Pikavippejä tarjoavat firmat tulivat Arille ”apuun”, kun hätä oli suurin – Laitetaanko kalliita lainoja tyrkyttävät yritykset nyt kuriin valmiuslain nojalla?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ari Savénin velkakierre alkoi luotolla ostetusta sängystä ja päätyi tuhansien pikavippeihin.
Ari Savénin velkakierre alkoi luotolla ostetusta sängystä ja päätyi tuhansien pikavippeihin. © Maiju Pohjanheimo
Koronakriisin vuoksi ahdinkoon joutuneet saattavat turvautua pikavippeihin. Luotolla ostetusta sängystään tunnetuksi tullut Ari Savén ihmettelee, miksei yhtiöitä ole jo aiemmin laitettu kuriin. Nyt se olisi mahdollista valmiuslain avulla.

Moni joutuu nyt koronakriisin vuoksi taloudellisesti ahtaalle. Viruksen leviämisen estämiseksi käytetyt rajoitukset ajavat alas kokonaisia elinkeinoja, jolloin ihmisiä joudutaan lomauttamaan ja jopa irtisanomaan, ja pienyrittäjien työtilaukset tyrehtyvät.

Kuluttajaliitto on huolissaan, voiko tämä johtaa ihmisten hallitsemattomaan velkaantumiseen. Liitto kehottaa hallitusta selvittämään, voisiko pikavippiyhtiöiden toimintaa rajoittaa valmiuslain nojalla.

Valmiuslain 17. pykälässä todetaan muun muassa, että luottolaitosten perimää korkoa voitaisiin poikkeusoloissa rajoittaa erillisellä asetuksella. Kuluttajaliiton mielestä enimmäiskorko pitäisi laskea väliaikaisesti nykyisestä 20 prosentista viiteen prosenttiin tai jopa sen alle.

Liiton mukaan pikavippejä tarjoavat yhtiöt ovat jo lisänneet markkinointiaan päästäkseen käyttämään hyväksi ihmisten taloudellista ahdinkoa kriisiaikana.

Se tosin on vakuudettomia lainoja tarjoavien pikavippiyhtiöiden koko ansaintalogiikka ihan kaikkina aikoina. Kun ihmisen hätä on suurin, hänen harkintakykynsä heikkenee, ja tilannetta on helppo käyttää hyväksi.

Oululainen Ari Savén on seurannut pikavippiyhtiöistä käytyä keskustelua vihaisena jo pitkään ennen poikkeustilaakin.

Hänellä on asiaan henkilökohtainen suhde.

Pikavippejä tarjoavat yritykset tulivat ”apuun”, kun kierre olisi pitänyt katkaista

Seura kertoi Ari Savénin tarinan tammikuussa 2019, jolloin hän pyrki velkajärjestelyyn vuosien velkaantumiskierteen jälkeen. Hänen tilanteensa äityi hallitsemattomaksi nimenomaan pikavippifirmojen vuoksi.

Ne tulivat hänellekin ”apuun” juuri silloin, kun olisi pitänyt osata nostaa kädet pystyyn ja katkaista velkakierre.

Savén ihmettelee, miksei hädänalaisilla rahastavaa toimintaa ole pystytty rajoittamaan jo aiemmin.

”Eihän se ole muuttunut miksikään! Koko ajanhan niitä mainostetaan.”

Ari Savénin talous lähti luisumaan alamäkeen pikkuhiljaa sen jälkeen, kun hän osti avioeronsa jälkeen uuden sängyn. Huonekaluliikkeessä ei haluttu tehdä käteiskauppoja, vaikka Savénilla oli sänkyyn varatut rahat mukanaan, vaan maksua varten piti ottaa liikkeessä luottokortti.

Luottokortin käyttö lähti Savénilta lapasesta, varsinkin kun luottorajan nostoa oikein tyrkytettiin pankista useaan otteeseen. Velkasumman kasvaessa Savén ajautui maksamaan luottojaan uusilla lainoilla ja lopulta myös ottamaan pikavippejä.

Viime vuoden alussa mies oli kuitenkin toiveikas velkajärjestelyn suhteen – ja nukkui edelleen siinä samassa sängyssä.

