Tiesitkö, että pistorasiat ovat yksi kodin sähkölaitteiston kulutetuimpia osia? Niiden elinkaari voi olla yllättävänkin lyhyt

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lämpötolppien pistorasiat kestävät pahimillaan vain 10 vuotta käytössä STUKin mukaan.
Lämpötolppien pistorasiat kestävät pahimillaan vain 10 vuotta käytössä STUKin mukaan. © iStock
Pistorasioiden kuntoon kannattaisi kiinnittää säännöllisesti huomiota, sillä pistorasiat ovat yksi kodin sähkölaitteiston kaikkein kulutetuimpia osia.

Suomalaiset vaihtavat kodin pistorasioita laiskasti. Pistorasioiden elinkaari on kuntokartoituksissa käytettyjen ST-korttien mukaan 20—40 vuotta.

”Totuus on, että pistorasiat vaihdetaan siinä vaiheessa, kun käry käy. Ihmiset reagoivat usein vasta siinä vaiheessa, kun laite ei toimi tai pahimmillaan muovi on lähtenyt sulamaan. Pistorasiat on suunniteltu kestämään ainakin 20—30 vuotta, mutta lämmitystolpissa voi esimerkiksi sanoa, että ne voivat kestää vain 10—20 vuotta ”, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg sanoo.

Oikeallakin käytöllä pistorasiat kuluvat mekaanisesti, koska sähkölaitteita kytketään ja irrotetaan niistä usein.

”Kytkemme esimerkiksi imurin viikoittain ja sitä käytetään yllättävän pitkiä aikoja yhtä soittoa. Se on melko suuri kuorma pistorasialle. Pistorasia kuumenee imurin teholla niin paljon, että se aiheuttaa pistorasian metallissa väsymistä. Pistorasian kontakti heikkenee jokaisen tällaisen kuumenemisen johdosta hiljalleen”, Orrberg sanoo.

Pistorasiat kuluvat väärästä käyttötavasta.

Pistorasiat kuluvat väärästä käyttötavasta. © iStock

Johtoja revitään ja vedetään perässä

Merkittävä syy pistorasioiden yllättävänkin nopeaan kulumiseen on väärä käyttö. Matti Orrberg ottaa kaksi esimerkkiä: edellä mainitun imuroinnin ja autojen lämmittimet.

”Imurin johtoa revitään, miten sattuu perässä ja kulman takaa. Ei pistorasioita ole suunniteltu voimankäytön apuvälineiksi. Johto pitäisi vetää käsin pois. Mutta yleensähän imuri on pistorasiassa kiinni vielä, kun sitä vedetään pois. Imuri voidaan vetää irti pistorasiasta vielä siten, että sitä ei sammuteta ollenkaan. Silloin syntyy pieni valokaarivälähdys, jonka iso energia purkautuu metalliin, mikä aiheuttaa kulumista”, Orrberg sanoo.

Sama ongelma on auton lämmittimissä: monet kiskovat niitä irti ottamatta ensin virtaa pois laitteesta. Autonlämmitintolpan pistorasiat ovat erityisen kovilla muutenkin suurien lämpövaihteluiden takia.

”Pitäisi kelloa vääntämällä tai jotenkin katkaista lämmitys ja vasta sitten ottaa laite irti, mutta ei kaikissa lämmittimissä ole edes kytkimiä siihen eli siinä on käytännön ongelma”, Orrberg sanoo.

Tarkasta pistorasiat – vaihda ne, mikäli tummuneita muoviosia tai lohkeamia

Tekninen asiantuntija Orrberg suosittelee tarkastamaan asunnon pistorasioiden kunnon aina muuttovaiheessa. Jos pistorasiassa on näkyvissä tummuneita muoviosia tai lohkeamia, ne pitää vaihtaa.

”Ammattilaista voi myös pyytää avaamaan pistorasioita, joita on käytetty enemmän. Jos kaksi pistorasiaa on samassa kotelossa päällekkäin, yleensä silmämääräisesti näkee, kummassa imuria on käytetty enemmän. Kontaktit ovat enemmän levällään eli kaksi liuskaa, minkä väliin pistotulpan kärki painetaan, voi olla enemmän erillään toisistaan, jolloin kontakti voi olla vähän väsynyt”, Orrberg sanoo.

Pistorasiat aiheuttavat vain harvoin tulipaloja

Sähköpaloja syttyy ehdottomasti eniten liesistä, uunista, kiukaista ja valaisimista. Silti pistorasioissakin on vaaransa, sillä tuhansia pistorasioita menee vuosittain käyttökelvottomaksi.

”Jokainen asentaja käy kuukausittain lämpötolpasta tai muusta vaihtamassa kärähtäneen pistorasian. Mutta ei niistä onneksi yleensä tulipaloa pääse syntymään, sillä pistorasioiden muovi ei itsekseen lähde palamaan”, Orrberg sanoo.

Vuonna 2017 pistorasiat ja painikkeet aiheuttivat 47 palohälytystehtävää ja 18 rakennuspaloa.

X