Poliisipomojen rikosepäilyt eivät hetkauta suomalaisia - Aarnion oikeudenkäynnin aikana luottamus poliisiin kasvoi
Suomalaisten luottamus poliisiin on maailman korkeinta. Mutta mistä se johtuu?
Se, että isotkin poliisipomot voivat joutua tutkinnan kohteeksi, lisää uskoa järjestelmän toimintakykyyn ja tasapuolisuuteen.
Jos suomalainen johonkin luottaa, niin poliisiin. Se selviää Sisäministeriön teettämästä poliisibarometrista, jossa yli 90 prosenttia vastaajista ilmoittaa kerrasta toiseen luottavansa poliisin toimintaan erittäin paljon tai melko paljon.
Vuoden 2016 barometrissa luottamusindeksi nousi hulppeaan 96 prosenttiin.
Luku oli jopa kasvanut edellisestä, vuonna 2014 tehdystä selvityksestä (92 prosenttia). Pienikin kasvu oli huomattavaa. Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion oikeudenkäynnit olivat kohdistaneet poliisiin tutkimusten välillä huomattavaa negatiivista huomiota.
Tuoreet uutiset ryvettävät oikeusjärjestelmää entisestään.
Uusia syytteitä
Viime viikolla Valtakunnansyyttäjävirasto kertoi epäilevänsä korkeita poliisijohtajia virkarikoksista. Epäiltyjen joukossa ovat muun muassa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero sekä Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen ja nykyinen poliisikomentaja Lasse Aapio.
Epäily kohdistuu Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion valvonnan laiminlyömiseen. 13 vuoden tuomiota istuvan Aarnion epäillään vuosina 2008–2013 tyhjentäneen poliisin tietolähderekisteriä ja kieltäneen uusien nimien lisäämisen sinne. Kaikki epäillyt ovat kiistäneet rikosepäilyt.
Loppuvuonna 2013 aloitettu esitutkinta on asianosaisten kommentoitavana ja siirtyy lausuntojen jälkeen syyteharkintaan.
Kaiken kukkuraksi apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen päätti tänään asettaa valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen syytteeseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Nissisen epäillään osallistuneen esteellisenä syyttäjälaitoksen johtamisvalmennushankintojen käsittelyyn ja edesauttaneen hankinnan tekemistä veljensä Deep Lead Oy -firmalta.
Epäilyt – kuten myös niihin kytkeytyvä Aarnion tapaus – ovat suomalaisessa oikeushistoriassa täysin poikkeuksellisia. Silti on jopa todennäköistä, että vyyhti ei vaikuta suomalaisten poliisi kohtaan kokemaan luottamukseen.
Tapaus Aarnion aikana kasvupiikki
Suomalaisten luottamus poliisiin on maailman huippua, jopa hieman suurempaa kuin pohjoismaisissa naapureissa.
”Euroopassa poliisia kohtaan koettu luottamus yleisesti ottaen vähenee kun siirrytään etelään ja itään”, Juha Kääriäinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo.
Kääriäinen on tutkinut poliisiin kohdistuvaa luottamusta pitkään. Pekka Isotaluksen ja norjalaisen Gunnar Thomassenin kanssa he selvittivät tuoreeltaan Aarnion tapauksen uutisoinnin vaikutusta suomalaisten poliisisuhteeseen.
Tulos: Aarnio-kohun ollessa suurimmillaan, suomalaisten luottamus poliisiin voimistui. Päätelmä pohjautui European Social Survey -vertailututkimuksen lukuihin.
Kääriäisestä tulos heijastaa osaltaan tietolähdekeskustelun osapuoliin liitettyjä mielikuvia.
”Poliisin perustelut nimien salaamisen tarpeellisuudesta tuntuu uponneen suomalaisiin. Luottamus auttoi poliisia keskusteluissa, jonka muiksi osapuoliksi jäsentyvät vähemmän luottamusta herättävät poliitikot ja media.”
Kääriäisestä poliisista muodostuvien mielikuvien peruskiviin kuuluu käsitys sen kyvystä selvittää rikoksia.
”Korkea luottamus viestii myös siitä, että poliisin koetaan kykenevän selvittämään rikoksia tehokkaasti ja kohtelemaan kaikkia tasapuolisesti. Suomessa poliisi on perinteisesti onnistunut välttämään leimautumasta vain yhden joukon puolustajaksi.”
Luottamus poliisiin on demokratian mittari
Poliisien nauttimaa luottamusta tutkineesta Poliisiammattikorkeakoulun erikoissuunnittelijasta Martti Vuorensyrjästä se heijastaa myös suomalaisen suhdetta omaan demokratiaansa.
”Kysymys luottamuksesta on yleisluontoinen ja vastauksissa saattavat painaa myös suuremmat asiat: yleinen turvallisuudentunne, oikeudenmukaisuusperiaatteen vahva asema ja käsitys viranomaiskoneiston yleisestä toimintakyvystä”, Vuorensyrjä sanoo.
Kysymystä tarkemmin rajattaessa vastauksetkin muuttuvat.
Poliisibarometrissä kysytään myös, kuinka todennäköisenä vastaajan pitävät poliisissa esiintyvää korruptiota tai epäeettistä toimintaa.
Vuosina 2014 ja 2016 noin neljäkymmentä prosenttia vastaajasta uskoi korruption mahdollisuuteen. Vuonna 2010, ennen Aarnio-vyyhdin alkua, poliisin epäeettiseen toimintaan uskoi 25 prosenttia vastaajista.
Vuorensyrjä uskoo korkeisiin poliisiviranomaisiin kohdistuvien tutkimusten voivan vahvistaa suomalaisten luottamusta oikeusvaltioon.
”Se, että isotkin poliisipomot voivat joutua tutkinnan kohteeksi, lisää uskoa järjestelmän toimintakykyyn ja tasapuolisuuteen. Kyky valvoa korkeimpiakin vallankäyttäjiä on toimivan oikeusvaltion tärkeä tunnusmerkki.”
Lue myös:
Jari Aarnion mukaan 80-luvulla kaikki poliisit tekivät pimeitä töitä – Näin reagoi Poliisihallitus
Tämä opittiin tapaus-Aarniosta: Pääkaupunkiseudun huumepoliisit ja KRP yhteistyöhön