Pentti Nakari ylläpitää sosiaalista elämää auton avulla: ”Ennen oli harvinaista, jos 90-vuotiaalla oli ajokortti – Me ollaan nykyään parempikuntoisia”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pentti Nakari
Pentti Nakari kertoo olevansa sydänyhdistyksen rytmikerhossa vanhimpia, mutta nuoremmasta päästä veteraanien joukossa. ”Ehdin sotaan vähän lopusta”, Nakari sanoo. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
90-vuotias Pentti Nakari ajaa autoa joka päivä. Moderni teknologia ja lisälaitteet parantavat ikääntyneen kuljettajan ajoturvallisuutta – kunhan niitä käytetään oikein.

Lappeenrantalaiselle Pentti Nakarille oma auto on keino pitää yllä sosiaalisista elämää.

Eläköitynyt muurari ajaa joka arkiaamu Prisman aulakuppilaan kahville. Sinne suunnataan myös nyt. Nakari istuu ratin taakse ja starttaa.

”Haminassa kävin veteraanien kuntoutuksessa omalla autolla, vaikka taksillakin olisin saanut mennä. Kyllä auto vaikuttaa liikkumiseeni. Jos miulla ei olisi omaa autoa, niin en mie niin paljon ulkona kävisi. Siitä on iloa, kun näkee ihmisiä.”

Pentti Nakari

Joka arkiaamu Pentti Nakari ajaa kahville Prisman Onni-kahvilaan, jossa hän tapaa kavereitaan. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Ensimmäisessä risteyksessä on kehno näkyvyys. Ennen ajorataa joudumme ylittämään risteävän pyörätien.

”Tässä oli ennen korkea aita. Sieltä tuli pyöriä kovaa vauhtia, eikä niitä nähnyt tästä suunnasta kunnolla. Nyt aita on matalampi. Autoilijat ovat nykyään kohteliaampia kuin ennen, mutta pyöräilijät eivät tunne liikennesääntöjä. Jotkut heistä ajavat risteyksiin ylinopeutta, eivätkä ota huomioon autoja.”

Tarkkana liikenteessä

Omaa ajokuntoaan Nakari pitää hyvänä.

”Ennen oli harvinaista, jos 90-vuotiaalla oli ajokortti. Me ollaan nykyään parempikuntoisia, koska on niin hyvä työterveyshuolto ja säännölliset terveystarkastukset.”

Nakari on tietoinen myös iän vaikutuksesta reaktionopeuteensa.

”Nuorempana sitä morjesti ajaessa tuttuja ja nosti kättä. Enää ei ole kuten ennen. Koko touhu pitää ajatella uudella tavalla. Pitää olla tarkkana.”

Lappeenrannan muuten rauhallisessa liikenteessä on omat kiemuransa.

”Tasa-arvoiset risteykset täällä ovat haastavia. Katsopa tuota”, Nakari osoittaa.

”Saattaa näyttää, että pikkutie tulee päätielle oikealta, mutta silläpä onkin etuajo-oikeus.”

Pentti Nakari

Pentti Nakari kertoo iän vaikuttavan ajamiseen siten, että kavereille ei vilkuteta autosta enää saman tapaan kuin ennen, koska liikenteessä pitää olla tarkkana. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Erityisen tarkkana Nakari sanoo olevansa ohitus- ja kaistanvaihtotilanteissa.

”Täälläpäin on paljon rekkaliikennettä Venäjälle ja takaisin. Rekat ajavat maantiellä usein jonossa, eikä niitä pidä lähteä ohittelemaan.

Nakari kurvaa Prisman pihalle. Otamme Kahvila Onnin tiskiltä kupposet kuumaa ja istumme pöytään jatkamaan jutustelua.

Tarpeeksi tilaa

Pentti Nakarin oma auto on 2005 vuosimallin Kia Picato, jossa on manuaalivaihteet eikä ylimääräisiä apuvälineitä.

”Kaikkiin autoihin ei ole hyvä astua sisään, kun on niskavaivoja ja liikkuminen vaikeaa”.

