Ukrainan Donbassista Pietariin muuttanut Aljona Lutajeva elättää itsensä myymällä omatekoisia pipareita metroaseman kupeessa.
Ukrainan Donbassista Pietariin muuttanut Aljona Lutajeva elättää itsensä myymällä omatekoisia pipareita metroaseman kupeessa.

Kaikki rakastavat johtajaa?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pietarista löytyy vankkumattomia istuvan presidentin kannattajia mutta myös Vladimir Putinin inhoajia.

Harmaan ruskeaa nihkeää loskaa tarttuu kenkiin. Suomenlahdelta puhaltaa kylmä viima.

Vitebskin valtakadulla pauhaa liikenne, ja metroaseman ovet käyvät. Nuori laitettu nainen kävelee loskaa ja viimaa uhmaten minimekossaan ja taivaan korkeissa piikkikoroissaan.

Kuptšinon lähiössä Etelä-Pietarissa miljoonakaupungin asukkaat keskittyvät arkisiin puuhiinsa.

Maaliskuun 18. päivänä venäläiset äänestävät maalle presidentin. Sekä Venäjällä että muualla maa

ilmassa vuodesta 2000 lähtien hallinneen Vladimir Putinin uudelleenvalintaa pidetään itsestäänselvyytenä.

Kuinka paljon venäläiset oikein Putinia rakastavat?

Karismaattinen Putin

Paljon, jos Aljona Lutajevalta kysytään. Hän myy Kuptšinon metroasemalla uskomattoman kauniisti koristeltuja pipareita 1,40 eurolla kappale.

Lutajeva tosin ei voi äänestää. Hän on venäläinen, mutta hänellä on Ukrainan passi.

”Muutin kolme vuotta sitten Donbassista Pietariin, sillä Ukrainassa ei ollut työtä. Nyt elätän itseni kondiittorina.”

Itä-Ukrainan Donbass on ollut sotanäyttämönä vuodesta 2014 lähtien. Alue on jakautunut Ukrainan hallituksen ja Venäjään turvautuvien separatistien kesken.

”Putinin lisäksi muita kunnioitusta herättäviä ehdokkaita ei ole”, sanoo Lutajeva.

Putin on rajoittanut sananvapautta, hampaisiin asti aseistetut poliisit ja turvallisuusjoukot valvovat opposition pienimpiäkin mielenosoituksia, ja muutenkin Venäjä on loitontunut eurooppalaisen demokratian periaatteista.

Lutajeva ei piittaa liberaalien eurooppalaisten moitteista.

”Tyypillisiä eurooppalaisia stereotypioita Venäjästä ja Putinista. Kaikkia todella karismaattisia johtajia arvostellaan aina, niin kävi myös Hitlerille ja Stalinille.”

Kiitetyn, mutta Venäjällä myös ankaran arvostelun kohteeksi joutuneen nationalistisen ja korruptiota paljastaneen oppositioehdokkaan Aleksei Navalnyin pääsy ehdokkaaksi estettiin rikostuomioiden vuoksi. Tuomioita on lännessä pidetty tekaistuina.

Lutajevan mielestä myös opposition edustajien pitäisi päästä ehdokkaiksi.

”Vaikka ei sillä ole mitään merkitystä, koska vain Putin menestyy vaaleissa.”

Galina Putkina on tyytyväinen eläkeläinen: asunto on hyvä, eläkkeellä elää ja lapsenlapsikin on päässyt hyviin töihin Moskovaan.

Galina Putkina on tyytyväinen eläkeläinen: asunto on hyvä, eläkkeellä elää ja lapsenlapsikin on päässyt hyviin töihin Moskovaan.

Vävyn kyydillä uurnille

Turkiksiin pukeutunut 88-vuotias leskirouva Galina Putkina levähtää metroaseman luona matkalla ruokakaupasta kotiin.

