Koronan jälkeinen oireilu eli ”pitkä Covid” voi jatkua kuukausia – HUS:in infektiolääkäri listaa syyt, joiden vuoksi oireet voivat pitkittyä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pitkä Covid voi oireilla esimerkiksi väsymyksenä, sydämentykytyksenä tai siihen voi liittyä elinvaurioita.
Pitkä Covid voi oireilla esimerkiksi väsymyksenä, sydämentykytyksenä tai siihen voi liittyä elinvaurioita. © iStock
Yli kolme kuukautta kestäneistä koronan jälkioireista kärsiviä potilaita on Suomessakin, mutta kunnollista seurantaa ei ole. Pitkittyneiden oireiden syytä ei tiedetä, mutta mahdollisia selitysmalleja on kolme.

Suomessakin osa koronapotilaista oireilee vielä kuukausia aktiivisen infektiovaiheen jälkeen. Oireet voivat olla esimerkiksi hengästymistä, väsymistä, sydämentykytystä tai kipuja, joiden vuoksi potilaan kunto on pitkään alentunut. Tilaa on kutsuttu muun muassa postakuutti, krooninen tai ”pitkä Covid.”

Vaikka pitkään jatkunut oireilu ei vaadi sairaalahoitoa, siitä on potilaiden elämänlaadulle joskus suurtakin haittaa. Jotkut oireilevat vielä kolmen kuukauden jälkeen niin paljon, etteivät ole palautuneet työkuntoisiksi.

Lääkärilehden päätoimittaja Pertti Saloheimo vaati, että niin sanottu ”pitkä Covid” tulisi tunnustaa ja tunnistaa. Nyt monet potilaista kokevat, että heidän oireitaan vähätellään.

”Pitkään oireileva korona on lääkäreille uutta ja outoa, ja se voi johtaa siihen, että potilasta voidaan jopa epäillä”, sanoo HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen.

Oireilevien määrä on hämärän peitossa

Asko Järvisen mukaan Suomessakin on tavattu pitkään koronainfektion jälkeen oireilevia potilaita. HUS:n alueella on tullut vastaan joitakin sairaalahoidossa olleita potilaita, jotka kärsivät voimakkaasta väsymyksestä, eivätkä olleet työkykyisiä vielä useamman kuukauden jälkeen.

Vastaavia tapauksia voi olla muissakin sairaanhoitopiireissä.

”Emme tiedä paljonko Suomessa on pitkittyneesti oireilevia koronapotilaita, koska siitä ei ole seurantaa”, Järvinen kertoo.

Facebookissa on 3 900 ihmisen Koronaviruksen saaneet ja oireilevat vertaistukiryhmä, jonka jäsenet kertovat kärsivänsä pitkittyneistä oireista. Kaikilla heillä ei ole kuitenkaan laboratoriovarmennettua koronainfektiota, joten koronaviruksen osuudesta ei voida olla varmoja. Lisäksi ryhmään hyväksytään jäseneksi, vaikka ei olisi sairastanut koronaa tai oireilisi koronaan sopivalla tavalla.

”Selvää kuitenkin on, että Suomessakin esiintyy näitä tapauksia.”

Yhdessä tutkimuksessa potilasta 24 prosenttia ilmoitti jonkinlaisista oireista vielä kolmen kuukauden kohdalla. Vastaavassa kiinalaisessa tutkimuksessa puolella sairaalahoidossa olleista potilaista oireet jatkuivat vielä 12 viikon jälkeen.

Pitkä Covid on selvästi yleisempää potilailla, jotka ovat joutuneet koronan vuoksi sairaalahoitoon.

”Pitkä Covid” on selvästi yleisempää potilailla, jotka ovat joutuneet koronan vuoksi sairaalahoitoon. © iStock

Pitkä Covid” on yhä mysteeri – Oireiden syytä ei tunneta, selitysmalleja on kolme

Niin sanottu ”pitkä Covid” eli pitkään jatkuvat koronan jälkeiset oireet ova yhä monella tapaa mysteeri. Niistä kuitenkin tiedetään, että sille altistavat samat tekijät kuin koronavirusinfektion vakavalle muodolle: korkea ikä, ylipaino ja aikaisemmat perussairaudet.

Lisäksi sairaalahoitoon joutuneilla pitkään jatkunut oireilu on selvästi yleisempää kuin lievän taudin sairastaneilla.

