Kun perheenyhdistäminen tehdään vaikeaksi, ihmissalakuljettajien kiikkeriin kumiveneisiin pakataan myös naiset ja lapset
Yksin Suomeen tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden on todennäköistä saada turvapaikka, mutta mahdotonta saada perhettään Suomeen.
Amnesty International otti kantaa helpomman perheenyhdistämisen puolesta Eduskunnan Pikkuparlamentin edessä.
Suora seuraus tästä on se, että turvapaikanhakijoiden sukupuolijakauma on muuttunut. Vielä viime vuoden aikana Suomeen ja Eurooppaan tulleista huomattava enemmistö oli miehiä.
”Nyt niistä ihmisistä, jotka ovat viime kuukausina tulleet Kreikkaan, on yli puolet naisia ja lapsia. Tämä selittyy sillä, että perheenyhdistämisestä on tehty niin paljon vaikeampaa, että heidänkin on pakko ottaa se kiikkerä kumivene,” sanoo Outi Fingerroos, Jyväskylän yliopiston etnologian professori ja yksi juuri ilmestyneen Perheenyhdistäminen-kirjan toimittajista.
Perheenyhdistämisen ja turvapaikan hakuprosessit poikkeavat toisistaan. Turvapaikkaa voi hakea maan saapuessaan, mutta perheenyhdistämishakemus pitää tehdä lähtömaata lähimmässä suurlähetystössä. Tämä on käytännössä monelle mahdotonta.
”Irakilaiset ja Syyrialaiset eivät enää pääse tekemään perheenyhdistämishakemusta Suomen Ankaran suurlähetystöön, koska Turkki ei päästä heitä rajan yli. Tämä on uusi käänne turvapaikkatilanteessa. Turkki on aikaisemmin ollut helppo maa irakilaisille, syyrialaisille ja afganistanilaisille, mutta nyt ihmiset jäävät rajan taakse jumiin vaikka perheenjäsen olisi Suomessa,” jatkaa antropologi Anna-Maria Tapaninen, toinen Perheenyhdistäminen-kirjan toimittaja.
Yksin Suomeen tulleiden lasten perheenyhdistämishakemuksia tehtiin vuonna 2013 yhteensä 157, joista myönteisiä päätöksiä oli vain yksi. Vuonna 2014 hakemuksia oli enää 43, myönteisiä päätöksiä tehtiin kymmenen.
Miksi kaksi kolmasosaa tulee Irakista?
Suomen turvapaikanhakijoiden painopiste on Irakissa. Vuoden 2015 alusta lähtien Suomeen on tullut noin 35 000 turvapaikanhakijaa, joista irakilaisia oli noin kaksi kolmasosaa – syyrialaisia on tullut vain noin 1 000. Irakilaisten turvapaikkahakemuksista on tehty noin 7 000 ratkaisua, joista vajaa kaksi kolmannesta on rauennut, eli hakija on perunut hakemuksensa tai poistunut maasta omatoimisesti.
”Irakilaisille on annettu ymmärtää, että turvapaikan saaminen Suomesta on helpompaa. On kummallista että syyrialaisia tulee Suomeen niin vähän, vaikka he ovat ehdottomasti vaikeammassa asemassa kuin irakilaiset. EU:ssa tarjotaan turvapaikkoja nimenomaan syyrialaisille, jotka ovat erityisasemassa ymmärrettävistä syistä. Irakilaisilla on taas Suomessa pitkä historia. Täällä on maanmiehiä ja kontakteja. Syyrialaisilla niitä ei ole. Sosiaalisessa mediassa liikkuu myös tietoja, että Suomeen pääsee,” kertoo Anna-Maria Tapaninen.
Outi Fingerroos vertaa ihmissalakuljetusta sodan aikaiseen mustan pörssin kauppaan. Hänen mukaansa se ei ole yksinomaan hyväksikäyttöä tai hyväntekemistä, vaan kaikkea siltä väliltä. Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta taas ei vertaisi ihmissalakuljettajia entisaikojen trokareihin.
”En ole kuullut turvapaikanhakijoiden puhuvan salakuljettajista hyväntekijöinä, vaan se on vahvasti riistoa. Ihmiset kuvittelevat että salakuljettaja tarjoaa tien vapauteen, mutta se voikin tarkoittaa vain vaarallista matkaa, jota seuraa nopea palautus kotimaahan, jos turvapaikkaan ei ole perusteita,” Väkiparta sanoo.
Perheenyhdistäminen on hänen mukaansa keino hallituksen tavoitteleman, niin sanotun hallitun maahanmuuton lisäämiseksi. Salakuljetuksella on hänen mukaansa yhteys sekä Euroopan ja Turkin harjoittamaan rajojen sulkemiseen, sekä perheenyhdistämisen vaikeuttamiseen.
”Syyrian tai Irakin konflikteissa ei ole kyse talvisodasta, jossa kaksi valtiota taistelee, vaan siellä on eri ryhmiä. Pojat ja miehet ovat suuremmassa vaarassa joutua sotaan. Siksi he lähtevät. Toinen syy on, että matka on niin vaarallinen, etteivät naiset, lapset tai ikääntyneet herkästi lähde.”
Suomi ampuu itseään jalkaan
Naisten ja lasten määrä Euroopan rajoilla on Väkiparran mukaan noussut viime vuoden kolmanneksesta 60 prosenttiin. Hän näkee yhteyden sekä mahdottomaksi tehdyn perheenyhdistämisen että irakilaisten vapaaehtoisen kotiinpaluun välillä.
”Suomeen on tultu harhaisten käsitysten varassa, eikä perhe luulojensa vastaisesti pääsekään helposti perässä. On tapauksia, että miehet ovat palanneet Irakiin ja suunnittelevat keräävänsä rahat uudestaan, että perhe pääsee. Osa turvapaikanhakijoista on laskenut, että perheenyhdistämiseen vaadittujen kohtuuttomien tulorajojen sijaan voi tulla halvemmaksi maksaa kymppitonni salakuljettajalle, että vaimokin pääsee Suomeen,” Väkiparta sanoo viitaten sisäministeriön lakiluonnokseen, jonka mukaan perheenyhdistämistä hakevalla pitäisi olla 2 600 euron nettotulot saadakseen puolisonsa ja kaksi lasta Suomeen.
Suomen turvapaikkapolitiikan tavoitteena on Väkiparran mukaan pitää ihmiset rajojen ulkopuolella. Vaikka viime vuoden alusta Suomeen tuli noin 35 000 turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaisia otettiin viime vuonna noin tuhat ja tänä vuonna reilut 700.
”Jos pakolaiskiintiö olisi realistinen vaihtoehto päästä Eurooppaan, ihmiset ehkä malttaisivat odottaa leirillä, että pääsisivät Suomeen kiintiön kautta. Toinen vaihtoehto olisi hyödyntää EU:n lainsäädännön jo nyt mahdollistamaa humanitaarista viisumia. Niitä voitaisiin myöntää esimerkiksi niiden turvapaikanhakijoiden sukulaisille, joiden voidaan olettaa hakeutuvan Suomeen joka tapauksessa. Se olisi salakuljetusta turvallisempi ja humaanimpi vaihtoehto salakuljettajille,” Väkiparta sanoo.
Nyt Suomi toimii asettamiensa hallitun maahanmuuton tavoitteiden vastaisesti vaikeuttamalla perheenyhdistämistä ja pienentämällä kiintiöpakolaisten määrää viime vuoden 1 050:stä tänä vuonna 750:een. Tällöin entistä useammalle ainoa keino päästä maahan on turvautua salakuljettajiin.