Pekka Pouta paljastaa uransa erikoisimman sääilmiön: ”Olihan se hieno ja jännä kokemus”

Jaa artikkeli
Tapani-myrsky
Ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä Tapani-myrskyn riehuessa pahimmillaan vuonna 2011, sillä esimerkiksi myrskytuulien irrottamat kattopellit voivat olla vaarallisia jalankulkijoille. © Hannu Lindroos/SKOY
Pekka Pouta on ennustanut säätä MTV3-kanavalla jo 30 vuotta. Ilmastonmuutos lisää sään erikoisuuksia, joista Poudan mieleen on jäänyt erityisesti Tapani-myrsky vuodelta 2011.

Meteorologi Pekka Pouta palaa yli kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin riehui hänen uransa kaikkein mieleenpainuvin sääilmiö – Tapani-myrsky.

Vuonna 2011 joulukuu oli poikkeuksellisen sateinen. Joillain paikkakunnilla se oli myös lämpimin 50 vuoteen. Meteorologi muistelee, kuinka ennen joulua keräiltiin vielä suppilovahveroita.

”Tapaninpäivän myrsky muutti sen talven suunnan täysin. Olihan se hieno ja jännä kokemus”, Pekka Pouta sanoo.

Lännestä vyörynyt myrsky yllätti voimallaan. Lauha talvi pahensi myrskyvahinkoja, sillä puut kaatuivat helpommin kuin pakkasilla.

Sähköt katkesivat yli 300 000 taloudelta. Katko on laajin koskaan Suomessa. Tapani-myrsky aiheutti sähköyhtiöille pahimmillaan miljoonamenetykset.

Erikoiset ilmiöt lisääntyvät

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, joten harvinaisen kylmät tai kuumat vuodenajat, poikkeukselliset sademäärät ja myrskyt saavat monet miettimään, onko syy ilmastonmuutoksessa.

Suomessa tätä mahdollisuutta on erityisen vaikea arvioida, sillä ilmaston luonnollinen vaihtelu on useita kymmeniä asteita riippuen, mistä suunnasta ilma virtaa.

Ilmastonmuutos tulee kasvattamaan sademääriä ja lyhentämään lumipeiteaikaa.

”Se hyvä puoli ilmastonmuutoksessa kuitenkin on, että paljon useammin kohtaamme uutismielessä jotain jännittävää”, Pekka Pouta sanoo.

Pekka Pouta ja Sini-koira

Ilmastonmuutos vaikuttaa meteorologi Pekka Poudan työhön jo nyt. Kuvassa mukana monille MTV:n katsojille tuttu studiokoira-Sini. © Tommi Tuomi

Tilastot eivät pysy ilmastonmuutoksen perässä

Ilmatieteen laitos otti syys-lokakuun vaihteessa käyttöön uuden 30 vuoden vertailujakson, joka kattaa vuodet 1991–2020. Pekka Poudan mukaan tilasto laahaa nopeasti kehittyvässä ilmastossa aina vähän jäljessä.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt työhöni”, Pouta kertoo.

”Ilmasto muuttuu niin nopeasti, että tilastomme muuttuvat käyttökelvottomiksi. Vaikka jotakin säätä ei aiemmin olisi ollut, se voi vielä tulla. Ilmaston keskimääräisyydet eivät enää pidä paikkaansa.”

Ilmastonmuutokseen suhtaudutaan hänen mielestään muutenkin hieman lyhytnäköisesti.

”Minusta on vähän väärin, että mietitään, mitä on vuonna 2050 tai 2100. Perspektiivin pitäisi olla ennemminkin tuhat vuotta, kun puhutaan jäätiköiden sulamisesta ja merien lämpenemisestä”, Pouta sanoo.

X