Poliiseista yli puolet kokee jengirikollisuuden lisääntyneen omalla alueellaan – Vastassa on yhä useammin puukkoa, astaloita ja aseita
Poliisin määrärahat pienenevät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan työmäärä lisääntyy. Juttu laitetaan keskeytykselle, koska niitä ei ehditä tutkimaan. Samalla ennaltaehkäisevä työ jää sivurooliin, vaikka sen avulla pelastettaisiin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Valtakunnallinen liikkuvan poliisin yksikkö lopetti toimintansa vuoden 2013 lopussa.
Poliisi kohtaa työssään kentällä yhä enemmän väkivaltaa. Samaan aikaan poliisin määrärahat eivät riitä uusien ammattilaisten palkkaamiseen
Suomen poliisijärjestöjenliiton helmikuun lopussa julkaistun jäsenkyselyn tulos oli musertava: jopa 70 prosenttia poliiseista on joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi. Jäsenkyselyyn vastasi joka kolmas suomalainen poliisi.
”Suomessa liikkuu aseita ja huumeita koko ajan enemmän. Olemme saaneet viestiä kentältä, että vaikka tutkintaan ja rikoksia paljastavaan toimintaan on koko ajan vähemmän aikaa ja ihmisiä, aseita ja huumeita tulee jatkuvasti vastaan pelkästään niiden suuren määrän vuoksi”, kertoo järjestöpäällikkö Mika Nygård Suomen poliisijärjestöjenliitosta.
Jengirikollisuus lisääntyy, mutta sen torjuntaan on poliisin työssä vähenevässä määrin aikaa
Poliisin työ on muuttunut vuosien kuluessa vaativammaksi. Ammattimainen rikollisuus lisääntyy. Ilmiö on huomattu poliisissa sekä kentällä että tutkinnassa.
Suomeen tulee Euroopasta ammattimaisia rikollisjengejä, jotka tehtailevat huume- ja talousrikoksia, velanperintää, kiristystä ja paritusta. Samaan aikaan kotimaisten liivijengien lukumäärä ja niiden jäsenmäärät kasvavat. Tämä tekee poliisin työstä haastavaa.
”Ammattimainen rikollisuus on pääasiassa piilorikollisuutta, jota voidaan kaivaa esiin vain poliisin omalla tarkkailulla ja analyysillä. Ei kukaan tule ilmoittamaan törkeitä huumausainerikoksia meille”, Mika Nygård sanoo.
Poliisi kohtaa työssään aiempaa enemmän aseita ja huumeita. © iStock
Miehitystä on kuitenkin liian vähän sekä kentällä että tutkinnassa.
Nygård on huolissaan siitä, että poliisin määrärahat kutistuvat vuosi vuodelta, eikä satunnaisilla lisämäärärahoilla saada kuin hieman tekohengitettyä poliisin työtaakkaa.
”Rikosjuttuja joudutaan jatkuvasti keskeyttämään, koska edellistä ei ole saatu tutkittua, kun uusia juttuja tulee pöydälle.”
Monet näistä ovat Nygårdin mukaan sellaisia rikoksia, jotka pystyttäisiin selvittämään, jos tutkijalla olisi aikaa hakea esimerkiksi valvontakameran videot tai käydä puhuttamassa ihmisiä, onko joku nähnyt jotain. Henkilöstöä on yksinkertaisesti liian vähän työmäärään nähden.
Nuorisojengit vaatisivat poliisin huomiota, jos siihen olisi resursseja – Jos poliisi pystyy kohtaamaan nuoren ajoissa, se tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi
Poliisin kentältä tulee Poliisiliittoon viestiä myös siitä, että isommissa kaupungeissa on havaittu uudempana ilmiönä nuorten muodostamia jengejä.
Nuorisojengien taustalla on osattomuus yhteiskunnasta, kun nuori ei ole päässyt kiinni töihin tai opiskeluun. Joillain nuorilla on myös huono kielitaito, jolloin yhteiskunnan osaksi pääseminen on vaikeaa.
Poliisilla on työvälineitä nuorten auttamiseksi, mutta ennaltaehkäisevä työ jää jatkuvasti poliisin ydintehtävien jalkoihin. Jos kaikki partiot pitää lähettää kentälle hälytystehtäviin, ei poliisin nuorisotyöhön eli ankkuritiimeihin riitä poliiseja.
Ankkuritiimeissä kiertävät poliisit kohtaavat nuoria yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa esimerkiksi ostoskeskusten liepeillä ja juttelevat muista vaihtoehdoista, joita rikollisen polun sijaan voisi valita.
”Nuorta pystyy paljon paremmin auttamaan silloin, kun poliisi kohtaa toisen ihmisen. Siinä asetelmassa, jossa poliisi kohtaa rikollisen, auttaminen on jo huomattavasti vaikeampaa.”
Poliisi on havainnut Suomen isommissa kaupungeissa nuorten jengiytymistä. © iStock
Ennaltaehkäisevä työ olisi mielekkäämpää kaikille osapuolille – niin poliisille kuin nuorelle itselleen. Siitä hyötyisivät myös nuoren läheiset ja koko yhteiskunta. Rikollisuutta on halvempi torjua etukäteen kuin selvitellä jo tapahtuneita rikoksia.
Siihen poliisilla ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi aikaa ja tekijöitä, koska poliisin työ on jo valmiiksi niin kiireistä.
Etenkin Ruotsissa on nähty surullisia esimerkkejä siitä, että näitä nuoria käytetään sumeilematta hyväkseen. Mika Nygård epäilee, että sama voi olla edessä Suomessa.
