Psykologi: Koronaepidemian aikana tapahtuu hyvääkin - Karanteenissa perhe voi löytää kiireisen arjen murentaman yhteyden: ”Tästä voi tulla ihaniakin kohtaloita”

Koronavirusepidemian kotikaranteeni voi parhaimmillaan syventää perheenjäsenten välistä rakastavaa yhteyttä. Kriisi-trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija kehottaa keskittymään siihen, mitä voi tehdä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koronavirusepidemian kotikaranteeni voi parhaimmillaan syventää perheenjäsenten välistä rakastavaa yhteyttä. Kriisi-trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija kehottaa keskittymään siihen, mitä voi tehdä.
Teksti:
Milla Olkkonen-Lind

Hallitus käsittelee tiistaina 18. maaliskuutaa valmiuslain käyttöönottoa koronaepidemian torjumiseksi. Hallituksen maanantaina julistama poikkeustila on näillä näkymin voimassa 13. huhtikuuta asti.

Epävarma tilanne on jatkunut jo jonkin aikaa. Poikkeustilanteessa huomio kiinnittyy helposti siihen, että tutun arkisia asioita kehotetaan välttämään ja paikkoja suljetaan.

Huolihetki osaksi vuorokausirytmiä

Kriisi-trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaari kehottaa keskittymään siihen, mitä voi tehdä. Ahdistavien asioiden käsittelyyn voi järjestää itselleen huolihetken, jolloin loput päivästä voi käyttää muiden asioiden ajatteluun.

”On valtavan paljon asioita, joita voi vielä tehdä! Ajankulun jäsentäminen on myös tärkeää: karanteenissakin olisi hyvä pitää vuorokausirytmistä suurin piirtein kiinni”, Eija Palosaari sanoo.

Hän haluaa myös muistuttaa, että erilaisia ihmiskohtaloita on paljon. Esimerkiksi yhteiskunnan oravanpyörässä uupuneelle koronaepidemian aikainen poikkeustilanne voi tarkoittaa mahdollisuutta levätä.

”Jonkun pelastus saattaa olla se, että on pakko levätä, kun ei ole vaihtoehtoja. Uupuneelle kunnon lepo saattaa riittää ilman mitään muita keinoja”, Palosaari toteaa.

Karanteeniin määrätty perhe taas saattaa löytää kiireisen arjen murentaman yhteyden.

”He voivat keksiä jotain yhteistä tekemistä, tulla katsoneeksi toisiaan syvemmälle silmiin ja löytää toisensa takaisin. Tästä voi tulla ihaniakin kohtaloita.”

Nuoret ovat käsitelleet koronapelkojaan yskimällä tahallaan

Selvää on toki sekin, että poikkeustilanne voi syventää esimerkiksi jo olemassa olevaa masennusta tai alkoholismia. Arjen häiriintyminen horjuttaa terveenkin ihmisen perustunnetta siitä, että asiat ovat pääsääntöisesti hallinnassa ja ennakoitavissa.

Ihmisillä on myös hyvin erilaisia tapoja käsitellä pelkojaan ja ahdistustaan.

Eija Palosaari on koronaepidemian aikana kuullut ilmiöstä, jossa teini-ikäiset ovat yskineet tahallaan kaupassa tai bussissa. Nuori voi hetkeksi saada tällaisesta voiman tunnetta ja ikään kuin nousta tilanteen yläpuolelle. Tämän tyyppisiä reaktioita oli nähtävissä koulusurmien aikaan, kun koulut saivat perättömiksi osoittautuneita nimettömiä uhkauksia  – usein oman koulun oppilailta.

”Taustalla on todennäköisesti nuoren oma pelko, jota hän ei osaa vielä oikein käsitellä. Sitten hän purskauttaa sen ulkomaailmaan ja katsoo millaisia reaktiot ovat. Veikkaan, että tällaisessa harvoin on mitään aitoa pahantahtoisuutta takana”, Eija Palosaari toteaa.

Koronaepidemian aikana jotkut nuoret ovat testanneet ympärillä olevien reaktioita yskimällä.

