Positiivinen puheenvuoro pikkulapsiarjesta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Päätoimittaja Erkki Meriluoto
© Niclas Mäkelä / Otavamedia
"Pikkulapsiarjen maine on raskas, joten äidiksi tai isäksi ryhtymistä saatetaan pelätä. Vanhemmuuteen rohkaisevien kokemusten jakamista tarvitaan lisää", kirjoittaa Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035. Yhä useampi nuori aikuinen haluaa matkustella, luoda uraa ja siirtää perheen perustamista myöhemmäksi. Osa ei voi tai halua saada lapsia. Pikkulapsiarjen maine on raskas, joten äidiksi tai isäksi ryhtymistä saatetaan pelätä. Vanhemmuuteen rohkaisevien kokemusten jakamista tarvitaan lisää.

On aivan totta, että vanhempien unet saattavat jäädä vauva-aikana vähiin. Samaa on tarjolla myös pikkulapsivuosina. Aluksi suhtaudut väsymykseen siten kuin teini-ikäisenä. Olemalla ärtynyt marttyyri ja kertomalla siitä kaikille.

Seuraavassa vaiheessa olet niin väsynyt, että unenpuute vain naurattaa. Väsymyksen kehittyessä yhä kovemmaksi naurat enää hiljaa sisälläsi ja tarkkailet julkisissa liikennevälineissä kanssamatkustajien nuokkumisastetta. Saatat vaihtaa muutaman sanan muiden pienten lasten vanhempien kanssa.

Jossain vaiheessa keskustelu minimalisoituu ymmärtäväiseksi nyökkäykseksi. Lopulta tajuat, että sellainen hyväksyvä nyökkäilykin on vain ihme kekkeruusien hommaa. Päivä ja yö, arki ja viikonloppu sekoittuvat tasaiseksi puuroksi, jonka rikkoo vain lattialle kolahtava lusikka ja sitä seuraava rääkyminen.

On aivan totta, että siivottavaa riittää. Ruokailun jälkeen sotkun peitossa ovat lapsen naama, raajat, vaatteet, pöytä, lattia, tuoli, työpaperit, kaappikellon koneisto ja terassikalusteet. Kun olet saanut ne siivottua, voit nostaa katseesi ja aloittaa uuden siivouskierroksen.

Sisään mennyt ruoka tulee lapsestasi myös ulos. Joko pikana yläkautta tai vähän hitaammin alakautta, hyvin todennäköisesti kuitenkin räjähtäen. Aistiesi ja kokemuksen kautta opit, että pyllynpesun jälkeen kannattaa puhdistaa huolellisesti omat kynnenaluset.

Vuoden ikäisestä lähtien lapsi ilahduttaa liikkumalla, lyömällä kaukosäätimellä television lommoille ja heittämällä avaimesi vessanpönttöön. Hän puskee huulesi halki ja naarmuttaa kivillä autonkyljet.

Monia iloisia yllätyksiä on siis luvassa jatkossakin. Vanhemmuuteen liittyy myös negatiivisia puolia, mutta niitä en nyt tähän ala listata, koska kannustan lisääntymiseen ja nautiskelen edellä mainituista asioista nyt isyysvapailla. Toinen lapsemme syntyi viime viikolla.

X