Politiikan yllättäjä Atte Ahokas kohtaa ilmastokeskustelussa vähättelyä: ”Setämiehet kirjoittavat meistä vihaisia kolumneja ja käskevät menemään takaisin koulun penkille”

Nuorten #ilmastolakko-liike vahvistuu joka kerta, kun sitä vähätellään sosiaalisessa mediassa. Käyttövoimana toimii algoritmi, jonka tarkoitus oli alun perin maksimoida kalifornialaisen teknologiayhtiön kassavirta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Atte Ahokkaan mielestä nykyisessä ilmastokeskustelussa korostetaan liikaa yksilötekoja, vaikka pitäisi puhua enemmän valtioiden, päättäjien ja suuryritysten vastuusta.

Nuorten #ilmastolakko-liike vahvistuu joka kerta, kun sitä vähätellään sosiaalisessa mediassa. Käyttövoimana toimii algoritmi, jonka tarkoitus oli alun perin maksimoida kalifornialaisen teknologiayhtiön kassavirta.
(Päivitetty: )
Teksti: Miikka Järvinen

Twitter, Facebook, Instagram, Snapchat, Discord. Kaikki kalifornialaisia sosiaalisen median palveluita, joilla kansainvälisen #ilmastolakko-liikkeen suomalaiset jäsenet organisoivat toimintaansa.

Lähtöisin # eli ristikkomerkki on Twitterin ja Instagramin hashtageista eli aihetunnisteista, ja se livahtaa helposti muuhunkin kielenkäyttöön.

Ilmastolakko on ruohonjuuritason liike, jolla ei ole johtajaa. Sen tunnetuin kasvo Suomessa on 16-vuotias Atte Ahokas Jokioisista.

”Kuka tahansa, joka haluaa ilmastolakkoilla, on liikkeen jäsen. Järjestön perustamisesta on ollut puhetta, mutta pysymme mieluummin vapaamuotoisena,” Ahokas kertoo.

Kesällä hän osallistuu suureen ilmastolakkolaisten kokoukseen Sveitsissä. Matka tehdään junalla, koska liikkeen tapahtumiin ei lennetä.

”Emme kiellä ketään lentämästä muuten. Ilmastokeskustelussa korostetaan paljon yksilötekoja, vaikka pitäisi puhua valtioiden ja suuryritysten vastuusta.”

Lentämäisen välttäminen on yksilötason teko, joiden merkitystä ei Ahokkaan mielestä pidä liioitella.

”Tässä on erilaisia tasoja. Alimmalla tasolla olemme me lapset. Emme saa äänestää tai päättää kaikista kulutusvalinnoistamme. Toisella tasolla ovat aikuiset. Kolmantena ovat päättäjät, joiden teot vaikuttavat muidenkin ihmisten elämään”.

Maitopurkin kierrättäminenkin on ilmastoystävällinen teko, mutta sen mittakaava pieni.

Mikä sitten on suurta?

Ilmastolakko

Miikka Järvinen / Otavamedia

Menkää takaisin kouluun

Viime elokuussa Ahokkaan ikätoveri, ruotsalainen Greta Thunberg järjesti Ruotsin valtiopäivätalon edustalle yhden ihmisen mielenosoituksen. Kyltissä luki Skolstrejk för klimatet Koululakko ilmaston puolesta.

Mitä sen jälkeen tapahtui, oli jotain suurta.

Thunbergin sosiaalisessa mediassa jakamat kuvat levisivät ympäri maailmaa. Tempaus sai lyhyessä ajassa valtavan määrän seuraajia.

Syntyi ajatus ilmastolakosta, jonka aikana nuoret lintsaavat yhteisesti sovittuna perjantaina koulusta ja järjestävät mielenosoituksen, jonka agenda on kirkas.

Vaatimuksena on radikaali ilmastopolitiikka ja ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Maaliskuun 15. päivä Helsingissä järjestetty ilmastolakko keräsi Senaatintorille ja Eduskuntatalon portaille tuhansia ihmisiä. Yksi organisaattoreista oli Atte Ahokas, joka aloitti oman ilmastolakkoilunsa tammikuussa Jokioisten kirjaston portailla.