Hän asuu metroaseman vieressä uuden kerrostalon 24. kerroksessa yhdessä eläkkeellä olevan 60-vuotiaan tyttärensä ja tämän miehen kanssa.

”Minulla on hieno perhe. Tyttärenpoika asuu vaimonsa kanssa nykyään Moskovassa, hänet kutsuttiin töihin pääkaupunkiin”, sanoo Putkina ylpeänä.

Putkina koki Leningradin piirityksen 1941–1944 ja teki 40 vuotta työtä rakennuksilla rakentaen hruštšovkia, viisikerroksisia tyyppitaloja.

Niitä nousi asuntopulasta kärsineeseen Neuvostoliittoon 1950-luvulta lähtien kommunistipuolueen pääsihteerin Nikita Hruštšovin johdolla.

”Minulla on mukava asunto, ja saan kohtuullista eläkettä. Kaikki on hyvin. Pääasia on, että ei ole sotaa”, Putkina sanoo.

Hän aikoo käydä äänestämässä.

”Ainakin, jos vävy vie minut autolla äänestyspaikalle.”

Putkina kertoo olevansa Putinin kannattaja, koska tämä on vakaa ja rauhallinen. Äärikansallisena pidetty Vladimir Žirinovskikin voisi tulla kyseeseen, mutta Putkinan mielestä tämä käyttäytyy huonosti, kiroilee ja haukkuu.

”Aleksei Navalnyitä ja Ksenija Sobtšakia en voi sietää. He eivät rakasta Venäjää”, sanoo Putkina.

36-vuotiasta juontaja- ja toimittajajulkkis Sobtšakia inhoavat monet muutkin venäläiset, ja häntä pidetään muun muassa teennäisenä oman edun tavoittelijana.

Jakob Petrovitš on Putinin kannalla: Putinia äänestämällä tietää, mitä on tulossa.

Jakob Petrovitš on Putinin kannalla: Putinia äänestämällä tietää, mitä on tulossa.

 

”Maa jaloilleen”

Metroaseman lähettyvillä seisoo parhaat päivänsä nähneitä kerrostaloja.

Kotiin menossa oleva eläkeläinen Jakob Petrovitš on lyhytsanainen Putinin kannattaja.

”Hänestä ainakin tiedämme, mikä hän oikein on, muista emme.”

Kerrostalon nurkalla vartijan kopissa päivystää Boris.

”Eläkkeeni ei riitä elämiseen, sen takia olen vartijana.”

Boriksen elämä on niukkaa, mutta se ei estä häntä kannattamasta Putinia.

”Putin nosti meidät jaloilleen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.”

Navalnyi pistettiin vankilaan ennen vaaleja. Eikö ole demokratian kannalta väärin, että muiden kandidaattien pääsy vaaleihin on tehty niin vaikeaksi?

”En tiedä, oliko se oikein”, sanoo Boris hieman vaivautuneena.

”Mutta ei meillä ketään vangita noin vain, kyllä siihen aina on syy.”

Eläke ei riitä elämiseen, ja Boris joutuu tekemään työtä vartijana.

Eläke ei riitä elämiseen, ja Boris joutuu tekemään työtä vartijana.

Yllättävä vaihtoehto

Jatkuuko yksimielisyys Putinin erinomaisuudesta Razmetelevon eli Rosmittalan vanhassa inkeriläiskylässä, 15 kilometriä Pietarista kaakkoon?

Kylän postikonttori sijaitsee kuluneen hruštšovkan sokkeloisessa alakerrassa, jonka piintynyt löyhkä kertoo kosteusongelmista.

Postissa myydään kaikenlaista sälää koottavasta sotalentokoneesta lähtien. Kassalla eläkeläiset hoitavat postiasioitaan ja maksavat kaasulaskujaan.

Postivirkailija Galina Jurgel on vielä hieman empiväinen: äänestääkö Putinia vai Grigori Javlinskia? Tosin Jurgel ei ole varma, minkä puoleen kandidaatti Javlinski oikein on.

