Pelastavatko muumit Itämeren? Pelloille levitetään jo kipsiä omakustanteisesti – Muumi-brändillä halutaan kerätä lisää varoja yhteisen meremme suojeluun
Muumi-tarinoista kumpuava yhteisöllisyys ja talkoohenki halutaan tuoda osaksi Itämeren suojelutyötä. Kampanjalla aiotaan kerätä miljoona euroa Itämerelle
Muumi-tarinoiden luoja Tove Jansson rakasti merta, kuten hänen rakastetut muumihahmonsakin.
Niinpä Tove Janssonin töiden oikeuksien hallinnoija ja valvoja Moomin Characters –yhtiö päätti aloittaa Itämeren suojelun edistämiseksi #MEIDÄNMERI-kampanjan yhteistyössä John Nurmisen Säätiön ja Moomin Charactersin globaalin agentin, Bulls Licensingin, kanssa.
“Toivomme, että kampanja ja sen Muumi-tarinoista nouseva yhteisöllisyys voisivat auttaa luomaan Itämeren ympärille edes hieman vahvemman tunteen siitä, että meri todella on meidän yhteinen meri, josta kaikki kymmenet miljoonat ihmiset sen rannikoilla saavat nauttia ja myös ottaa vastuuta”, Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström sanoo.
Uusia Muumi-tuotteita tulossa
Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoutta Itämeren tilasta ja kerätä varoja John Nurmisen Säätiön työhön meren ja sen kulttuuriperinnön pelastamiseksi.
Toimintaan kerätään rahaa yrityslahjoitusten, kuluttajien lahjoitusten sekä kampanjatuotteiden avulla. Tarkoitus on saada mahdollisimman moni yritys mukaan suojelemaan Itämerta muumien kanssa.
Merihenkisyys on näkynyt aiemmissa Muumi-tuotteissa muun muassa helsinkiläisen muotimerkin, Makian, Muumipappa ja meri –kirjan tarinan ympärille luodussa tuoteperheessä.
Maanviljelijät mukaan torjumaan rehevöitymistä – ”Itämeren kannalta olisi merkittävää, jos kipsimenetelmä saataisiin käyttöön Puolassa”
Itämeri huutaa apua ja suurin syy siihen on rehevöityminen, jota maatalous vauhdittaa.
Rehevöitymistä on keksitty torjua kipsin levittämisellä pelloille, mikä vähentää vesistöihin päätyvää fosforikuormaa noin viiden vuoden ajan.
Toistaiseksi kipsiä levitetään pelloille vain Suomessa, mutta konseptin soveltuvuutta testataan Baltiassa ja Puolassa.
”Maaperät ovat erilaisia eri maissa, joten se pitää testata. Itämeren tilan kannalta olisi merkittävää, jos kipsimenetelmä saataisiin käyttöön Puolassakin”, projektipäällikkö Anna Saarentaus John Nurmisen säätiöstä kertoo.
Kipsin levitys ei hyödytä, muttei myöskään haittaa viljelykasvien kasvua.
Hän on havainnut, että joitakin viljelijöitä eivät kiinnosta ilmastoasiat.
”Jotkut ajattelevat, ettei heidän teoillaan ole kuitenkaan mitään merkitystä, eivätkä siksi tee asioita yhteiseksi hyväksi.”
Vesistöjen rehevöityminen lisää sinilevän määrää
Rehevöitymisestä hyötyvää sinilevää on asiantuntijoiden havaintojen mukaan Suomen rannikoilla pääsääntöisesti tällä hetkellä paikoittain vain hieman tai ei ollenkaan. Vironlahden rannikolla ja Haapasaaren itäisellä ulkomerialueella levää on kuitenkin runsaasti.
Lisäksi kansalaiset ovat havainnoineet suurempia levämääriä ympäri Suomea. Tottumaton levätilanteenseuraaja voi kuitenkin arvioida sinilevän määrän yläkanttiin.
”Asiantuntijahavainnoitsijat on koulutettu tunnistamaan sinilevää, eli heidän havaintonsa ovat luotettavampia”, tutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa.
Sinilevätilannetta voi seurata ja päivittää läpi kesän Järvi-meriwikissä.
Viime kesän runsas sinilevämäärä antoi sysäyksen myös uudelle kampanjalle.
“Totuus Itämeren voinnista iski viimeistään sinileväkesänä 2018 kammottavalla tavalla päin kaikkien kasvoja. Siitä syntyi idea laajan Muumi-tarinoiden ympärille muodostuneen yhteisön kannustamisesta talkoisiin meidän yhteisen meremme suojelemiseksi”, Roleff Kråkström sanoo.