Lakot ja mielenosoitukset ovat Ahokkaan mukaan vain pieni osa liikettä, vaikka kaikki rakentuu niiden pohjalle.

Ilmastolakkoa ei olisi olemassa ilman sosiaalista mediaa. Siellä myös tapahtuu iso osa kaikesta liikkeen vaikuttamisesta.

”Se millä tätä juttua oikeasti tehdään, on kun setämiehet kirjoittavat meistä vihaisia kolumneja ja käskevät menemään takaisin koulun penkille. Tai kun ihmiset osoittavat meille tukeaan ja olemme äänekkäitä sosiaalisessa mediassa.”

”Jos emme mainostaisi tätä somessa vaan menisimme kunnantalon portaille hiljaa istumaan, niin ei tästä tulisi mitään. Koska tämä on nuorten liike, some on hyvin tärkeä meille.”

Atte Ahokas

Miikka Järvinen / Otavamedia

Some-ajan lapsi

Atte Ahokkaan puheessa toistuu sana setämies, jolla viitataan some-keskusteluissa vanhoilliseen vallankäyttäjään.

Twitter-kirjoitustensa ja niiden saaman palautteen perusteella Ahokas näyttää hallitsevan sosiaalisen median strategisen vaikuttamisen huomattavasti paremmin kuin moni suomalainen poliitikko.

Vaikka Ahokas on 16-vuotias ja juridisesti lapsi, ikä ei ole suojellut häntä arvostelulta. Takaisin tulee samalla mitalla, joskus enemmänkin.

”Hurjin tapaus uhkasi ilmastolakkomielenosoitusten järjestäjiä syytteellä lasten hyväksikäytöstä. Hän ei tiennyt, että järjestäjät ovat itsekin lapsia. Vastasin kysymällä, että miten minä olen nyt käyttänyt hyväkseni ikätovereitani?”

Ikävintä on vihjailu, että alaikäisten omasta aktivismista ja verkostoitumisesta syntynyt liike olisi poliittisten taustavaikuttajien masinoima.

”Ilmastokysymys on polarisoiva, en haluaisi sekoittaa siihen lapsia varsinkaan tällä tavalla. Kun valjastetaan nuoret tukemaan asiaa, josta itse olet vahvasti jotain mieltä, missä ikäraja kulkee?” kirjoitti eräs Twitter-käyttäjä.

Atte Ahokas

”Saatan kysyä kiukkuisesti kirjoittaneelta, onko kaikki ok. Trollilla voi olla huono olo. Ymmärrän, että hän ei välttämättä ole paha ihminen vaan huono olo voi ajaa sellaiseen käytökseen”, Atte Ahokas sanoo. Tommi Tuomi / Otavamedia

Tyypillistä vähättelyä on väittää, etteivät nuoret osaa itse ajatella, vaan heidät on valjastettu poliittisen propagandan välineiksi. Tähän ovat syyllistyneet somessa myös korkeassa asemassa olevat päättäjät.

”Tyhmyys lisääntyy yhteiskunnassa, jos lapsia opetetaan aktivoitumaan fanaattisesti jonkin mukamas ylevän aatteen puolesta sen sijaan, että lapset istuisivat koulun penkillä ja kasvaisivat itsenäisesti ajatteleviksi loogisiksi aikuisiksi. #ilmastolakko”, kirjoitti perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio Twitterissä 15. maaliskuuta.

Avainsanalla #ilmastolakko varustettu Tavion kirjoitus sai 101 kommenttia, 33 uudelleenjakoa ja 340 tykkäystä. Kohtuullisen hyvää näkyvyyttä liikkeelle.

Juuri tätä on sosiaalisen median vaikuttaminen. Kriitikot arvostelevat ja kannattajat puolustavat. Lisää vuorovaikutusta, keskustelua ja myös näkyvyyttä.

Kun setämies sekoilee verkossa ja ilmastonuori antaa samalla mitalla takaisin, Kalifornian Piilaaksossa kilisee kassakone.

Ville Tavio

kuvakaappaukset Twitter

Amerikkalainen lumipallo

Sosiaalipsykologian tohtori ja some-tutkija Suvi Uskin mukaan some-palveluiden algoritmit tykkäävät kommentoinnista ja tunteista.