Koronaepidemian aikana jotkut nuoret ovat käsitelleet ahdistustaan yskimällä julkisella paikalla ja katsomalla, miten ympärillä olevat reagoivat. Kuvituskuva. © IStock

Toinen hakeutuu ahdistuksen lähteelle, toinen sulkee sen mielestään

Jotkut lievittävät ahdistustaan hakeutumalla aiheeseen liittyvän viihteen äärelle.

Koronaviruksen levitessä yhdeksän vuoden takaisen Tartunta-elokuvan suosio nousi nettipalveluissa. Tässä Steven Soderberghin ohjaamassa pandemiaelokuvassa taistellaan miljoonien ihmisten henkiä uhkaavaa virusta vastaan. Lisäksi alkoi ilmaantua listauksia tartunta-aiheisista elokuvista.

Helsingin yliopiston Elokuva- ja televisiotutkimuksen professori Henry Bacon ei ole kohdannut tutkimusta siitä, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Tutkijoiden joukossa on kuitenkin havaittavissa kaksi koulukuntaa.

”On niitä, jotka ajattelevat ihmisten välttävän viihteen harrastuksessaan välittömiä pelon aiheitaan ja niitä, jotka katsovat ihmisten nimenomaan hakeutuvan niiden pariin. Tarinallisuus tarjoaa etäännyttävän viitekehyksen, joka helpottaa asian työstämistä”, Henry Bacon sanoo.

Toisia ahdistaa ympärillä vellovalle asialle altistuminen, jolloin he tahtovat sulkea sen mieluummin kokonaan pois. Koronaepidemian aikana tartunta-aiheisten elokuvien viehätys saattaa perustua siihen, että ihminen haluaa kiinnittää virinneen pelkonsa johonkin ulkopuoliseen.

Toinen haluaa koronaepidemian velloessa irtaantua, toinen käsittelee pelkojaan katsomalla tartunta-aiheisia elokuvia.

Toinen haluaa koronaepidemian velloessa irtaantua, toinen käsittelee pelkojaan katsomalla tartunta-aiheisia elokuvia. Kuvituskuva. © IStock

”Vaikka haluttaisiin luulla, että asiaa fiilistellään, tosiasiassa kysymys voi olla siitä, että se halutaan etäistää. Oloa voi helpottaa, kun epämukavan tunteen kiinnittää televisioruutuun tai valkokankaalle”, Eija Palosaari muistuttaa.

Toinen syy koskee elokuvien lisäksi laajempaakin ilmiötä. Jos ihminen pelkää tai on traumatisoitunut, oman ahdistuksen kaltaisten tuntemusten toistaminen voi parantaa tilannetta.

”Kun toistaa, toistaa ja toistaa, niin pikkuhiljaa mieli avautuu ja sieltä alkaa löytää vaihtoehtoja, joilla voi ehkä ratkaista sen tilanteen”, Palosaari tarkentaa.

Suomalaiset ovat selvinneet paljosta aiemminkin

Viime viikolla uutisoitiin kauppojen tyhjentyneistä leipä- ja säilykehyllyistä ja jopa siitä, että viimeisistä vessapapereista oli tapeltu. Koronaepidemian kaltaisessa poikkeustilanteessa ihmisen syvät, perusbiologiset vaistot käynnistyvät. Kun mielessä on taistelu, pako tai jähmettyminen, sivistyneisyyskin saattaa väistyä.

Eija Palosaari uskoo, että ihmiset eivät ruokaa hamstratessaan ole kuitenkaan panikoineet sen loppumisesta.

”Luulen, että ihmiset ovat ennemminkin ajatelleet, että jos itse sairastuu tai joutuu karanteeniin, niin ei tarvitse mennä kauppaan niin montaa kertaa, kun on varastoja.”

Eija Palosaari muistuttaa myös, että vallitseva poikkeustilanne on väliaikainen. Suomalaiset ovat myös selvinneet paljosta aiemminkin.

”Henkilökohtaisesti minusta on hyvä, että koronaepidemia osui kevääseen, eikä pimeyteen ja loskaan. Jos tämä vielä menisi kohtuuajassa ohi, niin meille voisi jäädä vielä hyvää kesää jäljelle.”

Lue myös: Parisuhde kriisissä: löytyykö netistä apua? – ”Ihmiset etsivät tiedostamattaan verkosta vahvistusta omiin uskomuksiinsa”

X