Nyt hän ei haluaisi enää puhua sanaakaan koko pahan onnen huonekalusta.

”Pistin palasiksi ja vei kaatopaikalle”

Seuran kerrottua Savénista hänen kokemuksistaan kiinnostui moni muukin. Sänkytarina kerrottiin muun muassa Ylen Perjantai-ohjelmassa sekä iltapäivälehdessä.

Etenkin iltapäivälehden kommenttiosio sai Savénin harmistumaan. Siellä niin sanotut asiantuntijat ilmoittivat esimerkiksi, ettei se sänky voinut niin paljon maksaa.

”Luin muutaman kommentin ja ajattelin, että voi hyvä jumala. Niitä viisaitahan kyllä maalla riittää, kun merellä jotakin sattuu.”

Vielä kun Savénin poika, joka käytti sängyn toista puolikasta, valitteli huonekalun kuntoa, Savén teki lopullisen ratkaisun.

”Pistin palasiksi ja vein kaatopaikalle. Ajattelin, että eiköhän riitä tämä rumba, olen saanut siitä niin paljon paskaa silmilleni, loppuu se sänkyvoivottelu.”

Uudet sängyt löytyivät ilmaiseksi Facebookin Roskalava-ryhmän kautta. Ja hyvät löytyivätkin, lähes käyttämättömät, niin isälle kuin pojalle.

Velkojen suhteen Savénille ei sen sijaan kuulu hyvää – päinvastoin.

”Eipä siitä paljon jää, ja syödäkin pitäisi”

Tämän vuoden tammikuussa Ari Savén sai viimein, yli vuoden odottelun jälkeen käräjäoikeuden päätöksen velkajärjestelystä.

Päätös oli kielteinen.

Pikavippejä tarjoavat yritykset tulivat Ari Savénille apuun silloin, kun kierre olisi pitänyt katkaista. Oulu MC on hänen henkireikä. Savénilla ei itsellään enää ole moottoripyörää, mutta tuttujen kanssa on kiva käydä turisemassa. <

Pikavippejä tarjoavat yritykset tulivat Ari Savénille apuun silloin, kun kierre olisi pitänyt katkaista. Oulu MC on hänen henkireikä. Savénilla ei itsellään enää ole moottoripyörää, mutta tuttujen kanssa on kiva käydä turisemassa. < © Maiju Pohjanheimo

Se oli Savénille erittäin huono uutinen siksikin, että hänellä on edelleen huollettavanaan teini-ikäinen poika. Poika opiskelee toisella paikkakunnalla mutta asuu yhä osittain kotona.

Osa veloista on haettu ulosottoon, ja Savén on maksanut niitä syksystä lähtien. Häntä huolestuttaa, miten rahat riittävät sitten, kun kaikki maksut laukeavat. Velan kokonaismäärä on nyt noin 40 000 euroa.

Lain mukaan palkasta ulosottoon pidätettävän osuuden jälkeen velalliselle on jäätävä käteen noin 700 euroa, johon lisätään lähes 250 euroa aina yhtä elätettävää lasta kohden.

”Sillä kun 600 euron vuokran maksaa ja satasen sähköt ja puhelinlaskut ja vakuutukset, niin eipä siitä paljon jää, ja syödäkin pitäisi.”

Velkajärjestelyssä rahaa jäisi elämiseen enemmän.

”Kun saisi velat maksettua ja pääsisi normaaliin elämään”

Savén on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä. Hänen mukaansa päätös oli kielteinen siksi, että pari velkojaa vastusti velkajärjestelyä. Se ei häntä sinänsä yllättänyt, mutta se ei pelkästään voi olla peruste järjestelyn hylkäämiselle.

Pienenpieni toivonkipinä on siis jäljellä, mutta Savén itse pitäisi valituksen läpimenoa ihmeenä.

Kovin isoja haaveita parin vuoden päästä 60 täyttävä mies ei ylipäänsä enää elättele.

”Kyllähän se isoin tietenkin olisi se, että pääsisi pois koko tästä ruljanssista. Kun saisi velat maksettua ja pääsisi normaaliin elämään. Eiköhän sitä ole sen verran tullut järkeäkin päähän, että ei enää uudestaan työntäisi sitä samaan hirttosilmukkaan.”

X