Punavihreässä kuplassa vihreitä ei erota vassareista enää kirveenkään kanssa!
Tutkija Markku Jokisipilän mukaan Ville Niinistöä voisi luulla kokoomuslaiseksi ja Li Anderssonia vihreäksi.
Karkkilalaiset Eren Aybas ja Katja Etolin ovat vasemmistoliiton punavihreän lipun kantajia. Mutta voisivatko he kuulua myös vihreisiin?
Vihreiden ohjelma kuntavaaleihin 2017 toteaa: Rakennetaan lapsillemme maailman paras koulu.
Vasemmistoliiton kuntavaalikärki 2017 puolestaan julistaa: Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille.
Siinähän ei ole mitään eroa. Tästä on tullut punavihreä kupla. Sen sisällä etujoukko-ajattelukaan ei ole vierasta käytöstä.
Jos myös punaviinin hörpiskely ennen liitettiin vihervasemmistolaisiin ituhippeihin, nyt vilkuillaan punavihreiden hipsterien lattekahvien suuntaan.
Kumpikin puolue sättii Juha Sipilän (kesk) hallituksen koulutus- ja hyvinvointiyhteiskuntaan kohdistamia leikkauksia.
Samalla vihreät kuitenkin luetaan enää vanhakantaisessa jaottelussa ei-sosialistiseksi puolueeksi.
Tosin ei sosialismia mainita edes vasemmistoliiton kuntavaalitavoitteissa. Sen sijaan vasemmistoliitto kirjaa päämäärikseen vihreät arvot, kohtuuhintaisen asumisen ja kestävän ympäristön, esimerkiksi.
Aivan kuten vihreätkin.
Kumpikin puolue tähdentää myös joukkoliikenteen edistämistä, energiasäästöjä, feminismiä ja ilmastonmuutoksen suitsimista, pyöräilyn ja kävelyn autuudesta puhumattakaan.
Hyvä kysymys on sekin, olivatko vihreät hallituksessa kokoomuksen puisto-osasto, nyt oppositiossa vasemmistotätien ja -setien urbaani luontokerho.
Vihreät kuntavaaliehdokkaat Tino Singh, Maria Onisalo ja selfie Helsingin Narinkkatorilla. © Kari Pekonen
Vaalennut puna
Uudenmaan pohjoislaidalla sijaitseva Karkkila on historiallisesti ollut tulipunainen. Selitys on raskaassa teollisuudessa, kaivoksessa, valimoissa ja metalliverstaissa.
Nyt punaisuus on vähentynyt, haalistunut. Kuntavaaleissa 2012 vasemmistoliitto ja SDP saivat tasajaoin Karkkilan valtuustoon yhteensä vain 16 paikkaa. Muut ylsivät 19:ään, joista vihreitä oli kaksi.
Äänestysprosentti viime vaaleissa oli 56,1 – koko maassa 58,3 – kun se vielä 1976 oli poliittisesti aktiivissa Karkkilassa huikeat 86,7 prosenttia.
Vasemmistoliiton ehdokkaat Katja Etolin, 35, ja Eren Aybas, 28, käyvät pöytään. Ollaan Karkkilan vanhan tehdasmiljöön työmaaruokalassa Högforsin kuulun ruukin vaiheilla.
Juuri täältä Högforsin rautakaivoksesta sai alkunsa koko Karkkilan kaupunki (ruotsiksi Högfors).
Punavihreä Aybas sanoo, että nuoret lähtevät Karkkilasta työttömyyden takia tai opiskelupaikkojen puuttuessa muualle. Karkkilan työttömyysprosentti on 11:n pinnassa (koko maassa kahdeksan) ja kaupungin 8 900:n väkiluku laskee.
Vasemmisto on hajallaan. Sen merkiksi kaupunginvaltuuston kolme vasemmistoliittolaista jäsentä Päivi Hellgren, Harri Lindfors ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Sintonen loikkasivat demareihin.
Vihreiden vaalitilaisuus Helsingin Kampissa. © Kari Pekonen
Punavihreä kupla saapuu Karkkilaan
Kaupungintalokin on vanhassa tehdasrakennuksessa. Museokamaa on myös veturivanhus Pikkupässi, joka muinaisjäänteenä Karkkila–Hyvinkään-rautatiestä kohtaa loppusijoituspaikkansa kaupungintalon aulassa.
Missä ovat punaniskaduunarit? Tästäkin on ex-vassarikolmikon karkuruudessa kysymys. Punavihreät voittivat.
Silti viherryksen syventyessä kommunistien perinnejärjestöksikin ilkuttu vasemmistoliitto Karkkilassa kutistuu yhä.
”Minun kavereistani moni on lähtenyt töiden perässä Helsinkiin”, Aybas sanoo.
Etolin säestää:
”Valitettavasti Karkkila ei lukion jälkeen tarjoa mitään opiskeltavaa.”
Etolin ja Aybas edustavat uusia tuulia vasemmistoliitossa. Heitä sopii kutsua myös punavihreiksi tai vihervasemmistolaisiksi.
