Presidentti Sauli Niinistö herkisteli: ”Hieno maa tämä on. Ja me pidämme huolen, että hienona pysyy”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Sauli Niinistö otti sunnuntaina onnitteluja vastaan vaalivalvojaisissaan Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Meno Sauli Niinistön vaalivalvojaisissa oli riehakasta vain hetkittäin. Ikään kuin ylivoimaisen voittajan kannattajat olisivat varoneet antamasta ylimielistä vaikutelmaa.

Toivottavasti nämä ovat Sauli Niinistön viimeiset vaalivalvojaiset.

Niinistön kansanliikkeen vaalivalvojaisten juontajan Anna Perhon toive toteutui. Yksi äänestyskierros riitti tuomaan istuvalle tasavallan presidentille kuusivuotisen jatkokauden.

Helsingin Vanhalle ylioppilastalolle oli kokoontunut vaalisunnuntain iltana Niinistön perusäänestäjiä, mutta kosolti myös kokoomusvaikuttajia. Laajan kansanliikkeen ehdokkaan puoluetausta kävi selväksi.

Sali oli täysi. Juhlatila oli tosin pienempi kuin kuusi vuotta sitten. Silloin valvottiin tulosiltaa Finlandia-talossa. Silloin oli myös enemmän jännitettävää.

Tällä kertaa ei tarvinnut tulosta pitkään jännätä. Ennakkoäänten jakauma iskeytyi screenille klo 20.00: Niinistö 64,4 prosenttia.

Niinistön valitsijayhdistyksen asiamies, kokoomuksen ex-kansanedustaja Heikki A. Ollila totesi vaalin ratkenneen. Hämäläismiehen eleettömyydellä. Kello oli 20.13.

Niinistö sai lopulta 62,7 prosentin kannatuksen. Toiseksi sijoittunut vihreiden Pekka Haavisto jäi 12,4 prosenttiin.

Orpon kyynärpäät

Kokoomustaustaisen Niinistön murskavoitto ja pääministeripuolue keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen (4,1 %) epäonnistuminen uhkaavat lisätä hallituksen sisäistä eripuraa.

Ovathan eduskuntavaalit jo ensi vuoden huhtikuussa.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo oli sovitteleva.

”Uskon keskustan käyvän tämän tuloksen läpi, mutta toteavan pääministeri Juha Sipilän johdolla, että jatketaan työtä entiseen malliin, hallitusohjelman läpiviemiseksi.”

Orpo ei hyväksynyt arviota, että tulos antaisi hänelle lisää kyynärpäitä hallituksen vääntöihin.

Istuvan presidentin ylivoima veti väen nöyräksi. Kuin täydellinen selkävoitto olisi miltei hävettänyt. Ei ollut syytä ilkkua vastaehdokkaita, eikä heidän taustapuolueitaan.

”Kokoomuslaisten ei pidä kuvitella, että tämä tulos kertoisi jotakin puolueemme kannatuksen kehityksestä. Kannatuksemme voi vahvistua, mutta Niinistön kannatus ei siitä kerro”, toppuutteli kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Vanhasen ja SDP:n Tuula Haataisen (3,3 %) epäonnistumiset eivät jääneet silti huomiotta.

Niinistön vaalimökeilläkin kampanjoinut kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah korosti vaalin poikkeuksellisuutta. Niinistö sai kannatusta sekä oikealta että vasemmalta.

”Eihän keskustan ja demareiden puoluekannatus ole läheskään noin alhaalla, mitä tuolla taululla nyt on”, Essayah sanoi.

Zyskowiczin mukaan ne antavat kuitenkin ”paljon ajattelemisen aihetta” molemmille puolueille.

Väyrysen virtapiikki

Keskustaliberaalin ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila tokaisee, että vaalissa yhteisen, kovan kohtalon kokeneet keskusta ja SDP voivat selviytyä tappiosta ”toisiaan lohduttaen”.

”Sekä aiempia demarien että keskustan kannattajia siirtyi sankoin joukoin Niinistön tukijoiksi.”

SDP kärsi puheenjohtaja Antti Rinteen kaudella jo kolmannen kirpeän tappion. Puolue on hävinnyt myös vuoden 2015 eduskunta- ja viime kevään kuntavaalit.

SAK:n Helsingin Rautatientorilla 2. helmikuuta järjestämästä työttömyysturvan aktiivimallin vastaisesta mielenosoituksesta on ennakoitu muodostuvan tuenilmaisu SDP:n oppositiopolitiikalle.

Muutamat ammattiliitot järjestävät samana päivänä poliittisia lakkoja.

