Itä- ja Pohjois-Suomen pojista lähes neljänneksellä vaikeuksia lukea lehteä

Vuosiluokaton peruskoulu voisi pelastaa pojat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Professori Jouni Välijärvi on selvittänyt tasa-arvon toteutumista suomalaisessa peruskoulussa ja on huolissaan tutkimuksensa tuloksista.

Vuosiluokaton peruskoulu voisi pelastaa pojat.
Teksti: Miia Saari

Peruskoulu mullisti opetuksen ja siitä tuli menestystarina, jonka ansiosta suomalaisista koululaisista tuli maailman huippuja. Suomi keikkuu edelleen PISA-tulosten kärkitusinassa, mutta käyrä on laskeva. Myös oppilaiden keskinäiset erot kasvavat. Siksi peruskoulu pitäisi remontoida. Maailma kun ei ole enää sama kuin peruskoulun synnyttämisen aikoihin 70-luvulla.

Näin sanoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Välijärvi on selvittänyt tasa-arvon toteutumista suomalaisessa peruskoulussa ja on huolissaan tutkimuksensa tuloksista.

”Kyllä me keskimäärin pärjäämme vielä hyvin, mutta kaikkein heikoimmin pärjäävien luku kasvaa vauhdilla,” Välijärvi sanoo.

Pojat huolenaiheena

2000-luvun alussa suomalaisista koululaisista vain 5–6 prosenttia ei tavoittanut luku-ja laskutaidoissa minimitasoa. Vuonna 2012 heitä oli jo 12–13 prosenttia.

Tuloksia analysoinut Välijärvi huomasi, että varsinkin itä- ja pohjoissuomalaisten poikien osaaminen on romahtanut. Heistä lähes neljännes ei yllä lukutaidossa ja matematiikassa minimitasoon. Se tarkoittaa sitä, että heillä on vaikeuksia ymmärtää esimerkiksi sanomalehden uutisia tai laitteiden käyttöohjeita.

Minimitason alittajia on Itä- ja Pohjois-Suomen pojissa jo enemmän kuin teollistuneissa maissa keskimäärin.

”Näin suppeilla taidoilla on vaikea saada jatko-opintopaikkaa tai minkäänlaista työpaikkaa. Alimmankin palkkaluokan ammattien vaatimustaso nousee koko ajan”, Välijärvi sanoo.

Kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa arvioidaan kolmen vuoden välein 15–16-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa.

Itsenäisyyspäivänä selviää, jatkuuko Suomen tason lasku. Silloin julkaistaan uusimmat PISA-tulokset.

Missä vika?

Mutta pitääkö koko peruskoulu sitten remontoida näiden poikien vuoksi? Voisiko syy itäsuomalaisten poikien huonoon koulumenestykseen löytyä Itä-Suomesta eikä koko koulusta?

Tavallaan se löytyykin, Välijärvi myöntää.

Heikommin menestyvät juuri ne pojat, joiden kotiseutua rakennemuutos on kohdannut rajuimmin. Heidän motivaationsa koulutukseen on entistä heikompaa. He ovat nähneet, ettei koulutus enää takaa varmaa työpaikkaa. Siihen on siis turha panostaa.

Sama motivaation puute vaivaa monia muitakin suomalaisia nuoria, joiden lähipiirissä on työttömyyttä.

”Nämä nuoret ovat vaarassa syrjäytyä varsinkin silloin, jos heidän vanhempansa eivät innosta heitä koulunkäyntiin.”

Mutta miksi itä- ja pohjoissuomalaiset tytöt eivät ole syrjäytymisvaarassa?

”Tytöt lukevat poikia enemmän, ja opiskelu on sen vuoksi heille helpompaa. He ovat myös poikia motivoituneempia ja lähtevät heitä herkemmin pois kotiseudultaan opiskelemaan. Pojat saattavat jäädä kotikulmilleen, vaikkei opiskelupaikkaa tai töitä löytyisikään”, Välijärvi sanoo.

Mikä avuksi?

Mutta peruskoulu pitäisi toki Välijärven mielestä remontoida muidenkin kuin syrjäytymisvaarassa olevien vuoksi. Mitä sille sitten pitäisi tehdä?

Välijärven mielestä koulusta pitäisi tehdä ennen kaikkea paikka, joka motivoisi lapsia opiskelemaan. Koulu joutuu nyt kilpailemaan lasten ajankäytöstä älylaitteiden kanssa. Koulun ulkopuolelta saadun laadukkaan tiedon laatu paranee koko ajan. Toisaalta paha maailma ei ole enää kaukana vaan kännykän kautta lapsen kädessä.

”Koulun pitää opettaa, että kaikki se tarjonta, mitä netistä löytyy, ei ole totta, ja opastaa luotettavan tiedon lähteille. Myös ne tavat, joilla netissä käyttäydytään fiksusti, ovat tämän päivän yleissivistystä.”

Erilaisia lapsia pitäisi opettaa joustavasti eri tavoin, vaikka siellä Itä-Suomessa erilailla kuin muualla. Jos havaitaan, ettei oppi mene perinteisellä tavalla niin sanotusti jakeluun, lasta voitaisiin opettaa entistä  käytännönläheisemmin.

”Teknologia on selvästi iso osa nuorten vapaa-aikaa ja sen hyödyntäminen ja jalostaminen kasvatuskäyttöön on iso kysymys. Teknologiaa kannattaa ajatella myönteisenä asiana. Sitä voidaan käyttää hyväksi motivaatio-ongelmista kärsivän nuoren opettamisessa.”

Poikiakin voitaisiin ”huijata” lukemaan entistä enemmän älylaitteilla.

Sähköinen materiaali mahdollistaa sen, ettei oppikirjoja tarvitse lukea kannesta kanteen sivu kerrallaan. Laajasta tarjonnasta voidaan poimia juuri sellaista opetusmateriaalia, joka kiinnostaa juuri kyseisen luokan oppilaita. Oppimiseen voidaan käyttää myös nettisivustoja, joita käytetään todellisessakin elämässä.

Välijärven mielestä nuoria pitäisi myös auttaa tulevaisuutensa suunnittelussa entistä enemmän, koska tieto elämänurasta ei tule kenenkään päähän ilmestyksenä.

Vuosiluokaton koulu?

Jouni Välijärvi haluaisi myös herättää keskustelua vuosiluokattomasta peruskoulusta. Mitään valmista mallia hänellä ei siihen ole. Mutta voisi olla hyvä asia, jos peruskoulua voisi halutessaan käydä vaikka kymmenen vuotta ilman leimaantumista kymppiluokkalaiseksi.

Kun peruskoulua synnytettiin, sen perustaksi luotiin vahva tukiopetus ja kerhot, jotka auttoivat oman polun löytämisessä. 1990-luvun laman jälkeen koulun jälkeinen kerhotoiminta on kadonnut leikkausten vuoksi lähes kokonaan.

”Peruskoulu on nyt toiminnallisesti selvästi köyhempi kuin mitä se oli 70- ja 80-luvuilla.”

Auttaisiko siis ensihätään, jos palattaisiin peruskoulun juurille? Palautettaisiin vahva tuki sitä tarvitseville lapsille ja oman polun löytämistä ohjaavat kerhot?

Välijärvi näyttää ajatukselle vihreää valoa.

”Nyt vaikeasti vammaisetkin ja erityistä tukea tarvitsevat lapset on tuotu normaaliluokkiin. Se on periaatteessa hyvä asia. Mutta hyvää ei ole se, ettei heille ole tarjota taloudellisten leikkausten vuoksi riittävästi tukea. Siitä kärsivät kaikki.”

 

X