Alueellinen eriytyminen näkyy myös Suomessa, sillä tietynlainen rikollisuus, kuten ryöstöt sekä omaisuus- ja väkivaltarikollisuus ovat keskittyneet alueille, joissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole onnistuneet kiinnittymään yhteiskuntaan.
Nuorisoa värväävät rikolliset ajavat hienolla autolla ostarille, kellot roikkuvat ranteessa ja korut kiiltävät. Sitten kerrotaan, että rahaa on, jos haluatte töitä. Nuoret pistetään myymään huumeita tai tekemään väkivaltaista velanperintää.
”Jos nuori ei ole saanut yhteiskunnan hyväksyntää työn tai opiskelun kautta, jengeissä sitä voi saada väkivallalla ja huumeita myymällä. Siellä on mahdollisuus edetä toisenlaisilla keinoilla.”
Työturvallisuus on heikentynyt, poliisit väsyvät ja lähes puolet harkitsee alanvaihtoa
Poliisiliiton jäsenkyselyn perusteella näyttää siltä, että henkiset resurssit on kulutettu loppuun.
Poliisien työuupumuksen määrä on lisääntynyt etenkin viimeisen viiden vuoden aikana rajusti. Jopa 58 prosenttia poliiseista ilmoitti, että työhyvinvointi on heikentynyt aiempiin vuosiin nähden.
Yksittäisistä poliisin tehtävistä eniten ovat lisääntyneet liikenteeseen liittyvät tehtävät. © OM arkisto
”Kun poliisin määrärahat ovat vuodesta toiseen laskussa, poliisilaitoksilla ei ole varaa palkata lisää väkeä. Se näkyy siten, että on jatkuva kiire, töitä ei ehditä tehdä ja ihmiset väsyvät.”
Mika Nygårdin mukaan poliisissa on käytännössä yksi ainut asia, josta voidaan säästää, kun määrärahat pienenevät. Se on henkilöstö.
Vuokrat nousevat, autot ja bensa kallistuvat ja tietotekniikka syö koko ajan enemmän rahaa. Noin 80 prosenttia poliisin kuluista muodostuu ihmisten palkoista.
Edes hallituksen lupaus kasvattaa poliisien määrää nykyisestä noin 7 200 poliisista 7 500:aan ei herätä poliisin joukoissa luottamusta. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti määrää riittämättömänä.
”Kolmesataa poliisia on aika marginaalinen lisäys, koska poliisien määrä elää jatkuvasti eläköitymisen, virkavapaiden, alanvaihdon ja määräaikaisten työsuhteiden vuoksi. Nämä lisärahoitukset ovat silmänlumetta, kun poliisin määrärahat kokonaisuudessaan pienenevät koko ajan. Poliisin pää pysyy juuri ja juuri pinnalla.”
Moni poliisi pettyy siihen, ettei ehdi hoitaa työtään niin hyvin kuin pitäisi
Kentällä juostaan Mika Nygårdin mukaan tehtävästä tehtävään: vaikka takana olisi juuri keikka, jossa joku on kuollut, oli se sitten lapsi tai aikuinen, poliisi joutuu säntäämään suoraan seuraavan hälytyksen perään. Se kuormittaa poliisia henkisesti.
”Poliisin työhön kuuluu paljon sellaista tärkeää työtä, joka jää nyt tekemättä. Ei työ ole vain sitä, että pistetään joku putkaan. Esimerkiksi sellaisella keikalla, jossa joudutaan puuttumaan perheväkivaltaan, ihmisiä pitäisi ohjata hoitoon tai väkivaltaa ehkäiseviin ohjelmiin.”
Nyt auttamistyölle ei jää aikaa ja keikalla on entistä useammin vastassa astaloita ja väkivaltaa, poliisit turhautuvat, koska eivät voi tehdä työtään riittävän hyvin.
Turhautuminen näkyy myös jäsenkyselyn vastauksissa. Lähes puolet poliiseista oli harkinnut alanvaihtoa. Joka kuudes vastaaja murehtii jatkuvasti sitä, kannattaako alalle vielä jäädä.
Lopulta tästä kaikesta kärsii kansalainen, kun rikokset jäävät tutkimatta, eikä poliisipartio ehdi paikalle, kun ihminen apua tarvitsee.
Kaunistellaanko tilastoja, kun keikoille ehditä?
Poliisijärjestöjenliitto on saanut myös huolestuttavaa viestiä siitä, miten tehtäviä priorisoidaan.
Tämä näkyy Poliisihallituksen raportissa Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tila.
Näyttää siltä, että sellaisia hälytystehtäviä, joissa pitäisi käydä paikan päällä, siirretään odottamaan alhaisemman kiireellisyystason tehtäviin.
Kenttäjohtaja päättää, mille keikoille lähdetään. Jos partiota ei pysty lähettämään, keikka voi joutua odottamaan. © OM arkisto
Poliisin tehtävät on jaettu kolmeen luokkaan: A-tehtävät on hoidettava välittömästi, B-luokan tehtävissä on käytävä paikan päällä heti, kun ehditään ja C-luokan tehtävät voidaan jättää odottamaan myöhempää selvittämistä.
Raportin mukaan B-luokan tehtävät ovat vähentyneet lähes 100 000:lla. Samaan aikaan odotustilaan laitettuja C-tehtäviä on tullut lisää yli 38 000 kappaletta. Nygårdilla on aavistus siitä, mistä tässä on kyse.
”Kyllä me saamme Poliisiliittoon kentältä sellaista viestiä, että ihmiset kokevat, että näitä tilastoja kaunistellaan. Kun on liian kiire, kenttäjohto joutuu priorisoimaan tehtäviä ja laittamaan vähäisemmän kiireellisyysluokkaan sellaisia tehtäviä, joissa pitäisi oikeasti käydä paikan päällä.”