Postikonttorissa työskentlevä Galina Jurgel pitää etenkin nuorten lapsiperheiden asemaa Venäjällä vaikeana.

Postikonttorissa työskentelevä Galina Jurgel pitää etenkin nuorten lapsiperheiden asemaa Venäjällä vaikeana.

”Mutta hänellä on ollut myös viisaita ajatuksia”, Jurgel perustelee.

Javlinski on yllättävä vaihtoehto Putinille, sillä ehdokkaiden näkemykset ovat sangen kaukana toisistaan.

Jabloko-oppositiopuolueen pietarilainen ehdokas Javlinski on ajanut muun muassa valtion tiukan otteen höllentämistä taloudesta ja kansalaisyhteiskunnan rakentamista.

Jurgel arvelee, että etenkin nuoret äänestävät innokkaasti Putinia.

”Putinin pää toimii kirkkaasti, ja hän osaa hoitaa kansainväliset suhteet”, kehuu Jurgel.

Jurgelin mielestä asuminen on Venäjän suurin ongelma.

Suuri osa venäläisistä asuu vanhoissa rapistuneissa asunnossa, ja uudet asunnot ovat kalliita ja usein hutaisten rakennettuja.

”Etenkin lapsiperheiden on vaikea saada hyvää työtä ja asuntoa. Kaupoissa olisi tavaraa, mutta heillä ei ole varaa ostaa. Ulkomailta tulee halpatyöläisiä, jotka tekevät työt pienemmällä palkalla”, sanoo Jurgel.

Hän on kerran käynyt lomalla Suomessa tyttären perheen kanssa.

”Teillä ei ole tällaista sekasotkua kuin meillä”, hän sanoo haikeasti.

Aleksandr Valijev tunnustaa, että hänelle on aivan sama, kuka on Venäjän presidentti.

Aleksandr Valijev tunnustaa, että hänelle on aivan sama, kuka on Venäjän presidentti.

”Ihan sama kuka…”

Razmetelevon keskustan vieressä olevan omakotialueen kärrytiellä eivät käy aura-autot. Taksi ponnistelee lumista ja kuoppaista uraa pitkin pienen talon nurkalle.

Pihalla Aleksandr Valijev kaivaa takin- ja lakinreuhkassaan ja lenkkikengissään lumeen hautautuneita polttopuita muovisäkkiin. Täyden säkin hän kiskoo romahtamaisillaan olevan liiterin luo ja heittelee puut sisään.

Vasiljev tekee töitä omakotitalon omistavalle rouvalle, joka käy töissä Pietarissa.

”Olen Putinin kannattaja. Hän on normaali ihminen ja osaa käyttäytyä”, sanoo Valijev.

Kymmenen vuotta hanttihommia Venäjällä tehneellä tadžikistanilaisella Valijevilla ei kuitenkaan ole äänioikeutta.

”Tulin tänne, koska Tadžikistanissa ei ole töitä”, perustelee Valijev.

Venäjän 140-miljoonaisesta väestöstä jo noin kymmenesosa on vierastyöläisiä lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta. Tadžikistanista tulleita on arviolta miljoona.

Kerrostalossa Razmetelevossa asuva Valijev on virallisesti eläkkeellä. Kehnon eläkkeen lisäksi hän saa Venäjällä tadžikistanilaisittain hyvää palkkaa, 350–400 euroa kuussa.

”Minä en usko, että rehellisiä vaaleja olisi olemassa missään päin maailmaa. Ja minulle on suoraan sanottuna ihan sama, kuka täällä on presidentti.”

Nikolai Semjonovitš pitää Krimin liittämistä Venäjään historiallisesti perusteltuna.

Nikolai Semjonovitš pitää Krimin liittämistä Venäjään historiallisesti perusteltuna.