”Kun somessa syntyy ilmiö, sen lähtökohtana on palvelun algoritmi. Ei Facebook näytä jokaista kavereideni postausta. Algoritmi arvioi, mikä minua kiinnostaa ja mihin luultavasti reagoin. Arvio perustuu siihen, mitä olen tehnyt palvelussa aikaisemmin”, Uski kertoo.

Algoritmit pyrkivät tunnistamaan hyviä sisältöjä, jotka saavat ihmiset liikkeelle.

”Se on lumipalloefekti. Aktiivista kommentointia ja tykkäyksiä kerääviä some-päivityksiä näytetään isommalle joukolle. Jos ihmiset eivät reagoi, päivitys ei näy kenellekään.”

”On viitteitä, että isot kaupalliset toimijat tuottavat sosiaaliseen mediaan keinotekoista draamaa. Ne voivat olla tavaramerkkiin liittyviä riitoja ja oikeustaisteluita, joita ei ole oikeasti olemassa. Arvoa tekemiselle saadaan vastakkainasettelun kautta,” Uski tarkentaa.

Ilmastolakko, sosiaalinen media

Ilmastolakko saa sosiaalisessa mediassa sitä enemmän näkyvyyttä mitä enemmän sitä kehutaan tai haukutaan. Some-palveluiden algoritmit suosivat sisältöjä, joihin käyttäjät reagoivat tunteella. kuvakaappaukset Twitter

Suosivatko some-palveluiden algoritmit siis käyttäjien välistä riitelyä?

”Kyllä vain. Tällainen keskustelukulttuuri Suomessa on vasta syntymässä. Nyt ihmiset eivät uskalla ilmaista olevansa eri mieltä ja kipuilevat siirtymistä tavallaan seuraavalle tasolle, jossa eriäviä mielipiteitä edustavien ihmisten kesken haetaan yhteistä ymmärrystä.”

Uski muistuttaa, että nuorten ja vanhempien sukupolvien välinen kuilu on ollut olemassa aina. Paljon mielenkiintoisempaa nykyajassa on digitalisoituminen ja sosiaalisen median valta, jotka tuovat uusia ja arvaamattomiakin tapoja vaikuttaa ihmisiin.

”Se rikkoo totuttuja toimintaperiaatteita. Valistuneet nuoret ihmiset tarttuvat toimeen eivätkä jää odottamaan, mitä toiset tekevät. He näyttävät hyvää esimerkkiä muille nuorille ja vanhemmillekin. Kuka tahansa voi tehdä saman. Ei tarvitse odottaa aikuistumista, suorittaa tutkintoa tai kysyä lupaa jostakin”, Uski sanoo.

Rossin ja Sipilän taimet

Atte Ahokas on antanut Twitterissä henkilökohtaista sapiskaa lukuisille poliitikoille. Yksi heistä on keskustan kansanedustaja Markku Rossi, joka poseerasi Eduskuntatalon portaille kokoontuneiden ilmastonuorten edustalla kepulaisten ryhmäkuvassa.

Hetkeä myöhemmin hän kehotti Twitterissä nuoria istuttamaan puita. Jos näin korkealta tasolta tuleva julkinen vähättely jotain tekee, se korkeintaan provosoi liikkeen kannattajat entistä ärhäkämpään keskusteluun.

Pari päivää myöhemmin pääministeri Juha Sipilä heitti lisää bensaa liekkeihin ehdottamalla Ylen vaalitentissä, että hallitus lisäisi metsien hakkuita. Vastavuoroisesti nuoret voisivat istuttaa 10 miljoonaa puuta, jotta he pääsisivät toteuttamaan käytännön tekoja kotimaisten hiilinielujen kasvattamiseksi.

Taas nousi savu Twitterin konehuoneesta.

Ilmastolakko, sosiaalinen media

kuvakaappaukset Twitter

Digitaalinen riidankylväjä

Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva sanoo keskustelun polarisoitumisen eli ääripäiden vahvistumisen olevan osa digitaalisten viestintäkanavien dynamiikkaa.

