Pienyrittäjän maksukortti kopioitiin ja 20 000 euroa katosi – kuluttajana hän saisi rahat takaisin pankilta, yrittäjänä ei
Elisa Pesosen tililtä varastettiin yli 20 000 euroa. Pankki ei korvaa korttikopioijan viemiä rahoja, sillä kuluttajansuojalainsäädäntöä ei sovelleta yritystileihin.
Maksukortin skimmaus- eli kopiointilaitteita löytyy ajoittain korttiautomaateista.
Pienyrittäjä Elisa Pesosen debit-maksukortti kopioitiin viime vuoden marraskuussa. Tarkkaa rikollisen käyttämää paikkaa ei tiedetä: kopiointilaite on saattanut olla esimerkiksi huoltoaseman maksuautomaatissa.
Rikos on tapahtunut Pesosen ollessa Suomessa, mutta korttia on käytetty kopioinnin jälkeen lyhyen ajan sisällä useissa muissa maissa.
Skimmaus- eli kopiointirikoksissa pankkikortin magneettinauhan tiedot lähetetään usein ulkomaille, missä kortista tehdään tilin tyhjentämistä varten kopio.
Pesonen sulki heti Nordean maksukortin, kun huomasi sillä outoja maksutapahtumia. Hän teki asiasta myös rikosilmoituksen. Tililtä ehti silti hävitä yhteensä peräti yli 20 000 euroa, mutta syyllistä ei ole saatu selville.
Aluksi pankki maksoi osan rahoista takaisin Pesoselle, mutta perui myöhemmin maksunsa.
Yksityishenkilö Elisa saisi rahat takaisin, yrittäjää kohdellaan eri tavalla
Syy oli yllättävä: koska kyseinen maksukortti oli yrityskortti, Pesonen olikin pankin mielestä itse vastuussa rikoksen uhrina menettämistään rahoista.
Pesonen on vienyt asiansa FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan käsiteltäväksi, mutta siitäkään ei ole ollut apua. Ongelman ydin on nimittäin lainsäädäntö.
”Maksupalvelulaissa on säädetty, että jos kuluttaja on toiminut huolellisesti, kuluttaja ei vastaa vahingosta. Mutta yrittäjällä ei ole samanlaista suojaa. Yritysten osalta on säädetty, että vastuusta voidaan sopia eri tavalla”, kertoo asiantuntija Sasu Heino FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.
Eri tavalla sopiminen tarkoittaa tätä:
”Sopimusehtojen mukaan kaikista kortin sulkuun asti tehdyistä veloituksista vastaa yritys. Käyttövastuu on yritysten osalta hyvin yksiselitteinen ja ankara”, Heino sanoo.
Hän suosittelee suojaamaan yrityskorttia itse asettamalla kortille rajoituksia, esimerkiksi missä korttia voi käyttää ja miten paljon kortilta voi nostaa rahaa.
Tällainen kopiointilaite löytyi muutama vuosi sitten bensa-automaatista Länsi-Suomesta. © Poliisi
Nordean yrityskorttien käyttöehdoissa lukee, että ”tilinomistajan vastuu kortin väärinkäytöksistä lakkaa silloin, kun Nordea on vastaanottanut ilmoituksen kortin tai tunnusluvun katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun tai kortin käyttöoikeuden lakkaamisesta”.
Elisa Pesoselle oli täydellinen yllätys, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
”Käyttöehdot ovat harhaanjohtavia. Jos olisin ymmärtänyt käyttöehtojen tarkoittavan, että sinä vastaat, jos sinulle tehdään rikos, en olisi tietenkään ottanut korttia. Vaadin edelleen Nordealta rahojen palauttamista”, Pesonen sanoo Seuralle.
Hän tietää, että vastaavia tapauksia on sattunut muillekin yrittäjille, jotka ovat joutuneet ryöstöjen uhriksi.
Nordea kieltäytyi kommentoimasta yksittäistapausta.
