Puolison peliriippuvuus johti talousahdinkoon ja eroon – ”Köyhän identiteetti” iskostui Elisaan tiukimpina vuosina: ”Me vain yritimme tulla toimeen”

Jaakko oli peliriippuvainen. Kun Elisa oli vielä lastensa isän kanssa naimisissa, perheellä taloudellisesti oli nykyistä tiukempaa. Tuolloin Elisaan iskostui köyhän leima.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Elisa toivookin, etteivät ihmiset jäisi yksin vaikeisiin tilanteisiin vaan tukeutuisivat läheisiinsä ja hakisivat apua. Taloudelliset vaikeudet voivat koskettaa monenlaisia perheitä.

Jaakko oli peliriippuvainen. Kun Elisa oli vielä lastensa isän kanssa naimisissa, perheellä taloudellisesti oli nykyistä tiukempaa. Tuolloin Elisaan iskostui köyhän leima.
Teksti:
Aija Lääti

Elisa ja Jaakko erosivat muutama vuosi sitten. Syynä eroon oli Jaakon peliriippuvuus ja sen koko perheelle aiheuttama henkinen kuormitus sekä taloudellinen kurimus. Elisasta tuli lasten lähivanhempi ja hän asuu kolmisin kahden alakouluikäisen lapsensa kanssa. Joka toinen viikonloppu lapset ovat pitkän viikonlopun isänsä luona.

“Joskus kun tilillä on vain 27 euroa ja palkka tulee kolmen päivän päästä, ruokakaupassa on tehtävä valintoja. Juusto ostetaan vasta palkkapäivänä, siihen asti pärjätään levitteellä”, Elisa kuvailee arkeaan.

Jos lapsen kengät jäävät pieniksi tai ulkohousut menevät rikki, äitinä hän joutuu  pohtimaan, onko uusiin heti varaa vai joutuuko hän venyttämään ostamista lapsilisien maksupäivään. Pizzaperjantai tarkoittaa itsetehtyä pizzaa, ulkona syömiseen ei ole varaa kuin harvoin. Linnanmäen reissuun ei ollut viime kesänä varaa.

200 euroa viikossa elämiseen

Elisa kertoo, että he elävät hyvin keskiluokkaisissa ympyröissä, jossa ovat heidän omat ystävänsä ja lasten kaverit perheineen.

“Mitä isommiksi lapset kasvavat, sitä paremmin he huomaavat eron muihin perheisiin. Lomilla kaverit käyvät kylpylöissä ja laskettelemassa, mihin meillä ei ole varaa” Elisa toteaa.

Tällä hetkellä rahaa jää asuntolainan lyhennyksen, yhtiövastikkeen, vakuutusmaksujen, puhelinlaskujen ja muiden pakollisten menojen jälkeen elämiseen noin 200 euroa viikossa. Suurin osa rahasta menee ruokaan.

Köyhän identiteetti iskostui

Kun Elisa oli vielä Jaakon kanssa naimisissa, taloudellisesti oli nykyistä tiukempaa. Niistä vuosista jäi tunne, että häneen on jäänyt köyhän leima.

Elisa pyrkii välttämään tilannetta, jolloin tili on nollilla ja lapsia täytyy pyytää säännöstelemään jugurttia. Mitään ei kuitenkaan jää säästöön. Hän toki tiedostaa, että joillakin ihmisillä asiat ovat vielä huonomminkin.

Köyhän leima pysyy ainakin hänen omassa mielessään, vaikka Elisa ei tiedä, ajatteleeko kukaan läheinen edes hänestä niin.

“Se on sellainen köyhän identiteetti”, Elisa summaa.

Hän kuvailee, että se ilmenee yhteen kuulumattomuuden tunteena, jota Elisa kokee muiden vanhempien seurassa.

Kun hän on vaikkapa kentän laidalla katsomassa lastensa jalkapallotreenejä, Elisa kokee, että kentän ulkopuolella hän elää ihan eri todellisuudessa.

Lasten jalkapalloharrastukseen liittyy kuukausimaksujen lisäksi turnausmaksuja. Niitä Elisa ei yleensä pysty yksin maksamaan, vaan hänen on turvauduttava äitinsä apuun. 

Elisan äiti on muutenkin pystynyt auttamaan taloudellisesti toisinaan. Elisa ja mummi ostivat toisen lapsen pelikoneen puoliksi. Joululomalla mummi vei heidät Tallinnaan.

Elisa on äitinsä avusta kiitollinen. Silti äidin puoleen kääntyminen tuntuu kurjalta.

“Olemme äitini kanssa eri sukupolvea. Äitini ajattelee, että vaikka tuntuisi ettei jaksaisi, on vain pakko jaksaa. Ajattelen päinvastoin, ja se vaikeuttaa avun pyytämistä.”

Perintäkirjeen löytäminen paljasti pelivelat

Elisa oli 20-vuotias, kun hän alkoi seurustella Jaakon kanssa. Alle kolmekymppisinä he menivät naimisiin. Puoli vuotta häistä Elisa alkoi odottaa parin esikoista. Esikoinen oli alle vuoden, kun he ostivat ensimmäisen yhteisen asunnon. Samoihin aikoihin, kun asuntolainapaperit allekirjoitettiin, selvisi, että Jaakko pelasi rahapelejä netissä ja hänelle oli kertynyt pelaamisesta velkaa.

“Meillä oli aina ollut yhteiset raha-asiat. Sitten löysin perintäkirjeen ja kysyin asiasta. Silloin hän kertoi pelaamisestaan”, Elisa kertoo.