Oznan Yanar on vihreä feministi. © Kari Pekonen
Veripunasta punavihreäksi
”Vasemmistoliitto on tullut vihreämmäksi”, Etolin sanoo.
Myös Aybas ottaa rakoa kommunistien punaan.
”Kommunistit ovat menneisyydestä”, hän painottaa.
”Olemme vasemmistolaisempia kuin vihreät siksi, että ajamme koko työväen etua. Työläisyyteen kuuluvat meillä nuoriso, työttömät ja kaikki työelämään päässeet”, he tähdentävät.
Etolin sanoo liputtavansa ihmisten turvallisen arjen ja peruspalveluiden puolesta. Niin kuin vihreätkin. Hyviin aikeisiin kuuluvat myös Karkkilan saavutettavuuden ja joukkoliikenteen parantaminen, vapaaehtois- ja kulttuuritoiminta, kansalaistason madalletut kynnykset.
Niitä tavoittelevat myös vihreät.
Duunaripako
Aybas houkuttelisi lähteneitä nuoria takaisin. Sen jälkeen, kun Aybas 2008 muutti Karkkilaan, siellä on menty alamäkeä.
”Palvelut ovat lähteneet, tehtaita on lopetettu”, hän sanoo.
Entä ympäristö? Vihreiden tapaan vasemmistoliittolaiset toimivat Karkkilassa Karjaanjoen vesistön puolesta. Laadukasta pohjavettä pitää varjella.
Kierrättäminen? Etolin ja Aybas tähdentävät sen tärkeyttä – kuten vihreät.
Mikseivät he ole vihreissä? Etolinin mukaan se liittyy arvoihin:
”Vihreissä luontoarvot ajavat ihmisen ohi. Näin on siitä huolimatta, että vihreät tämän kiistävät. Olen vasemmistoliitossa, koska se toimii hyvinvointivaltion ja ihmisen puolesta.”
Myöskään Aybas ei voisi kuulua vihreisiin. Hän antaa enemmän painoarvoa taloudelle ja työväen asialle, punavärille.
Vihertävä känsäkoura
Kahvila Puustinnan pöydässä on tekokukkia, ilmaa leikkaa Markku Aron iskelmähumppa.
Eteen istuutuu iso mies, Karkkilan Metallin ammattiosaston vasemmistoliittolainen puheenjohtaja Teemu Tuiskula. Koneistajaa kehtaa sanoa myös rasvaniskaduunariksi.
”Loikkarikolmikon lähdöstä syntyi jumalaton sota”, hän töräyttää eikä totea yllättyvänsä, että yksi loikkareista perui haastattelun Seuralle vain hetkistä ennen sopimusaikaa.
”Li Anderssonin johtama vasemmistoliitto on punavihreä, ympäristöään hoitava puolue”, Tuiskula kehuu puoluettaan, suoristaa ruhonsa koko mittakaavaansa ja päättää todistaa puolueensa ympäristöystävällisyyden.
”Nyt vien teidät Nyhkälän harjulle. Tienoon kuumin puheenaihe on Nyhkälän madaltamissuunnitelma Karkkilan valtavien pohjavesien päällä.”
Nyhkälän laella vihmoo räntää.
”Vain yhden urheilukentän tähden”, hän aloittaa.
”Jotta sellainen saataisiin 1,2 miljoonalla eurolla, harjua on tarkoitus madaltaa peräti kuudella metrillä. Älytöntä.”
Ja puhe jatkuu:
”Se kolmikko loikkasi demareihin myös siksi, että vasemmistoliiton pääosa vastustaa posketonta hanketta. Paitsi pohjavedet tuhottaisiin myös Karkkilan korkein ja kaunein luonto.”
”Olisi urheilukentälle parempiakin paikkoja ja paljon halvempia”, mies muistuttaa vielä jäähyväisten jälkeenkin.
Bergga hellii punavihreitä hipstereitä ja muita 11:llä erikoistahvilla. Tavallistakin saa. © Kari Pekonen
Urbaani-smoothieta
Tämä on punavihreä kupla: Hipstereitä, viherpipertäjiä, polkupyöriä! Vihreät avaavat vaalikampanjansa Helsingin Narinkkatorilla. Kirkkaanvihreä vaalibussi kaasuttaa kohta Turkuun.
Pääkaupunkiseudun vihreät ehdokkaat ovat heränneet tavallista aikaisemmin. Nyt kello on tuskin kahdeksan aamulla.
Tuolla on Helsingin ehdokas ja kansanedustaja Oznan Yanar.
”Vihreät on monissa kysymyksissä samaa mieltä kuin vasemmistoliitto, mutta myös eri mieltä”, hän sanoo.
Kuten?
”Vihreät on tulevaisuuspuolue, mutta vassarit eturyhmäpuolue”, Yanar vastaa ja lisää olevansa myös feministi.
Tuossa tepastaa paikalle myös puheenjohtaja itse, Ville Niinistö. Hän on Turum poikki ja hörppii vadelmamustikkakarhunvatukkaista smoothieta ennen bussikuljetusta Turkuun.
