Pikkulukion nuorista opiskelijoista tehdään yrittäjiä – mutta millä ehdoilla ja tavoilla?
Pyhäjoen lukiossa toimitetaan viikoittain kunnan paikallislehteä ja vuosittain noin parin tuhannen vierailijan messut – miten oppilaiden aika riittää tähän kaikkeen?
Iivari Rantala ja Janne Niemelä ovat molemmat lukion 2. luokkalaisia ja taittajia Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä.
Pyhäjoen lukio on pienen maalaiskunnan lukio Pohjois-Pohjanmaalla, jossa on vain vähän yli sata oppilasta. Silti 1980-luvulta asti toimineen yrittäjyyspainotteisen lukion opiskelijat saavat aikaan yllättävän paljon.
Pyhäjoen lukiolaiset tekevät kunnan julkaiseman Pyhäjoen Kuulumiset -ilmaisjakelulehden jokaisen numeron. Lehti ilmestyy kerran viikossa ja se jaetaan asuinalueen jokaiseen kotiin.
Lehdellä on normaalisti noin 2 600 kappaleen painos ja lukiolaiset ovat toimittaneet lehteä jo yli 30 vuoden ajan.
Lisäksi lukion toisen vuoden opiskelijat ottavat järjestämisvastuun parituhathenkisen vierailijajoukon keräävistä messuista joka vuosi.
Miten lukio-opiskelijoiden aika riittää tähän kaikkeen, kun lukujärjestys sisältää yrittäjäopintojen lisäksi ihan tavallisia aineita, kuten historiaa, englantia, biologiaa ja matematiikkaa?
Toinen kysymys olisi, haittaako oppilasvoimin syntyvä ilmaislehti saman seudun ”oikeaa” kaupallista paikallislehteä Pyhäjokiseutua? Ehkä, mutta lukiolaisten lehden keräämät tulot päätyvät hyvään tarkoitukseen, oppilaiden omaan toiminnan tukemiseen.
Osa lukio-opetusta
Oman paikallislehden pyörittäminen on melko työläs urakka, sillä lukiolaiset tekevät 8—20-sivuisessa ilmaisjakelulehdessä kaikki työvaiheet itse joka viikko: kirjoittavat artikkelit, ottavat valokuvat, asettelevat tekstit ja kuvat sanomalehden sivuille ja myyvät itse jopa lehden mainospaikat paikallisille yrittäjille – lehden jakaminen postilaatikoihin on sentään jätetty Postin vastuulle.
Lukiolaisten lehden tekeminen on mahdollista, koska lehteä tehdään osana lukio-opetusta. Lehtikirjoitukset tehdään äidinkielentunneilla ja Pyhäjoen Kuulumiset -lehden vastaavana päätoimittajana toimii lukion äidinkielenopettaja Sari Hidén.
Lehden taittoa ja mainosten valmistamista opiskellaan osana tietotekniikan opiskelua ja valokuvausta kuvaamataidon tunneilla. Oppilaita auttaa lehden talousasioissa myös koulusihteeri.
”Kun kirjoitetaan essee tai henkilöjuttu, ne ei jää opettajan pöytälaatikkoon, vaan teksteillä on lukijoita lehdessä. Koko opiskelijakaarti on mukana tekemässä lehteä, joten opiskelijoilla on motivaatiota kehittää itseään kirjoittajina”, Pyhäjoen lukion toisen vuosikurssin opiskelija Janika Kurkinen sanoo.
Kurkinen suhtautuu myönteisesti työn tekemiseen osana lukio-opintoja. Janika Kurkinen toimikin viime vuoden syksyllä lukion toisen vuosikurssin järjestämien Pyhäjoen messujen viestintäpäällikkönä, kun messut järjestettiin rohkeus- ja liikuntateemalla.
Pyhäjoen lukio on pienen maalaiskunnan lukio Pohjois-Pohjanmaalla. Lukiolaiset Janne Niemelä ja Iivari Rantala toimivat Pyhäjoen Kuulumiset -lehden taittajina. © Matti Rautakoski
Tuolloin lukiolaiset järjestivät messuille muotinäytöksiä, Fresh-bändin keikan, paneelikeskustelun, pakohuonepelit, kymmeniä näytteilleasettajia, kahvitarjoilut, sponsorit ja messupuhujia – kuten ex-jääkiekkoilija Hannes Hyvösen.
Messujen järjestäminenkin on osa lukio-opetusta eli messujen järjestämistyö tehtiin pääasiassa koulun yrittäjyystunneilla.
”Pyhäjoen lukiosta valmistuu oma-aloitteisia nuoria. Me on totuttu itse lähestymään uutisten haastateltavia. Ei opettajat kirjoita meille myöskään valmiiksi kutsuja panelisteille. Koen, että oma-aloitteisuus valmistaa meitä tulevaisuudessa työelämään”, Janika sanoo.
Lukiolaiset keräävät matkakassaa
Mutta miksi koululaiset oikein tekevät oikeaa työtä?
Yksinkertainen vastaus on, että toisen vuosikurssin lukiolaiset pääsevät työllään keräämillään mainos- ja messutuotoilla joka vuosi viikon ulkomaanmatkalle Eurooppaan.
Vaikka Pyhäjoen Kuulumiset -lehden liikevaihtoa pyörittää kunnan omistama Pyhäjoki Data oy, lehden mainostulot ja messujen tuotto käytetään oppilaiden matkakassaan.
”Nuoret perustavat vuodeksi ihan oikeamuotoisia yrityksiä tiimeittäin, joiden kautta messut organisoidaan. Opiskelijoille on tietenkin tärkeää, että yritykset tuottavat euroja. Opettajille ja reksille on tärkeämpää itse oppiminen”, Pyhäjoen lukion rehtori Tauno Rajaniemi kertoo.