Putin halusi ja sai kohutun Kertšinsalmen sillan, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Mahtipontisen rakennelman odotetaan romahtavan, sillä se rakennettiin huokoisen ja liikkuvan savipohjan päälle
Vladimir Putin rakennutti valtaamansa Krimin ja Venäjän välille äkkiä mahtipontisen jättiläissillan. Kiire ja ylpeily voivat kostautua, varoittaa venäläisgeologi.
Vladimir Putinin hallinnolle oli imagomielessä tärkeää yhdistää vallattu Krim ja äiti-Venäjä sillalla. Neuvostoliitolle hanke oli liian vaikea.
Venäjän mantereen ja Krimin niemimaan yhdistävä uusi Kertšinsalmen silta romahtaa jossain vaiheessa, venäläinen geologi arvioi.
Venäjän tiedeakatemian alaisen Hydrologisten ongelmien instituutin vanhemman tutkijan, hydrogeologi Juri Medovarin mukaan siltaa ei olisi koskaan pitänyt rakentaa alueen maanjäristysalttiuden, vulkaanisen toiminnan ja savisen perustan vuoksi.
”Sillan rakentamisen mahdollisuutta tutkivat arvostetut neuvostotiedemiehet jo vuosikymmeniä sitten, ja he hylkäsivät ajatuksen”, hän sanoo.
Presidentti Vladimir Putinin aloitteesta rakennettu, kolmisen miljardia euroa maksanut silta avattiin autoliikenteelle viime toukokuussa, näyttävin juhlamenoin.
Sillan rautatieosuuden pitäisi valmistua vuoden 2019 lopulla. Hanke koki lokakuussa takapakin, kun yksi siltapalkeista tipahti kannattimiltaan ja upposi mereen.
Medovar pelkää junaliikenteen alkamista: jopa tuhansia tonneja painavien tavarajunien sillalla aiheuttama värähtely on hänen mukaansa valtava riski sillan rakenteille.
Neuvostoliitto luovutti
Jo sodan aikana vuonna 1943 Krimiä miehittäneet saksalaiset alkoivat rakentaa siltaa salmen poikki. He tuhosivat aikaansaannoksensa lähes täysin vetäytyessään 1944, mutta Neuvostoliitto rakensi jäänteitä hyödyntäen Kertšinsalmen yli rautatiesillan.
Luonto kuitenkin näytti voimansa. Jäät tuhosivat sillan heti talvella 1945.
1970-luvulla Neuvostoliiton kommunistijohtajat halusivat kuumeisesti pystyttää salmen yli uuden sillan. Juri Medovar muistuttaa, että geologit jo tuolloin tyrmäsivät politbyroon haaveet.
Geologisten tutkimusten perusteella salmen pohja ainakin 70 metrin syvyyteen asti on pelkkää huokoista liikkuvaa savea, jolle ei voi rakentaa kestävää siltaa.
Toisin kuin politbyroota, Putinia eivät kiinnostaneet geologien mielipiteet. Hän halusi ja sai siltansa.
Sen paalutus ulottuu noin 60 metrin syvyyteen.
Medovarin mukaan paalutuksen alla ei ole peruskalliota, rakennuskelpoista hiekkaesiintymää tai edes kantavaksi tiivistynyttä savipohjaa.
Järistysherkkä alue
Sillan rakentamiseen liittyi muutenkin erikoisia käänteitä. Esimerkiksi Venäjän rakennuslakia muutettiin yllättäen 2017 siltatyömaan oltua käynnissä yli vuoden.
Neuvostoliiton ajoista lähtien laki oli kieltänyt kaarisiltojen rakentamisen maanjäristysalueilla muuten kuin kiinteälle perustalle eli käytännössä kalliolle.
Laki koski alueita, joilla esiintyy voimakkuudeltaan 7–9 magnitudin maanjäristyksiä – eli myös Kertšinsalmea.
”Tämä kielto poistettiin laista kirjaimellisesti yhdessä yössä heinäkuun 17. päivänä 2017. Siihen asti siltaa rakennettiin laittomasti”, sanoo Medovar.
Krimillä on jatkuvasti pieniä järistyksiä. Esimerkiksi syyskuussa Kertšin kaupungin eteläpuolella merellä havaittiin 3,9 magnitudin tärinä.
Suuria tuhoja aiheuttaneita maanjäristyksiä oli Krimillä viimeksi 1927. Kukaan ei kuollut, mutta esimerkiksi Jaltan kaupungin rakennuksista 70 prosenttia vaurioitui.
Kertšinsalmi on geologialtaan erityisen järistysherkkää aluetta, koska se sijaitsee niin sanotun Skyyttien tasanteen ja Indo-Kubanin painanteen yhtymäkohdassa. Alueella tiedetään muinoin olleen 8–9 magnitudin järistyksiä.
Rakentajat lupaavat, että silta kestää jopa 9 magnitudin järistyksen.
Kertsinsalmen jättiläissilta oli tuottava urakka Arkadi Rotenbergin rakennusliikkeelle. Suomessa Rotenbergin suku omistaa muun muassa jääkiekkojoukkue Jokerit. Metzel Mikhail / Itar Tass / Lehtikuva
Uhkana mutavirrat
Muutenkaan Kertšinsalmi ei Medovarin mukaan sovi sillan rakentamiseen.
Salmeen päätyvät sekä Don- että Kuban-jokien vedet, mikä saa suolaisen ja makean veden sekoittumaan ja tekee kylmien talvien jääolosuhteista hyvin vaikeita.
Lisäksi Kertšinsalmessa on voimakkaita vedenalaisia mutavirtauksia, jotka saavat pohjan savimassat liikkumaan. Sedimenttipohjassa oleva muta purkautuu meriveteen, ja purkauksissa vapautuu myös kaasuja kuten metaania, hiilidioksidia ja rikkivetyä. Joskus nämä muistuttavat pieniä tulivuorenpurkauksia.
Monet ukrainalaiset ja venäläiset lehdet ovat julkaisseet satelliittikuvia, joiden mukaan Kertšinsalmen silta on jo paikoin painunut ja noussut.
Ylpeyden silta
Tiedeuransa ohella oppositiopuolue Jablokossa vaikuttava Juri Medovar on puhunut sillan rakentamisen riskeistä suunnitteluvaiheesta lähtien.
Kriittiset venäläismediat siteeraavat häntä taajaan, Kremlin kontrollissa olevat tiedotusvälineet ovat hiljaa.
Medovarin tieteellisiä ansioita kukaan ei ole voinut kiistää.
Medovar ei ihmettele, miksi valtio poltti niin paljon rahaa juuri tähän siltaan, vaikka tärkeämpiäkin infrahankkeita olisi eri puolilla Venäjää.
”Tämä silta rakennettiin vain yhtä ihmistä varten, ja tiedämme, kuka hän on”, sanoo Medovar.