”Jos sama keskustelu käydään kasvotusten, ihmiset eivät niin helposti ymmärrä väärin. Taustalla voi olla suurta turhautumista siihen, että puhutaan asioista mutta ei nähdä puheiden johtavan todellisiin tekoihin”, Dufva pohtii.

Digitaalisessa maailmassa ihmisten on helpompi ymmärtää toisiaan väärin kuin kasvotusten.

”Ihmiset kokevat elävänsä eri todellisuudessa ja että poliitikkojen lupaukset eivät puhuttele omaa todellisuutta. Ranskan keltaliiveillä ja Brexit-keskustelussa turhautumiseen liittyy vahvasti muutoksen pelko. Ilmastoliikkeessä se menee päinvastoin, että ei tulekaan sellaista muutosta jota nyt tarvitaan.”

Dufva haluaa uskoa, että sosiaalisen median liikehdintä vahvistaa demokratiaa.

Päätäntävaltaa halutaan kansalle, ja sitä varten tarvitaan uusia vaikuttamisen tapoja.

Digitaaliset kanavat sekä tarjoavat vaikuttamisen tapoja että aiheuttavat vinouman, jonka takia keskustelu polarisoituu helpommin.

”Algoritmi pyrkii maksimoimaan ajan, jota käyttäjä viettää alustalla. On hyödyllistä vahvistaa sekä niitä jotka ovat samaa mieltä, että niitä, jotka saavat sinut ärsyyntymään. Se on hyvää bisnestä alustalle mutta huonoa yhteiskunnan kannalta”, Dufva sanoo ja lisää:

”Ei Facebookia ole tehty tukemaan Suomen demokraattista järjestelmää vaan tuottamaan rahaa omistajilleen.”

Digitalisoitumisen sosiaalinen puoli on Suomessa Dufvan mukaan vielä alkuvaiheessa.

”Sekä poliitikkojen että kansalaisten täytyy oppia uusia taitoja rakentaa yhteiskunnallista keskustelua. Loppujen lopuksi kyse on siitä, että me ei osata jutella keskenämme, jos tietokone on siinä välissä”, Dufva sanoo.

Atte Ahokas

Mikä on Atte Ahokkaan kanta ydinvoimaan? ”Se ei ole selkeä. En vastusta ydinvoimaa, mutta en tiedä siitä tarpeeksi, jotta osaisin muodostaa vahvaa mielipidettä.” Tommi Tuomi / Otavamedia

Ydinvoima ja kasvisruoka

Tämän päivän nuoret ilmastoaktiivit eroavat edeltäjistään periaatekysymyksissä.

”Ydinvoima jakaa mielipiteitä mutta ei ole kynnyskysymys. Pystymme toimimaan yhdessä, koska meillä on yhteinen tavoite saada päästöt alas,” Atte Ahokas sanoo.

Kasvisruoan ympärillä vellova keskustelu on sen sijaan kasvanut tarpeettomiin mittasuhteisiin.

”Ruoan tuotannossa on eettisiä ja ympäristöongelmia. Jos ajatellaan päästöjä, kasvisruokakeskustelu saa liikaa palstatilaa ja vastaavasti puhutaan aivan liian vähän energiasta ja liikenteestä.”

Tukea Ahokkaan näkemys saa Tilastokeskukselta, jonka mukaan vuonna 2017 energiasektori aiheutti 74 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Maatalouden eli ruoantuotannon osuus päästöistä oli 12 prosenttia, ja teollisuustuotannon ja kulutuksen osuus samaa luokkaa, 11 prosenttia.

Kasvisruoassa ei ole mitään vikaa. Ahokas kritisoi keskustelua hallitsevaa asennetta, että yksilötason valinnoilla, voisi pelastaa maailman.

”En usko, että positiivisilla yksilöteoilla saadaan muutosta aikaan riittävän nopeasti.

Liike on noussut nuorten keskuudesta siksi, että meidän nuorten oma hyvinvointi on tässä vaakalaudalla ja nyt on kiire.”

Kiire tulee myös huhtikuun 14. päivä valittavilla kansanedustajilla. Seuraavien eli vuoden 2023 eduskuntavaalien aikaan Atte Ahokas on 20-vuotias. Tuhannet hänen nyt alaikäisistä aatetovereistaan äänestävät tuolloin ensimmäistä kertaa.

X