Citymaastureiden sanotaan sopivan hyvin ikäautoilijoille, koska korkeammalla olevalle penkille on helpompi istua. Tästä Nakari on hieman toista mieltä.

”Auton korkeudella ei ole väliä. Mutta sillä on, minkä verran jää tilaa istuimen ja oven ylälaidan välille. Pojan Citroënissa on tilava oviaukko, jolloin ei tarvitse kumartua.”

Pentti Nakari

”1960-luvulla Helsingissä meidän maalaisten ei annettu kaistaa vaihtaa, kun rekkari kertoi, mistä päin tulimme. Kun vaimo kuuli, että pysäköinnistä pitää maksaa, se sanoi, että nyt lähdetään kotiin.” © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Tyyppikoulutus tarpeen

Nykyajan autot alkavat olla niin hyvin varusteltuja, että osa lisälaitteiden hyödyistä jää käyttämättä, jos kuljettaja ei osaa käyttää niitä.

Liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo muistuttaa, että ajoturvallisuutta lisäävä ominaisuus saattaa osaamattoman kuljettajan käsissä olla jopa riskitekijä. Yksi tällainen on ajonvakautusjärjestelmä.

Pentti Nakari ”Jos vanhan ajan autojen höyhenjarrutuksen omaksunut ikäkuljettaja ei ole harjoitellut hätäjarrutusta ja väistöä liukkaalla, sitä ei osaa. Ennen opetettiin, että pitää jarruttaa kevyesti, etteivät pyörät mene lukkoon. Se oli aikana ennen ajonvakautusjärjestelmiä”, Tervo sanoo.

Tekniikan lisääntyneestä määrästä johtuen autoille pitäisi Tervon mielestä olla tarjolla tyyppikoulutuksia samaan tapaan kuin lentokoneille.

 

”Autot ovat nykyään vaikeampia käyttää, ja teknisiä ominaisuuksia on paljon. Tyyppikoulutus voisi olla kaupallista toimintaa, käyväthän ihmiset purjehduskursseilla – miksei autoille ole tällaista?” Tervo kysyy.

Samaa mieltä on Pentti Nakari. Modernin teknologian haasteet tulivat tutuiksi, kun hän sai autonsa huollon ajaksi huoltamolta vara-autoksi uuden BMW:n.

”Kun laitoin avaimen virtalukkoon, se ei lähtenyt käyntiin. Mie olin, että en ilkeä mennä sisälle kysymään apua. Sitten tuli kaveri ja näytti, että paina tuosta. Siinä oli samanlainen nappi kuin miun ensimmäisessä autossani, joka oli IFA”, Nakari nauraa.

Havaintovirheet yleistyvät iän myötä

Liikennelääketieteen emeritusprofessorin Timo Tervon mukaan ikääntyneen kuljettajan heikentynyt kognitiivinen suorituskyky muodostaa liikenteessä riskitekijän yhdessä haastavien ajo-olosuhteiden kanssa.

”Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vaikeammaksi aivoille tekee usean samanaikaisen tehtävän suorittaminen. Havaintovirheet yleistyvät iän myötä, kun ihmisen reaktiot hidastuvat”, Tervo sanoo.

Tervo on 68-vuotias ja jäänyt eläkkeelle Helsingin yliopistosta. Hän on huomannut iän vaikuttaneen myös omaan huomiokykyynsä liikenteessä.

”Minäkin joudun Helsingin Aleksanterinkatua kävellessäni ponnistelemaan, kun seuraan, näkyykö tuttuja kasvoja. Nuorena miehenä bongasin tutut aina ja hallitsin koko ihmisvilinän”, Tervo kuvailee.

Näön heikkenemiseen liittyy Tervon mukaan yleinen väärä käsitys. Vaikka hyvä näkö on tärkeä, silmäperäisten syiden osuus kuolonkolareissa on 1–2 promillea.

”Tärkeää on aivojen nopeus eli se, että aivot pystyvät käsittelemään kaiken saamansa informaation ja muuttamaan järkeväksi toiminnaksi.”

X