Polttopullot lensivät jo vuonna 1989 - Presidentti Mauno Koivisto otti kantaa
Vuonna 1989 maahanmuuttajat joutuivat Tampereella polttopulloiskujen kohteeksi. Viranomainen reagoi hitaasti - presidenttiä myöten.
Ulkomaalaisia vastaan hyökättiin polttopullojen kanssa Suomessa jo parikymmentä vuotta sitten.
Pakolaisten vastaanottokeskukset ovat joutuneet viime kuukausina useiden tuhoiskujen kohteeksi. Eri puolilla Suomea tehdyissä hyökkäyksissä on käytetty aseina polttopulloja ja savukranaatteja. Kankaanpään Niinisalossa vastaanottokeskuksen yksi talo paloi maan tasalle. Poliisin mukaan kyseessä on tuhopoltto.
Teot ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Samaan aikaan poliisihallituksesta on annettu ymmärtää, että kyse on humalaisten nuorten miesten yksittäisistä päähänpistoista eikä järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Rohkea lausunto, kun otetaan huomioon, että rikosten esitutkinta on kesken.
Presidentti Sauli Niinistö puuttui uudenvuodenpuheessaan aiheeseen. Hän kertoi olevansa vanhan koulukunnan juristeja, joille opetettiin polttopullojen heittelyn rikosnimikkeen olevan murhapoltto.
Muistellaan edellistä kertaa, kun ulkomaalaisiin kohdistettiin Suomessa laajamittainen tuhotöiden sarja: 80—90-lukujen taitteessa Tampereella toteutettiin kymmenkunta polttopulloiskua tai sellaisen yritystä. Iskut alkoivat heinäkuussa 1989 ja ne jatkuivat saman vuoden lokakuulle. Polttopulloja heitettiin ulkomaalaisten asuntoihin ja heidän pyörittämiinsä ravintoloihin. Henkilövahingoilta vältyttiin.
Mauno Koivisto antoi lausunnon
Virkavalta reagoi tapahtumiin hitaasti. Tampereen paikallispoliisi ei edistynyt tutkimuksissaan.
Lokakuussa -89 YLEn ruotsinkielinen OBS-ohjelma pyysi presidentti Mauno Koivistoa ottamaan polttopulloiskuihin kantaa. Koivisto vähätteli asiaa sanomalla, että iskuja oli tapahtunut vain Tampereella.
Presidentti totesi tv-haastattelussa, ettei hän ollut huomannut Suomessa muukalaisvihaa.
”Onko sellaista? En tiedä. Minä en ole sellaista havainnut.”
Tarkemmin fundeerattuaan Koivisto tuli ilmeisesti toisiin aatoksiin. Poliisilähteiden mukaan presidentin myötävaikutuksella keskusrikospoliisiin perustettiin vielä saman syksyn aikana erillinen ryhmä selvittämään Tampereen iskuja.
Rasistisella motiivilla toteutetut rikokset nostettiin poliisin prioriteettilistan kärkeen.
Epäiltyinä skinheadeja
Poliisi epäili, että tekojen taustalla saattaisi olla isompi organisaatio. Rikoksista epäiltyinä kuultiin paikallisia skinheadeja. Myöhemmin poliisi sai kiinni tekijät, jotka kivittivät kiinalaisperheen asunnon ikkunat rikki. He olivat osittain samoja, joita oli epäilty polttopullojen käytöstä.
Polttopulloiskujen päätekijää ei koskaan saatu kiinni. Mutta virkavallan kasvanut kiinnostus johti siihen, että Tampereen iskut loppuivat loppusyksystä -89.
Vielä sen jälkeenkin Suomessa oli levotonta. Vuonna 1991 parikymppinen koneasentaja heitti aniittipommin vastaanottokeskuksen ulko-ovelle Kouvolan lähellä Valkealassa. Kukaan ei loukkaantunut. Hovioikeus tuomitsi tekijälle 14 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Lisäksi hän joutui maksamaan tuhat markkaa sakkoja.