”Putin iskee heti, kun vastapeluri on heikoilla – presidentti on hyvin koulutettu tiedustelu-upseeri”, muistuttaa kokenut Moskovan-kirjeenvaihtaja

Helsingin huippukokouksessa Putin näyttäytyi vahvempana ja varmempana kuin Trump, arvioi Ylen toimittaja Kerstin Kronvall.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Helsingin huippukokouksessa Putin näyttäytyi vahvempana ja varmempana kuin Trump, arvioi Ylen toimittaja Kerstin Kronvall.
(Päivitetty: )
Teksti:
Karoliina Kanerva

Maanantaina 16. heinäkuuta suomalaiset toivottivat tervetulleiksi kaksi suurta johtajaa, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin saapuivat maiden väliseen huippukokoukseen Helsinkiin.

Kokouksen puheenaiheisiin kuuluivat muun muassa valtioiden väliset suhteet, Lähi-idän tilanne, ydinaseet sekä Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalit.

Nyt Helsingissä iloitaan hyvin sujuneista järjestelyistä. Sen sijaan osapuolien kotimaissa keskustelu käy kiivaana huippukokouksen jälkipyykin keskellä.

Putinin asema Venäjällä yhä vahva

”Huippukokous oli Venäjän kannalta onnistunut, koska presidentti Putin ei antanut periksi. Kokonaisuudessaan hän näyttäytyi vahvempana ja varmempana kuin Trump”, arvioi Yleisradion toimittaja Kerstin Kronvall, joka työskenteli Moskovan-kirjeenvaihtajana 2015–2017.

Ylen toimittaja Kerstin Kronvall.

Kerstin Kronvall. © YLE KUVAPALVELU

”Putin sanoi lehdistötilaisuudessa, että heillä on erilaiset näkemykset Krimin tilanteesta, mutta Venäjän kannalta asia on loppuun käsitelty. Toisin sanoen hän päättää, mitkä asiat otetaan käsittelyyn ja mitkä ei.”

Kronvall nostaa esiin Putinin lipsahduksen kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Presidentin sanavalintojen taustalta huokui konkretiaa Krimin tilanteesta.

”Putin totesi, että ’me järjestimme kansanäänestyksen Krimillä’. Me tarkoittaa tässä tapauksessa Venäjää, joka siis järjesti kansanäänestyksen toisen maan alueella.”

Lipsahduksesta kertoi ensin Ilta-Sanomat.

Vladimir Putinin asema Venäjällä on vahva. Vaikka suomalaisista 76 prosenttia suhtautuu Venäjän presidenttiin negatiivisesti, asenteet omien kansalaisten keskuudessa ovat optimistisemmat.

”Hän on ollut erityisen suosittu Ukrainan sodan alussa ja Krimin valtauksen jälkeen. Presidentinvaalien tulos oli hänen kannaltaan kuitenkin parempi kuin mitä todellisuus on. Oma arvioni on, että vähän yli puolet venäläisistä tukee häntä”, Kronvall arvioi.

Tarkkaavainen ja aikeensa peittävä presidentti

Putinin suosio Venäjällä on kuitenkin lähivuosina mitä todennäköisimmin koetuksella.

”Tulossa oleva eläkeuudistus on heikentämässä hänen tukeaan. Siksi siitä uutisoitiin samana päivänä, kun jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkoivat, ja keskustelu jäi täysin kisojen alle. Trump-tapaaminen pitää eläkeuudistusta edelleen taka-alalla”, Kronvall sanoo.

”Oppositiolehdistön mukaan Kremlille uskollista lehdistöä ja tutkijoita on kielletty puhumasta eläkeuudistuksesta nimellä ’uudistus’. Kyseessä on todella iso asia, joka nousee Venäjällä hyvin näkyväksi vielä lähiaikoina.”

Venäjän presidentin toiminta saa osakseen niin kritiikkiä kuin vihaakin. Mediassa Putinia on kuvailtu muun muassa viekkaaksi ja salamyhkäiseksi hahmoksi. Mihin tämä perustuu?

”Hän on hyvin koulutettu tiedustelu-upseeri, joka ei koskaan paljasta omia aikeitaan etukäteen. Hän tarkkailee vastapeluria tiiviisti ja iskee heti, kun keskustelukumppani on heikoilla tai kun löytyy asia, joka voisi olla Venäjälle hyödyksi.”

X