”Silti myös ihminen, jolta nämä riskitekijät puuttuvat, voi jäädä oireilemaan”, HUS:in infektioylilääkäri kertoo.

Pitkittyneiden oireiden syytä ei tiedetä, mutta mahdollisia selitysmalleja on kolme.

Oireet eivät todennäköisesti johdu enää koronavirusinfektiosta: virus ei enää jakaudu elimistössä, vaan akuutti infektio on voitettu.

”Todennäköisesti on kyse viruksen aiheuttamasta immuunivasteesta eli elimistön puolustusjärjestelmä on aktivoitunut virusta kohtaa ja puolustustila on jäänyt päälle.”

Kyse voi olla myös autoimmuunitaudin laukeamisesta: elimistö käynnistää väärän puolustusreaktion omia kudoksiaan vastaan. Nivelreuma on esimerkki tällaisesta reaktiosta.

Kolmas mietitty vaihtoehto on, että elimiin on tullut veritulppia, jotka voivat aiheuttaa osan oireista.

”Jos taas koronainfektio on ollut vaikea ja potilas on joutunut sairaalahoitoon, silloin kyseessä on taudin aiheuttamista vaurioista toipuminen, joka voi kestää vaikean sairauden vuoksi pitkäänkin”, Asko Järvinen sanoo.

Pitkä Covid ja vakava koronainfektio liittyvät melko usein myös elinvaurioihin.

Sekä vakavan koronainfektion että pitkittyneiden oireiden yhteydessä esiintyy melko usein elinvaurioita. © iStock

Elinvauriot ehkä yksi syy oireiden takana

Sekä pitkäkestoisen oireilun että vakavan taudin yhteydessä esiintyy myös erilaisia elinvaurioita.

Vaikean taudin alkuvaiheessa sydänentsyymien nousu on yksi komplikaatioiden ja taudin edelleen vaikeutumisen riski. Sydän on myös yksi merkittävimmistä kohde-elimistä, johon vaurioita voi kehittyä, sekä vaikeassa tautimuodossa että pitkittyneissä oireissa.

Myös kohtalaisen lievän taudin sairastaneilla potilailla on havaittu muutoksia elimien toiminnassa: Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa muutoksia löytyi 32 prosentilla sydämestä, 33 prosentilla keuhkoista, 12 prosentilla munuaisista, 10 prosentilla maksasta. Yleisimpiä muutokset olivat kuitenkin niillä potilailla, jotka ovat olleet sairaalahoidossa.

”Muutokset eivät välttämättä ole kovin isoja, mutta jotain poikkeavaa näiden potilaisen elimistä löytyi.”

Monet potilaat, jotka epäilevät, että heillä on ”pitkä Covid” ovat kokeneet, että heidän oireitaan on vähätelty tai psyykkiseksi oireiluksi.

Monet potilaat ovat kokeneet, että heidän oireitaan on vähätelty tai psyykkiseksi oireiluksi. © iStock

Hoito valitaan oireen mukaan

Pitkittyneeseen koronan jälkeiseen oireiluun ei ole yhtä hoitomuotoa.

Virukseen kohdentuvalla hoidolla ei yleensä saada enää hoitovaikutusta aikaan, koska potilaalla ei ole enää aktiivista koronainfektiota.

Hoito on silloin oireen mukaista hoitoa, joka ei paranna jälkioireita, mutta helpottaa niitä. Sairaalahoito ei ole pitkittyneiden oireiden vuoksi yleensä tarpeen.

”On tärkeää, että potilasta kuunnellaan, hän saa selityksen oireilleen ja oireita eri elinjärjestelmissä pyritään lieventämään. Rasituksen sietoa taas voidaan parantaa nousujohteisella rasituksella”,  Asko Järvinen sanoo.

Käytännössä oireet voivat olla hengästymistä, väsymistä, sydämentykytystä tai kipuja, joita voidaan osin hoitaa lääkkeillä. Jos taas elimiin on muodostunut veritulppia, tarvitaan verenohennushoitoa.

Psyykkiset oireet ovat Järvisen mukaan harvinaisia. Niitä ilmenee vain muutamalla prosentilla.

 Lue myös: Korona perheessä? Listasimme arkisia ohjeita – Toimi näin ja välty lisätartunnoilta, kun kotona on koronapotilas

Lue myös: Miten karanteeni ja eristys lasketaan? Näin tulee toimia, kun korona kiertää perheessä – Katso esimerkkilaskelma

X