Kukkia Krimiltä

Pietarin ydinkeskustassa Moskovan-aseman luona Ligovskin ja Nevskin valtakadun kulmauksessa mies hakkaa katolta irti jäätä ja jääpuikkoja, ja jäälohkareita tipahtelee kadulle.

Vaara-alue on eristetty lippusiimalla, mutta jääkalikoita tömähtelee vaarallisesti sinne tänne jalkakäytävälle siimasta piittaamatta.

Kadun reunassa eläkkeellä oleva historian opettaja Nikolai Semjonovitš myy pikkuriikkisiä kukkakimppuja.

Hän kertoo syntyneensä 1942 kulakkeina eli suurtilallisina pidettyyn perheeseen Zabaikalin alueella kaivoksessa, johon perhe oli Stalinin vainoissa ajettu pakkotyöhön.

Opiskelujen jälkeen Semjonovitš komennettiin töihin Krimin Simferopoliin.

Nyt hän on lentänyt kukkineen Krimiltä Pietariin kylään lastensa luokse.

Krim, siinä vasta kuuma peruna! Venäjä valtasi niemimaan kansainvälisten lakien vastaisesti 2014 kansanäänestyksen jälkeen.

”Enemmistö äänesti Venäjään liittymisen puolesta. Ja jo vuonna 1774 keisarinna Katariina II liitti Krimin Venäjään, muistuttaa Semjonovitš Venäjän ja Turkin välisen sodan 1768–1774 seurauksia.

Ennen Venäjää Krimiä ehtivät hallita turkkilaisten ohella myös esimerkiksi kreikkalaiset, mutta heitä Semjonovitš ei noteeraa.

”Asiat ovat nyt Krimillä paremmin. Siellä on alettu rakentaa teitä, ja suhteet tataarivähemmistöön ovat nyt rauhalliset”, väittää Semjonovitš.

Muutenkin Putin on hänen mielestään hoitanut asiat hyvin.

”Venäjällä on enemmän demokratiaa kuin Amerikassa. Ihmiset elävät hyvin, ja tavallisillakin ihmisillä on varaa esimerkiksi autoon – minullakin, vaikka olen eläkeläinen. Luulen, että kaikki aikovat äänestää Putinia.”

Natalija ja Aleksandr Sebastjonovitš pitävät Venäjää käytännössä diktatuurina.

Natalija ja Aleksandr Sebastjonovitš pitävät Venäjää käytännössä diktatuurina.

Venäjä, diktatuuri

”Bon jour”, tervehtivät tarjoilijat ranskalaistyylisessä kahvilassa Ligovskin valtakadulla.

Asiakkaat juovat espressoa ja viiniä ja syövät grillikanaa Charles Aznavourin musiikin tahdissa.

Taiteilija Natalija Sebastjonovytš ja insinööri Aleksandr Sebastjonovytš istuvat myöhäisellä lounaalla. He ovat työmatkalla Jaroslavlista, noin 800 kilometrin päästä. Pariskunta tunnustautuu radikaaleiksi.

”Tulevissa vaaleissa kansa ei valitse mitään, vaan kyse on farssista. Venäjällä vallitsee käytännössä diktatuuri, ja elämme kuin miehitetyssä valtiossa”, sanoo Aleksandr Sebastjonovytš.

Oppositiojohtaja Navalnyi on kehottanut ihmisiä vaalilakkoon vaalien epärehellisyyden takia. Sebastjonovytšit eivät osta Navalnyin ideaa.

”Jos et äänestä, et tee mitään tilanteen muuttamiseksi. Navalnyi ei presidenttinä muuttaisi Venäjällä mitään.”

Maan suurin ongelma on kilpailun puute eikä vain presidentinvaaleissa.

”Taloudesta 80 prosenttia on valtion käsissä. Ilman kilpailua ei tapahdu kehitystä”, sanoo Aleksandr Sebastjonovytš.