Tappiokierteeseen ajautunut SDP saattaa turvautua jatkossa entistä enemmän SAK:laisen ay-liikkeen tukeen.

”Se olisi SDP:lle helppo ratkaisu, mutta tukeutuminen ay-liikkeeseen ei ole tulevaisuuteen suuntautuva ratkaisu”, Jutila pohtii.

Sekä Jutila että Zyskowicz sanovat perusuomalaisten voivan olla tyytyväisiä vielä kesällä varsin tuntemattoman Laura Huhtasaaren (6,9 %) kolmannesta sijasta.

Jutila katsoo myös Paavo Väyrysen muutaman kymmenen vaalityöntekijän voimin saavuttaman 6,2 prosentin kannatuksen antaneen ”virtapiikin” tämän perustamalle kansalaispuolueelle.

”Hieno maa”

Vaalivalvojaisten ajoittain hyvinkin rauhallinen tunnelma räjähti, kun Niinistö palasi Vanhalle kello 22.15.

Kohti lavaa askeltanut voittaja kätteli kannattajiaan. Salissa pauhasi Robinin Tää on parasta just´ nyt -biisi.

”Hieno maa tämä on. Ja me pidämme huolen, että hienona pysyy, presidentti herkisteli.

Väki alkoi valua kohti naulakoita. Poistujia vastaan askelsi kolmen hengen kukkalähetystö: Rkp:n presidenttiehdokas Nils Torvalds, puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin oli tulossa onnittelemaan Niinistöä.

Ulkona Mannerheimintiellä seisoi pitkä, ryhdikäs nainen. SDP:n presidenttiehdokasvaalin hävinnyt Maarit Feldt-Ranta oli poistunut Haataisen valvojaisista Vanhan naapurista, Uudelta ylioppilastalolta.

Tuijotti punaista valoa, odotti sen vaihtumista. Vihmoi räntää.

Lue myös: 

Seuran arkistosta – Sauli Niinistö ja Jenni Haukio: ”Ovet eivät ole paukkuneet”

Hymyä ja pihlajanmarjoja

Pekka Haaviston (kannatus 12,4 prosenttia) mielestä Sauli Niinistön murskavoitto kertoo jatkuvuuden tarpeesta, kun Venäjä ja Eurooppa ovat muutoksessa.

”Elämme vaikeassa maailmassa. Presidentin työpöytä on täynnä huomisesta eteenpäin näitä kysymyksiä.”

”Sain Niinistön sitoutumaan ilmastonmuutos­asioihin.”

Laura Huhtasaaren (6,9) mielestä vaalitulos antaa eväitä tulevaa eduskuntavaalia varten.
”Olen hyvin tyytyväinen kolmossijaan. Eurooppalainen trendi on tulossa, itsenäisten valtioiden aika on tulossa. Perussuomalaiset ovat tulevaisuutta, Väyrynen menneisyyttä.”

Tuula Haataisen (3,3) mukaan kansa on tyytyväinen Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.

”Näissä vaaleissa on kyse henkilövaalista, ja kun istuva presidentti nautti jo heti alkumetreillä niin suurta gallupsuosiota, niin se jatkuu nyt näissä äänestystuloksissa. Sauli Niinistön linja erityisesti Nato-kysymyksessä on ollut sama kuin sosiaalidemokraateilla, eli emme kannata Nato-jäsenyyttä. Itse olen nostanut rinnalle arvokysymyksiä ja pystynyt agendaa muuttamaan.”

Merja Kyllönen (3,0) piti vaalitulosta hyvänä.

”Tuleva presidentti näyttää jakavan Kyllösen arvot rauhan Suomesta. On loistava asia, että istuva presidentti on tajunnut, ettei sinne Natoon kannata niin vahvasti olla pyrkimässä vaan pidetään Suomi liittoutumattomana rauhan maana.”

”Kyllä hän oli varmaan katsonut sieltä vasemmiston kotisivuilta, että mitkä ne meidät teemat oli, mitkä uppoavat nyt suomalaiseen kansaan, ja hyvin näytti vasemmistolainen ajattelu maistuvan.”

Nils Torvalds (1,5) piti tulosta ongelmallisena.

”Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ei katsota eteenpäin vaan jonnekin vuoteen 1948.”

”Mun tarkoitus oli avata ja osoittaa ulkomaailmalle, että me käydään ihan omaa turvallisuuspoliittista keskustelua. Sitä muut eivät oikein halunneet käydä, ja tulos on sen mukainen. Ajattelin, että tällä tavalla me opetetaan suurta itänaapuria ymmärtämään, että me käydään avointa keskustelua, josta he eivät välttämättä aina pidä. Tämä avaus ei kyllä purrut.”

Teksti: Milla Ollikainen

X