, osataan suhtautua hallintoon kriittisesti.

”Nuoret olivat jo ennen Ukrainan sotaa tietoisia hallinnon epäkohdista. Korruptio, kapeat vaikutusmahdollisuudet, ruoan hinnan nousu sekä pienet sosiaalituet ja eläkkeet aiheuttavat nuorille tunteen epäoikeudenmukaisuudesta.”

Jotain kertoo Silvanin mukaan myös se, että Venäjällä ei ole järjestetty yhtään Ukrainan sotaa puoltavaa vastamielenosoitusta. Hallinnon suosima patrioottinen kasvatus ei ole saanut nuoria uskomaan sokeasti siihen, ettei sodalle ole vaihtoehtoa.

Sortoaalto on ollut raju

Miksi hallinnon nuorisopoliittiseen toimintaan osallistuvat nuoret sitten valitsevat mieluummin kriittisen hiljaisuuden kuin avoimen vastustuksen? Kristiina Silvanin mukaan yksi syy pelko.

”Hallinnon tukemat aktivismin muodot ovat nuorille turvallinen vaihtoehto yrittää vaikuttaa yhteiskuntaan edes jollain tapaa.”

Oppositiotoimintaan ja mielenosoituksiin osallistuminen voi johtaa Venäjällä ja Valko-Venäjällä esimerkiksi siihen, että nuori erotetaan yliopistolta, pidätetään tai hänen vanhempansa saavat potkut. Turvallisuuspalvelun suorat uhkaukset ovat myös hallinnon keinovalikoimassa.

Valko-Venäjällä on menty nuorten suitsimisessa niin pitkälle, että pelkästään se, että seuraa hallintoa kritisoivaa materiaalia sosiaalisessa mediassa, on rikos.

”Vuoden 2020 vaalien jälkeen, sortoaalto on ollut raju.”

Tavoitteena sementoida autoritaarinen hallinto

Mielipidemittausten mukaan kaikista kriittisimmin Venäjän ja Valko-Venäjän hallintoihin suhtautuvat 25–35-vuotiaat nuoret aikuiset. Maat eivät vielä ole Kiinan tapaan estäneet täydellisesti tiedonkulkua ja pääsyä internettiin – eivätkä nuoret tyydy katselemaan ja lukemaan hallinnon kontrolloimaa mediaa.

”Nuorten kriittisyys on hallinnon kannalta valtava ongelma. Siksi nuorten patrioottiseen kasvatukseen laitetaan Venäjällä ja Valko-Venäjällä niin paljon paukkuja”, tutkija Kristiina Silvan sanoo.

Valko-Venäjällä toimii tasavaltalainen nuorisoliitto, Venäjällä taas nuorisoasiainvirasto järjestää foorumeita nuorille, jotka ovat mukana valtaapitävien hyväksymässä kansalaistoiminnassa. Käytännön juuret ovat Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestöissä.

”Maiden hallinnoissa ajatellaan, että järjestöjen kautta nuorisoon voidaan vaikuttaa ja ohjata heidät toimintaan, joka ei uhkaa nykyistä autoritaarista hallintoa.”

Virallisen nuorisopolitiikan tarkoitus on opettaa nuorille, mikä on sallittua ja mikä ei. Siksi leireillä ja tapahtumissa puhutaan paljon rakentavasta kritiikistä. Virallinen nuorisoparlamentti on sopiva paikka vaikuttaa, mielenosoitus ei. Vapaaehtoistyö auttaa maata eteenpäin, hallinnon kritisointi taas on ongelma.

”Ei sellaiselle kritiikille, joka perustavanlaatuisesti kyseenalaistaa hallinnon oikeutusta valtaan, ole mitään sallittua ilmaisutapaa Venäjällä ja Valko-Venäjällä.”

Nuoret osallistuvat omilla ehdoillaan

Nuorten ja autoritaarisen hallinnon suosimien järjestöjen suhdetta voisi kuvata eräänlaiseksi kaupankäynniksi. Nuoret tietävät, mitä heiltä odotetaan ja he osaavat hyödyntää sitä tietoa.