Ay-kytkös
Siinä tulee myös Helsingin ehdokas Maria Ohisalo, 31. Hän on maisteri, joka on tutkinut ruokajonoja ja asunnottomuutta.
”Vihreiden ero vasemmistoliittoon menee siinä, ettei vihreillä ole kytköstä ammattiyhdistysliikkeeseen. Sieltä tulevat vasemmistoliiton rahat ja velvollisuudet. Kiistämättä kuitenkin molemmat puolueet kannattavat sellaisia asioita kuin esimerkiksi perustuloa”, Ohisalo vastaa.
Yhtä mieltä vihreät ja vassarit ovat köyhyystutkija Ohisalosta myös työttömien kannustinloukuista. Työnteko ei joskus ole kannattavaa, ja usein työtön elää monen sosiaalituen varassa.
Niinistö nousee puhumaan. Hän sanoo, että näyttää ihan mielettömän hyvältä. Gallupissa vihreät on mennyt jo kokoomuksenkin ohi Helsingissä, suurimmaksi kaikista. Niinistön mielestä se merkitsee vihreän Anni Sinnemäen nousua Helsingin pormestariksi.
Vihreiden kantaisä, paljon vanhempi Osmo Soininvaara pelmahtaa sattumalta paikalle, näkee vihreän bussin – ja jatkaa matkaansa.
Vasemmistoliittolainen Teemu Tuiskula kauhistelee Nyhkälän harjulla aikeita tantereen alentamiseksi kuudella metrillä. © Kari Pekonen
Punvavihreä kupla on Alppilassa
Kysytään ehdokas Kasper Kivistöltä, 28, sukupuoltaan korjanneelta transsukupuoliselta taksikuskilta.
”Opiskelen liikenneopettajaksi ja asun Alppilassa. Tulen siis keskeltä punavihreää kuplaa. Mutta syntyisin olen lampaiden ja lehmien keskeltä Nastolan peräkyliltä”, Kivistö sanoo.
Havumetsien kutsusta Narinkkatorin keskellä ei ole hajuakaan. Metro, tuo Stadin limusiini, sylkee yhä uudestaan mykkää massaa ylös torille.
Kivistö pärjäilee mukavasti pääkaupungin taksien joukossa, vaikka kuskit paljolti ovatkin perussuomalaisia ja asenteiltaan jyrkkiä.
Vasemmistoliittoon Kivistö ei tunne mitään vetoa.
”Tasa-arvo, ympäristöasiat, ihmisoikeudet. Niistä me vihreät olemme samaa mieltä vasureiden kanssa, mutta erojakin on.”
Kahvila Berggassa on täyttä jo aamulla. Myyjäkin sen vahvistaa, hipsterit viihtyvät täällä. Heitä Bergga hemmottelee peräti 11 erikoiskahvilla, joukossa myös lattea, tietysti. Vegaanien jooga-aamiaistakin täältä saa.
Toisella laidalla Karhupuistoa on Kulmakuppila. Siellä hipstereiden janoa sammuttavat kehitysvammaiset tarjoilijat. Moni asiakas tapittaa kannettavan tietokoneensa näyttöä.
Toisella linjalla on Satu Silvon kasvisravintola Silvoplee. Se on täynnä erityisesti vegenaisia.
Punavihreiden mekassa, kahvila Rytmissä istuu myös Voima-lehden päätoimittaja Veera Järvenpää. Läppäreineen hänkin on täällä töitä tekemässä.
Karkkilan punaisten muistomerkki muistuttaa myös menneisyyden punaisesta Karkkilasta. © Kari Pekonen
Ufon veikkaus
Voima on vasemmistolaisempi kuin vihreän totuuden torvi; mitä sanoo sen päätoimittaja vasureiden ja viherpipertäjien eroavaisuuksista?
Vihreissä on Järvenpään mukaan suurempaa hajontaa vasemmisto–oikeisto-akselilla.
Toiseksi vassareissa on vihreitä yhtenäisempi käsitys talous- ja sosiaalipolitiikasta.
Toisin kuin vihreät vasemmistoliitto tunnustaa Järvenpään mielestä myös työn ja pääoman vastakkainasettelun – kuten kokoomuskin.
Entä mitä ajattelee asiasta eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta?
”Jos joku ulkoavaruudesta pudonnut joutuisi arvaamaan Ville N:n ja Li A:n puolueita, ufo voisi aivan hyvin perustein veikata, että Ville N on kokoomuksen sosiologisen ja ekologisen suojelun siivestä ja Li A Vihreistä.”
Jokisipilän mukaan kumpikin puolue painottaa luonnon kunnioittamista, vähemmistöjen oikeuksia, globaalikapitalismin ylilyöntien torjumista ja globalisaation negatiivisten vaikutusten hillitsemistä.
Peruserona Jokisipilä mainitsee, että vihreiden tausta on ekologinen, vasemmistoliiton työväenaatteinen.