Pelilliset sovellukset ovat jatkossa yhä enemmän osa terveydenhoitoa – Näin lasten neuvolakäynnit voivat muuttua
Turun yliopistossa on kehitetty sovellus, jonka tarkoituksena on tehdä neuvolakäynneistä lapsiystävällisempiä ja yksilöllisempiä.
Anni Pakarinen oli osana väitöstutkimustaan kehittämässä pelillistä HyväMe-sovellusta leikki-ikäisten lasten terveyttä edistävien elintapojen tukemiseksi.
Sovellus on digitaalinen terveyskysely, jonka tarkoituksena on auttaa perhettä arvioimaan elintapojaan. Pelillistämistä haluttiin kokeilla, jotta lapset saataisiin mukaan arvioimaan terveyttään.
”Aika usein terveydenhoitajan vastaanotolla lapsi saattaa olla nurkassa leikkimässä, jotta jaksaa olla siellä, kun taas vanhemmat ja terveydenhoitaja käyvät keskustelua keskenään. Sovelluksen lähtökohtana oli tehdä siitä sen näköinen ja oloinen, että vastaanotolla saadaan myös lapsi keskustelemaan asioista”, Anni Pakarinen kertoo.
Pelillistämällä fyysistä aktiivisuutta
Ennen neuvolakäyntiä perheen kesken täytettävä kysely on teemoitettu, värikäs, ja se antaa palautetta käyttäjänsä kulloisestakin vastauksesta esimerkiksi lorujen muodossa.
Täytettäviä osioita on neljä: fyysiseen aktiivisuuteen, ravitsemustottumuksiin, perheen voimavaroihin ja päivärytmiin keskittyvät. Pakarisen väitöskirja keskittyy sovelluksen fyysisen aktiivisuuden osion kehittämiseen.
Tutkimuksen aikana Pakarinen toteutti laajan poikkileikkaustutkimuksen, jossa selvitettiin 717 leikki-ikäisen kehityksen ja fyysisesti aktiivisen leikin välisiä yhteyksiä. Lisäksi hän teki laajan kirjallisuuskatsauksen pelillisyyttä hyödyntäviin menetelmiin lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä.
”Tulokset toimivat yhdessä kansallisten liikuntasuositusten kanssa sovelluksen fyysisen aktiivisuuden osion kehittämisen pohjana. Katsaus aiempiin tutkimuksiin osoitti, että digitaaliset ja pelilliset menetelmät on kohdistettu joko kouluikäisille lapsille tai alle kouluikäisten lasten vanhemmille. HyväMe-sovelluksen kaltaista pelillistä ja lapsen aktiivista osallistumista tavoittelevaa menetelmää ei ole aikaisemmin tutkittu leikki-ikäisillä lapsilla”, Pakarinen kertoo.
Painopiste perheen yksilöllisiin voimavaroihin ja haasteisiin
Kotona täytettävän osion lisäksi sovellukseen kuuluu terveydenhoitajan osuus. Sitä kautta hän pystyy katsomaan jokaisen vastaanotolle tulevan perheen vastaukset tilastollisessa muodossa. Tarpeen vaatiessa terveydenhoitaja pystyy myös selaamaan perheen versiota sovelluksesta.
”Terveydenhoitaja pystyy sovelluksen avulla nopeasti havaitsemaan, mistä keskustelee juuri sen perheen kanssa. Silloin ei käydä samaa jargoniaa joka perheen kanssa, vaan pystytään keskittymään aina kyseisen perheen haasteisiin ja voimavaroihin”, Pakarinen selventää.
Käyttöönottoa ja jatkokehittämistarpeita arvioidaan
Sovellusta ei ihan heti saada neuvoloiden käyttöön. Tutkimuksen päätteeksi ryhmä huomasi, että sovelluksen käytössä on vielä joitakin haasteita.
”Lapsia ei saatu vielä niin hyvin mukaan sovelluksen käyttämiseen kuin oli tarkoitus. Vanhempia on harmittanut sen monimutkaisuus ja aikaavievyys. Terveydenhoitajat olivat kuitenkin aika tyytyväisiä tähän. Tällä hetkellä tutkimme vaikuttavuutta ja hyötyjä, minkä perusteella voimme pohtia käyttöönottoa ja jatkokehittämistarpeita laajemmin”, Pakarinen paljastaa.