Rajavartiolaitos haluaa samat voimankäyttöoikeudet kuin poliisilla - Taustalla vihreiden miesten pelko
Suomen turvallisuustilanne on muuttunut. Hybridiuhkiin, kuten tunnuksettomien sotilaiden ilmestymiseen, halutaan varautua kiireisillä lakimuutoksilla.
Sisäministeri Paula Risikko vakuuttaa Suomen olevan maailman turvallisimpia maita, vaikka samaan aikaan sisäministeriö valmistelee uutta lainsäädäntöä tiedusteluun sekä poliisin ja rajavartijoiden toimivaltuuksien lisäämiseksi.
Taustalla vaikuttavat Euroopan terrori-iskut, mutta kiusallisempi huolenaihe on lainsäädännössä piilevä, niin kutsuttu vihreiden miesten mentävä aukko.
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö, hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto sanoo, että tunnuksettomien sotilaallisten joukkojen käyttö tai muu hybridiuhka saattaa kohdistua viranomaistoimintojen saumaan, jossa nykyiset toimivaltuudet ovat epäselviä tai riittämättömiä.
”Kyllä meillä silmät aukesivat sen suhteen, mitä Krimillä tapahtui. Sinne ilmestyi hyvin varustautuneita ja sotilailta näyttäviä henkilöitä, joilla ei ollut maatunnuksia, eivätkä he paljastaneet henkilöllisyyttään. Vihreät miehet käyttäytyivät pääsääntöisesti korrektisti ja ilmoittivat, että he ovat tämän rajanylityspaikan herroja, ja ne keitä tämä ei miellytä niin toimikaa – kukaan ei uskaltanut tehdä mitään.”
Vihreiden miesten uhkaa torjutaan kahdella lakiuudistuksella. Sisäministeriön rajavartio-osasto valmistelee hybridiuhkiin varautuvaa lainsäädäntöä ja puolustusministeriö aluevalvontalain muutosta.
”Rajavartijoilla on oikeus antaa sotilaallista virka-apua merialueilla. Haluamme laajentaa voimankäyttöoikeuksia myös maarajoille.”
Lupa tappaa?
”Lakimuutoksella halutaan täsmentää rajavartiolaitoksen oikeutta käyttää tukena asevelvollisia. Hallitsemattomassa maahantulon tilanteessa he voisivat ohjata liikennettä, pysäyttää kulkuneuvoja, tehdä turvatarkastuksia ja selvittää tulijoiden henkilöllisyyksiä”, Koivisto sanoo.
Samalla vakituisten rajavartijoiden resursseja vapautuisi laajempia toimivaltuuksia edellyttäviin tehtäviin.
”Poliisi voi pahimmassa tapauksessa olla sadan kilometrin päässä. Siksi rajavartiomiehille tarvitaan samat toimivaltuudet kuin poliisilla, kunnes poliisi saa tilanteen johtoonsa.”
Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia halutaan laajentaa myös poliisille annettavassa virka-avussa terrorismin torjunnassa.
”Poliisilla on nykyisin oikeus saada Rajavartiolaitokselta sotilaallista virka-apua terrorismin torjuntaan vain merialueilla. Tämä oikeus tarvitaan myös maa-alueille. ”
Joukkojenhallintaa
Hybridiuhka voi nykyisin ilmetä myös pakolaisten tai siirtolaisten maahantulon muodossa. Koivisto mainitsee esimerkkinä Turkin, jonka maaperällä on ainakin kaksi miljoonaa ulkomaalaista pakolaista. Venäjä on ilmoittanut, että sen rajojen sisällä elää 10 miljoonaa ulkomaalaista.
© Heikki Saukkomaa/lk
”Valtiot voivat käyttää alueellaan olevia ulkomaalaisia muiden maiden painostukseen. Turkki on sanonut sen niin suoraan kuin voi sanoa. EU:n ja Turkin välinen sopimus on äärimmäisen arvokas ja siitä on syytä pitää kynsin hampain kiinni. Vuonna 2015 Eurooppaan tuli 1,8 miljoonaa turvapaikanhakijaa, suurin osa Turkin kautta Kreikkaan.”
Suomi sai vuodenvaihteessa 2015–16 maistiaisen siitä, mitä Venäjällä asuvien ulkomaalaisten laajempi liikehdintä voi tarkoittaa.
”Venäjältä tuli neljän kuukauden aikana Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta Suomeen 1 750 turvapaikanhakijaa. Venäläiset perustelivat ilmiötä Venäjän lainsäädännön sallimana asiana. Mielenkiintoista on, että kun Venäjä lakkasi päästämästä turvapaikanhakijoita Suomeen, tämäkin perusteltiin lakisääteiseksi toiminnaksi.”
Oliko tuo neljän kuukauden ilmiö Venäjän hybridioperaatio Suomea kohtaan? Tähän Koivisto ei halua ottaa kantaa.