”Jos nuoret haluavat järjestää tapahtuman, riittää, kun mukaan ujutetaan jotain johdon toivomaa. Loput sisällöt voivat olla nuorten itse valitsemia”, Kristiina Silvan kertoo.

Ajatellaanpa vaikka fiktiivistä esimerkkiä elokuvafestivaaleista. Jos kymmenestä elokuvasta yksi käsittelee neuvostosotilaiden uhrautumista toisessa maailmansodassa, yhdeksän muuta voivat olla sellaisia, jotka nuoria itseään kiinnostavat.

Tällaista kaupankäyntiä on helppo pitää ongelmallisena – nuorten yhteistoiminta nimittäin tukee hallinnon pyrkimyksiä. Toimintaan osallistuvat nuoret näyttävät ulospäin suopeilta ja pysyvät pois toiminnasta, jonka valtiojohto kokee uhkaksi. Mutta toivottomalta näyttävässä tilanteessa voi olla myös mielekkäämpää tehdä jotain, minkä nuoret kokevat merkitykselliseksi.

”Itsensä toteuttaminen on nuorille tärkeää ja se on yksi syy, miksi tähän toimintaan osallistutaan.”

Hallinon silmissä sopivaa ”vaaratonta” vaikuttamista on etenkin vapaaehtoistyö orpojen ja vanhusten hyväksi. Nuoria kannustetaan mukaan myös suuriin urheilutapahtumiin ja valtion tarjoamiin kesätöihin – palkka vain on huonompi kuin yksityisellä sektorilla.

Yhteiskunnallinen arvostus on myös hyöty nuorille itselleen: opettajat ja vanhemmat suhtautuvat usein myötämielisesti valtion tukemaan toimintaan ja vapaaehtoistyöhön.

Hallinnon hyväksymään toimintaan osallistutaan monista syistä, eikä vähäisin suinkaan ole se, että tapahtumissa ja leireillä voi tavata toisia nuoria ja pitää hauskaa. Myös ilmaiset matkat leireille houkuttelevat.

Lue myös: Venäjän armeijan korkea palkka pitää ammattisotilaat tyytyväisinä – Yksityiset palkka-armeijat värväävät väkeä myös turvallisuusalalta

Nuoret ovat hallinnolle ongelmallinen resurssi

Maiden hallinnon ajattelua leimaa näkemys nuorista ongelmallisena resurssina. Ja se on suoraa perua kommunismin ajoilta. Silvanin tutkimat nuorisojärjestöt ovat kommunististen nuorisojärjestöjen perillisiä. Rakenteissa on yhä samankaltaisuutta.

”Venäjän ja Valko-Venäjän poliittisessa ajattelussa istuu todella syvällä ajatus, että nuoret ovat naiiveja ja ääriajatteluun taipuvaisia. Helppoja kohteita lännen aivopesulle”,  tutkija Kristiina Silvan toteaa.

Samaa ajatusta jatkaa näkemys, että sotaa vastustavaan tai Navalnya tukevaan mielenosoitukseen osallistuminen johtuu vain siitä, että nuoret eivät kykene tunnistamaan lännen propagandaa hallinnon välittämästä totuudesta.

Nuorten näkeminen sekä ongelmana että tulevaisuuden resurssina ei ole vain kommunistien keksintöä. Näin on ajateltu länsimaissakin. Meillä ongelmakeskeisyys on vain ajan saatossa lientynyt ja näkemys nuorista tulevaisuuden toivoina on vahvistunut.

”Ajatus syntyi oikeastaan vielä aiemmin juuri Neuvostoliitossa. Kun bolševikit nousivat valtaan, ajateltiin, että nuoret ovat tärkeä voimavara, sillä heitä ei porvarillinen ajattelu ollut vielä pilannut.”

Nyt porvarillisuuden tilalle on noussut ajatus lännen korruptoivasta vaikutuksesta, mutta ajatus nuorista muovattavana ja koulutettavana resurssina on säilynyt.

X