Pyrkiikö Venäjä tai muu vieras valtio vaikuttamaan Suomen vaaleihin? – Näin eduskuntavaalien turvallisuuteen varaudutaan

Tietojärjestelmät, puolueiden kampanjat ja sosiaalinen media ovat vaalihäirinnälle alttiita vaaranpaikkoja. Näin eduskuntavaalien turvallisuuteen varaudutaan ennakolta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Naamioitunut joukko Elisa Aaltolan vaalitilaisuudessa Turun Vanhalla Suurtorilla. Mielenilmaus voi muuttua rikolliseksi vaalihäirinnäksi, jos toiminta on aggressiivista.

Tietojärjestelmät, puolueiden kampanjat ja sosiaalinen media ovat vaalihäirinnälle alttiita vaaranpaikkoja. Näin eduskuntavaalien turvallisuuteen varaudutaan ennakolta.
Teksti:
Katriina Lundelin

Eduskuntavaalien kampanjointi on lähtenyt käyntiin rauhallisesti. Ukrainan sodan ja Suomen Nato-prosessin takia on mahdollista, että vaaleihin kohdistetaan enemmän häirintää kuin aiempina vuosina. Oikeusministeriö, joka vastaa vaalien järjestämisestä, ei ole tähän mennessä havainnut merkkejä vaalihäirinnästä.

”Suomi on lähtökohtaisesti turvallinen maa järjestää vaaleja, koska meillä varaudutaan hyvin”, sanoo oikeusministeriön erityisasiantuntija Elina Siljamäki.

”Kansalaisen kannattaa kuitenkin olla valppaana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.”

Mielipiteisiin vaikuttaminen on normaali osa vaaleja, mutta kaikki vaikuttaminen ei aina ole asiallista. Vaalihäirinnästä puhutaan silloin, kun äänestäjiin pyritään vaikuttamaan valheilla tai tarkoituksella harhaanjohtavilla viesteillä.

”Kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, kenen viesti on kyseessä: tuleeko se ehdokkaalta tai viralliselta taholta vai jostain muualta”, Siljamäki sanoo.

Tietojärjestelmiin hyökätty ennenkin

Vaalipäivän varautumisessa vaaliviranomaisten tietojärjestelmät ovat tärkeässä roolissa. Äänestyksessä käytetään perinteisiä vaalilippuja, ja niiden mukainen vaalitulos kirjataan sähköisesti vaalitietojärjestelmään. Myös vaaliviranomaisten keskinäinen viestintä on turvattava.

”Oikeusrekisterikeskus vastaa vaalitietojärjestelmän suojaamisesta. Sinne on lisätty kapasiteettia, ja suojautumista on testattu”, Elina Siljamäki sanoo.

Mahdollinen kyberhyökkäys voisi vaali-iltana kohdistua esimerkiksi viranomaisten tai medioiden tulospalveluihin.

Näin tapahtui esimerkiksi Ruotsissa valtiopäivävaalien aikaan syksyllä 2022. Tuolloin vaaliviranomaisia kohtaan tehtiin kolme palvelunestohyökkäystä. Viranomaisilla oli hetkittäin vaikeuksia välittää vaalien tuloslaskentaa eteenpäin medioille ja kansalaisten seurattavaksi.

Vaalitulos ei kuitenkaan vaarantunut.

”Meillä on myös varasuunnitelma sähkökatkosten varalta, joista on puhuttu paljon.”

Vaalituloksen kyseenalaistaminen on mahdollista Suomessakin

Eduskuntavaalien vakavimmista riskeistä, esimerkiksi vieraiden valtioiden vaalihäirinnästä, vastaa suojelupoliisi. Supon mukaan tällä hetkellä ei ole viitteitä, että Venäjä tai mikään muu maa pyrkisi vaikuttamaan Suomen vaaleihin.

”Esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyydellä on niin laaja tuki kansan ja puolueiden keskuudessa, ettei kysymys tarjoa tällä hetkellä kovin otollista mahdollisuutta vaikuttamiseen”, vastaa Irene Zidan supon viestinnästä sähköpostin välityksellä.

Maailmalla on nähnyt myös vaalihäirintää, jolla demokraattinen vaalitulos on yritetty kyseenalaistaa. Tunnetuin esimerkki on luultavasti Yhdysvalloista: ex-presidentti Donald Trump syytti edellisiä presidentinvaaleja vilpillisiksi, ja sosiaalisessa mediassa kiersi ääntenlaskennan aikaan väärennettyjä kuvia äänestyslipuista, jotka olivat yllätyksellisesti löytyneet.

”Kansainvälisesti on nähty vaaleja ja niiden tulosten kyseenalaistavaa liikehdintää. On mahdollista, että Suomessakin yksittäiset, marginaaliset toimijat pyrkivät kyseenalaistamaan vaalien rehellisyyden”, suposta kerrotaan.

Lue myös: Toive vuodelle 2023: vaikka eduskuntavaalien aika lähestyy, olisipa vähemmän vastakkainasetteluja

Vaalihäirintään varaudutaan

Puolueille on myös järjestetty koulutusta vaalihäirinnän tunnistamiseen ja siihen varautumiseen. Esimerkiksi kuntavaaleissa 2021 töhrittiin vihreiden toimisto Oulussa ja keskustan virtuaalisessa vaalitilaisuudessa huudeltiin rasistisia törkeyksiä.

”Aiempina vuosina kampanjointiin liittyvä fyysinen häirintä on johtunut yksittäisistä pettyneistä kansalaisista, mutta näidenkin varalta olemme ohjeistaneet puolueita”, oikeusministeriön Elina Siljamäki sanoo.

Ensimmäiset kysymykset mahdollisesta eduskuntavaalien häirinnästä ovat jo heränneet. Vasemmistoliiton, kokoomukset ja kristillisdemokraattien toimistoille lähetettiin torstaina 16. helmikuuta epäilyttäviä paketteja, mutta kaikki todettiin vaarattomiksi. Vasemmistoliiton paketti muistutti räjähdettä, ja tapausta tutkitaan laittomana uhkauksena.

Elisa Aaltolan (vihr.) vaalikampanjan avaukseen taas ilmestyi joukko mielenosoittajia, jotka olivat pukeutuneet valkoisiin haalareihin ja naamioihin. Ehdokkaalle tuotiin myös kuolleita kukkia.

Mielenilmaus vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä, ja se oli luultavasti ainakin osittain kohdistettu paikalla olleeseen Mika Aaltolaan, joka oli tukemassa siskonsa kampanjaa. Elisa Aaltola koki tämän häirinnäksi, vaikka mielenilmauksesta ei koitunut suoraa fyysistä uhkaa.

Suojelupoliisi on käynyt vuoropuhelua puolueiden edustajien kanssa vaalien turvallisuudesta. Keskusteluissa on noussut esille sosiaalisessa mediassa käytävä ajoittain rajukin keskustelu.

”Tiedossamme ei ole kuitenkaan yksittäisiin ehdokkaisiin kohdistuvia konkreettisia uhkia”, sanoo Irene Zidan supon viestinnästä.

X