”Jos tulijoita olisi ollut 1 750 sijaan kymmeniä tuhansia olisimme todennäköisesti joutuneet täydentämään henkilöstöämme Rajavartiolaitoksen asevelvollisilla. Tällaisessa tilanteessa tarvittaisiin myös lakihankkeeseemme kirjattua kiinteistöjen tilapäistä haltuunotto-oikeutta, jotta tulijoita voidaan ottaa organisoidusti vastaan.”
Rajat kiinni?
Osa Euroopan unioniin ja vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen kuuluvista maista otti 2015 käyttöön sisärajatarkastukset. Suomessa kyseltiin, miksi meillä ei tehdä samaa.
”Rajavalvonnan palauttaminen Suomen sisärajoille on tyhjä säädös, joka tarkoittaa vain passintarkastusta. Laki ei velvoita liikenteenharjoittajia noudattamaan samankaltaisia velvollisuuksia kuin ulkorajaliikenteessä.”
Lakimuutoksen myötä liikenteenharjoittajien täytyisi tarkistaa matkustusasiakirjat, jos sisärajatarkistukset ovat käytössä. Liikennöitsijälle määrättäisiin sakko jokaisesta luvattomasta matkustajasta, sekä palautusvelvollisuus.
”Nämä pykälät voivat herättää vastustusta, mutta ne ovat pienen maan keinoja olla tarkkoja siitä, keitä maahan tulee ja kuinka heitä tänne tuodaan.”
Vaikka paperittoman maahantulijan maahan tuovalle liikennöitsijälle lätkäistäisiin jatkossa sakot ja takaisinvientivelvollisuus, on maahantulijalla kuitenkin edelleen mahdollisuus päästä turvapaikkaprosessiin.
”Inhimillisyys ja humaanisuus pitää säilyttää, eikä turvapaikkaprosessia saa estää. Suomesta pitää pystyä lakimuutoksen jälkeenkin hakemaan turvapaikkaa”, Koivisto vakuuttaa.
Krimin vihreät miehet olivat yllätys vuonna 2014 samoin kuin Estonian uppoaminen 1994.
Kantapään kautta
Suomenlahden merivartioston komentaja kommodori Tom Hanén sanoo, että hybridilainsäädännössä on kysymys myös yllätyksiin varautumisesta.
© Colourbox
”Vihreät miehet olivat yllätys Krimillä, mutta ovatko ne yllätys enää seuraavalla kerralla? Yllätyksiin varautuminen tarkoittaa, ettei lukkiuduta kokemuksiin perustuviin skenaarioihin vaan pyritään myös yleiseen varautumiseen, resilienssiin. Tavoitteena on vähentää esteitä, jotka voisivat olla uudenlaiseen ja yllättävään tilanteeseen vastaamisen tiellä”, väitöskirjan aiheesta tehnyt Hanén sanoo.
Meripelastuspuolella yllätyksiin varautuminen näkyy selvimmin johtokeskuksissa, joihin on varattu tyhjiä pöytiä ja tuoleja sekä käyttövalmiita viestiyhteyksiä.
”Yllätys voi olla edessä jo huomenna, emmekä vielä tiedä, kenen kanssa tulemme toimimaan yhteistyössä. Merivartiosto oppi varautumaan yllätyksiin Estonian jälkeen.”
Yllätys ei ollut laivan uppoaminen vaan se, että niin iso laiva upposi niin nopeasti.
”Kaikki suuronnettomuussuunnitelmamme olivat lähteneet siitä, että evakuoidaan ihmiset.”
Mahdollisuutta evakuointiin ei koskaan tullut. Estonia upposi ennen pelastajien saapumista.
Lue myös:
Miehittämättömistä ilma-aluksista Suomen rajavalvonnan uusi ase ja uhka turvallisuudelle
Pitääkö olla huolissaan? Rajavartiolaitos lisännyt näkyvyyttä Suomen satamissa
Sun vai mun satelliitti? Voiko EU:n yhteinen puolustus toimia ja miksi sillä on niin kiire?
TAUSTALLA
1. Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijoina 32 467 henkilöä ja seuraavana vuonna 5 657 henkilöä. Suurin osa tuli Ruotsin maarajan yli Haaparannan kautta.
2. Marraskuun 2015 lopun ja karkauspäivän 2016 välisen neljän kuukauden aikana Sallan ja Rajajoosepin rajanylityspaikkojen kautta Suomeen saapui 1 750 turvapaikanhakijaa Venäjältä.
3. Venäjä miehitti Ukrainalta Krimin niemimaan kevättalvella 2014 käyttämällä tunnuksettomia sotilaita eli ”vihreitä miehiä”.
4. Estonia upposi 28.9.1994 matkalla Tallinnasta Tukholmaan. Aluksella olleista 989 ihmisestä menehtyi 852 ja 137 pelastettiin merestä.