Velkaa oli siinä vaiheessa alle 7 000 euroa, minkä he pystyivät maksamaan Elisan asunnon remonttia varten säästämillä rahoilla.

Elisa ei  ymmärtänyt, että Jaakko oli jäänyt koukkuun rahapeleihin, eikä sitä, millaisen ongelman kanssa he olivat tekemisessä.

“En hahmottanut, että tässä oli kyse riippuvuudesta. Ajattelin vain, että se oli huonoa rahankäyttöä ja ajan tuhlaamista.”

Moninkertaiset velat veivät velkajärjestelyyn, turvattomuus ja häpeä nostivat päätään

Perhe muutti ostamaansa kotiin syksyllä, ja talvella Elisa sai tietää odottavansa parin toista lasta. Ja saatuaan tiedon raskaudestaan, hän löysi lisää Jaakolle tulleita perintäkirjeitä.

Kävi ilmi, että Jaakko oli jatkanut pelaamista ja nyt velat olivat moninkertaiset. Summa pyöri 20 000–30 000 eurossa.

“Se oli hirveän iso järkytys. En ollut ymmärtänyt, että pelaaminen ei laannu pelkällä sopimisella”, Elina kertoo nyt.

Jaakko hakeutui velkajärjestelyyn ja alkoi myös käydä peliriippuvaisille tarkoitetussa tukiryhmässä. Velkajärjestely tarkoitti sitä, että iso osa Jaakon tuloista meni velkojen lyhentämiseen ja perheen piti tulla toimeen pääosin Elisan palkalla. Pakollisten menojen jälkeen perheelle jäi kuukaudeksi alle 500 euroa.

Elisa tunsi tilanteessa turvattomuutta ja häpeää sekä syyllisyyttä siitä, että he eivät pystyneet tarjoamaan lapsille, mitä haluaisivat muiden perheiden tavoin. 

“Muut perheet ympärillämme matkustelivat, säästivät kesämökkiä tai venettä varten, me vain yritimme tulla toimeen.”

Velkajärjestely loppui, kun nuorempi lapsi meni kouluun. He hankkivat uuden auton ja pääsivät ensimmäistä kertaa pidemmälle lomamatkalle.

Ymmärrys riippuvuudesta

Nuoremman lapsen ensimmäisen kouluvuoden keväänä Jaakko oli Elisan mielestä jatkuvasti ärtynyt, vetäytyvä ja jotenkin kireä. Elisa epäili, että Jaakko oli kuormittunut töistä. 

Pari kertaa Elisa kysyi, oliko Jaakko alkanut taas pelaamaan.

“Kokemus velkajärjestelyineen oli kuitenkin ollut meille niin raskas, että en uskonut sen olevan mahdollista.”

Elisa koki, että perhe-elämä ei ollut sellaista, jollaista hän halusi elää. Hän kertoi Jaakolle, että jos tilanne ei muuttuisi, Elisa ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin erota.

Silloin Jaakko tunnusti: hän oli aloittanut pelaamisen uudestaan. Velat olivat taas moninkertaiset, nyt jo 60 000 euroa.

Elisa päätti, että ei voinut enää jäädä avioliittoon. Hänen täytyi suojella itseään ja lapsia. Koko pelivelkojen aiheuttama tilanne oli rasittanut heidän suhdettaan jo pitkään. Vaikka Elisa yrittikin olla katkeroitumatta, hänelle tuli usein mieleen, mihin kaikkeen muuhun kuin pelivelkojen lyhentämiseen rahaa olisi voinut käyttää.

Eron jälkeen Elisa ei enää kuitenkaan ollut Jaakolle vihainen. Hän ymmärsi, että kyseessä oli riippuvuus, johon Jaakko tarvitsisi apua. Jaakko muutti yksiöön entisen kodin lähelle. Elisa onnistui pitkällisten neuvottelujen jälkeen saamaan asuntolainan kokonaan omiin nimiinsä ja sai jäädä vanhaan kotiin lasten kanssa. 

Elisa kertoo usein miettineensä, että vaikka Jaakko onkin itse vastuussa teoistaan, tuntuu holtittoman velanoton mahdollisuus uskomattomalta.

“On käsittämätöntä, että meillä on lainsäädäntö, joka sen mahdollistaa.”

Taloudelliset vaikeudet voivat koskettaa monenlaisia perheitä

Ennen Jaakon velkajärjestelyn päättymistä Elisa muistelee kertoneensa heidän tilanteestaan vain äidilleen ja yhdelle ystävälle. Nyt hän ajattelee, että se oli virhe. Hän kertoi ystävilleen laajemmin vasta velkajärjestelyn päätyttyä, työyhteisössä kertominen ei tullut mieleenkään.

Elisa kokee nyt, että kertomatta jättäminen lisäsi häpeää. Ennen hän ei tajunnut, että olisi voinut puhua avoimemmin läheisilleen.

Elisa toivookin, etteivät ihmiset jäisi yksin vaikeisiin tilanteisiin vaan tukeutuisivat läheisiinsä ja hakisivat apua. Taloudelliset vaikeudet voivat koskettaa monenlaisia perheitä.

“Olisimme varmasti selviytyneet tilanteesta paremmin, jos olisimme keskustelleet asiasta läheisten ja ammattilaisten kanssa.”

Kenelle tahansa voi käydä niin, että yhtäkkiä ollaan taloudellisesti ahdingossa, eikä siihen välttämättä pysty itse vaikuttamaan, Elisa muistuttaa.

Elisan ja Jaakon nimet on muutettu aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.

X