”Kostosta ei ole kyse” – Hoitajat huolestuivat, kun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti yt-neuvottelut

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella suunnitellaan rakennemuutoksia, jotta hoitajien nykyinen määrä riittäisi. Pulaa on myös rahasta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Oulun yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle jaetussa tiedotteessa yksilöitiin erikseen hoitajien palkankorotukset alijäämästä mainittaessa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella suunnitellaan rakennemuutoksia, jotta hoitajien nykyinen määrä riittäisi. Pulaa on myös rahasta.
Teksti:
Jesse Raatikainen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen sirpaleisimmista. Se pitää sisällään yhteensä 30 kuntaa, 19 sotejärjestäjää ja kaksi pelastuslaitosta. Asukkaita alueella on melkein 416 000.

Hoitajapula on kuitenkin todellinen. Esimerkiksi pelkästään Oulussa on yli sadan hoitajan vaje. Seuraan otettiin yhteyttä Oulun yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunnalle annetun tiedotteen johdosta.

Kyseessä oli tiedonanto järjestämissuunnitelmasta, jossa kerrottiin perusteluja ja syitä uudelle tuottavuus- ja talousohjelmalle Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Tiedote herätti huolta ja närkästystä osassa henkilökuntaa, koska siinä mainittiin erikseen lokakuun alussa syntynyt hoitajaliittojen palkkaratkaisu.

”Pohjois-Pohjanmaalla arvio on, että ilman sopeutustoimia ensimmäisen toimintavuoden alijäämä on noin 80–120 miljoonaa euroa. Näyttää todennäköiseltä, että arvio toteutuu haarukan ylälaitaan.

Hoitajaliittojen palkkaratkaisu 3.10.2022 ja sen mahdolliset heijastevaikutukset korottavat alijäämäarviota vuodelle 2023 noin 15–20 miljoonaa euroa. Näin mittava alijäämä ei ole mahdollinen, vaan sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä.”

”Kyse ei todellakaan ollut kostosta”

Osa hoitajista näki sitaatin kostona palkkojen nostamisesta, mutta hyvinvointialueen johto vakuuttaa, ettei siitä ole kyse.

”Kyse ei todellakaan ollut kostosta. Hoitajat ovat palkkansa ansainneet, mutta kun valtiolta ei tule lisää rahaa, niin meidän täytyy löytää budjetin sisältä se hoitajien ansaitsema palkka”, strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen sanoo.

Hän huomauttaa, että mikäli hyvinvointialue ei tekisi sopeutumistoimia, alijäämää jäisi 140 miljoonaa euroa. Vuorinen sanoo, että tekstissä viitataan alijäämän suuruusluokkaan, ei hoitajien palkkaan.

Hoitajaliittojen palkkaratkaisu mainitaan tiedotteessa siksi, että se lisäsi aiempaa alijäämäennustetta. Järjestämissuunnitelman tekeminen aloitettiin hänen mukaansa jo maaliskuussa, ja eri asiat Ukrainan sodasta sähkön hintaan ovat vaikuttaneet talousarvioon.

”Järjestämissuunnitelma ja muu talousarvion tasapainotus oli käytännössä tehty valmiiksi tiettyyn sopeutustasoon, mutta siihen tuli muutos, joka sattui olemaan hoitajaliittojen palkkaratkaisu. Se olisi voinut ihan hyvin olla myös lääkärien palkkaratkaisu tai ostopalvelusopimusten muutos”, Anu Vuorinen sanoo.

Järjestelyillä hoitajat ja rahat riittämään

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluja kehitetään ja rakenteita järjestellään uudelleen, jotta tällä hetkellä alueella työskentelevät hoitajat riittäisivät.

”Lähtökohtaisesti meillä on henkilöstöpula ja sinänsä meillä ei ole suunnitelmia hoitohenkilöstön vähentämiseksi, vaan suunnitelmat yrittää sopeuttaa palvelujärjestelmämme siihen hoitohenkilöstön määrään, mikä meillä on saatavilla”, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kertoo.

Hoitopaikkoja on vähennetty, koska henkilöstöä on liian vähän.

”Joudumme miettimään, miten nämä nykyiset resurssit kohdennetaan uudestaan. Supistamme rakennettamme tietoisesti, jotta saamme henkilöstön riittämään ja mitoituksen sopivaksi. Nykyinen henkilöstömme ei riitä nykyiseen palvelujärjestelmään. Tämä meidän ongelmamme on”, Ylitalo-Katajisto sanoo.

Aiemmin kunnat ovat rahoittaneet sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä pelastustoimia. Ensi vuoden alusta alkaen rahoitus tulee valtiolta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen netto on 1,682 miljardia euroa. Rahoitus ei vastaa kaikilta osin menoja ja kustannuksia.

”Jouduimme tekemään tämän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman sen vuoksi, että Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistynyt vuosia sitten tulevaisuuden sairaalan rakentaminen. Osa rakennuksista valmistuu ensi vuonna”, Ylitalo-Katajisto kertoo.

Valtioneuvosto myönsi hyvinvointialueelle lainanotto-oikeuden. Ehtona lisälainalle oli tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma.

”Meillä oli siis kaksi kirittäjää. Ensi vuoden talousraami ja sairaaloiden loppuun rakentaminen. Lisälainanottovaltuuden ehtona oli tuottavuus ja talousohjelman laatiminen, joka täällä Pohjois-Pohjanmaalla on yhtä kuin tämä sote-järjestämissuunnitelma”, Ylitalo-Katajisto selventää.

Potilastietojärjestelmän ei ainakaan pitäisi tuottaa samanlaista päänvaivaa kuin pääkaupunkiseudulla. Apotti ei tule käyttöön Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, vaan oululaislähtöinen potilastietojärjestelmä Esko.

Irtisanomiset eivät vielä varmoja

Rahat eivät riitä – ja se on Anu Vuorisen mielestä hyvä sanoa ääneen. Valtion rahoitus ei sopeudu hänen mukaansa kaikkiin kustannuksiin. Tätä viestiä on haluttu viedä päättäjien suuntaan: jos tulee muutoksia, ne pitää rahoittaa.

”Vaikka palkkakustannukset nousevat ensi vuonna hoitajaliittojen palkkaratkaisun johdosta, niin valtion rahoitus ei kasva. Saamme valtiolta sen alle 1,7 miljardia rahaa ja sillä on pärjättävä”, Vuorinen toteaa.

Pyrkimys on luoda asiakkaille palvelut niin, että henkilöstö ja rahat riittävät.

Yhteistoimintamenettely eli yt-neuvottelut ovat alkaneet. Tällä hetkellä henkilöstöedustajien kanssa käydään läpi minkälaisia vaikutuksia niillä voi henkilöstöön olla. Vielä ei ole varma päädytäänkö ensi vuonna irtisanomisiin. Kaikki vaihtoehdot ovat vielä auki.

Lue myös: Filippiiniläiset hoitajat paikkaavat hoitajapulaa Suomessa – ”Hoiva-avustajalla on oma ohjaaja tai työpari, joten yksin ei työyhteisössä jää”

filippiiniläiset hoitajat

Filippiiniläiset ovat pidettyjä työntekijöitä suomea opettavan Virpi Paanasen mukaan © Anni Reenpää / Lehtikuva

X