Sebastjonovytšit sanovat kaipaavansa 1990-luvun alkua ja Boris Jeltsinin aikaa, vaikka maassa olikin Neuvostoliiton kaaduttua levotonta.

”Silloin kuitenkin oli vapautta ja toivoa, mitä nyt ei ole. Jeltsinin aikaan ihmiset myös keskustelivat paljon politiikasta ja vaaleista, mutta nyt vaaliteema on täysin epäkiinnostava.”

Nykyjärjestelmästä eniten hyötyvät rikkaat, ja vaikutusvaltaiset Putinista alkaen ovat järjestäneet omaisuuttaan ja perhettään pois Venäjältä.

Suomeenkin turvapaikanhakijoita on paennut poliittisen, uskonnollisen ja seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvan vainon vuoksi.

”Täältä pakenevat kaikki”, hymähtävät Sebastjonovytšit.

Viktorija Rebrikova pitää tulevia presidentinvaaleja vitsinä: todellisuudessa kansalaisilla ei hänen mielestään ole valinnanvapautta.

Viktorija Rebrikova pitää tulevia presidentinvaaleja vitsinä: todellisuudessa kansalaisilla ei hänen mielestään ole valinnanvapautta.

Vain yksi vaihtoehto

Ligovskin valtakadulla 26-vuotias balettitanssija Viktorija Rebrikova työntää lastenvaunuissa neljän kuukauden vanhaa Milana-esikoistytärtään.

”Kyse ei ole vaaleista, sillä meille ei anneta todellista mahdollisuutta valita. On vain yksi vaihtoehto”, puuskahtaa Rebrikova.

Hän on väsynyt kotimaansa ahdistavaan ilmapiiriin.

”Asuin kaksi vuotta USA:ssa, missä on omat ongelmansa. Siellä valtio on kuitenkin rakennettu ihmisiä varten toisin kuin täällä”, Rebrikova sanoo.

Hän haluaisi muuttaa jalkapallovalmentajana työskentelevän miehensä kanssa jälleen pois Venäjältä, mutta vauvan syntymä lykkäsi suunnitelmia.

USA:n sijasta pariskunta on nyt harkinnut muuttavansa Eurooppaan.

Putin hallitsee Venäjää jälleen uudet kuusi vuotta. Entä sen jälkeen?

”Mikään ei muutu, Putin vain istuttaa tilalleen jonkun oman ihmisensä”, sanoo Rebrikova.

Kioskimyyjänä työskentelevä Lutšana ei peittele tyytymättömyyttään Putiniin.

Kioskimyyjänä työskentelevä Lutšana ei peittele tyytymättömyyttään Putiniin.

Mistä koko Putin ilmestyi?

Lutšanaksi esittäytyvä eläkeläinen myy kioskissaan Moskovan aseman luona vaatetta ja muuta tavaraa.

”Eläkkeeni ei riitä kattamaan edes asumiskuluja. Minun on pakko tehdä töitä”, hän sanoo ja hätistelee kovaäänisesti pois kioskin luo hoippunutta haisevaa ja humalaista miestä.

Lutšana asuu kissan ja koiran kanssa. Ainoat läheiset, mies ja tytär, ovat kuolleet.

Kioskissa on Putinin kuvalla varustettuja mukeja ja t-paitoja, mutta niitä ostavat Lutšanan mukaan vain turistit.

Itse hän ei voi sietää Putinia ja pitää vaaleja vitsinä.

”Mistä koko Putin ilmestyi? Me emme valinneet emmekä äänestäneet häntä valtaan vuonna 2000, hänet valitsi Boris Jeltsin. Tätä maata hallitsee Putinin johtama pieni miljardöörien ryhmä, joka ajattelee vain omia taskujaan ja pelkää menettävänsä valtans.”

Venäläisten rakkaudessa istuvaan presidenttiinsä on sittenkin pieniä säröjä.

X