Rakennustyömaa tappaa taas: Miksi vakavat työtapaturmat lisääntyvät nopeasti?

Suomessa rakennetaan nyt kiivaasti, mutta se ei yksistään selitä, miksi vakavia työtapaturmia tapahtuu niin paljon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rakennustyö ketjutetaan alihankkijoiden alihankkijoille, joiden turvallisuusosaaminen vaihtelee.

Suomessa rakennetaan nyt kiivaasti, mutta se ei yksistään selitä, miksi vakavia työtapaturmia tapahtuu niin paljon.
(Päivitetty: )
Teksti:
Olli Vainio

Rakennettavaa riittää nyt ympäri Suomea. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rakennushankkeissa tarvitaan koko ajan lisää työvoimaa.

Ajan kuvaan kuuluu, että pääurakoitsija tilaa useimmat työvaiheet eri aliurakoitsijoilta, jotka taas saattavat ketjuttaa työn vaikka kuinka monelle vielä halvemmalle aliurakoitsijalleen.

Ketjun päässä on lopulta joku alipalkattu, kouluttamaton keikkatyöntekijä, joka joutuu tekemään töitä, joihin hänellä ei ole kokemusta tai osaamista.

Työmaatapaturmien määrä huolestuttaa

”Aliurakoitsijoiden lisääntyessä osaaminen ja työtehtävä eivät välttämättä aina kohtaa työmailla”, Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen sanoo kohteliaasti.

Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan vuoden 2018 aikana on sattunut jo neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Edellisvuonna näitä tapahtui kaksi.

Tapio Jääskeläinen on huolestunut vakavien tapaturmien määrästä. Hänen mukaan rakennustyössä tulisi olla vain kuhunkin tehtävään koulutettuja ihmisiä.

”Osaamiseen tulisi panostaa. Rakennustöissä olisi tärkeä tarkistaa henkilöiden pätevyyksiä ennen töihin päästämistä. Yksikin kuolema on liikaa,” hän sanoo.

Nostotyöturvallisuudessa eniten puutteita

Erityisesti nostotyöturvallisuudessa tarvitaan Jääskeläisen mukaan pikaisia parannuksia. On ollut liikaa silkasta hutiloinnista johtuvia tapaturmia, joissa huonosti kiinnitettyjä taakkoja on irronnut.

Esimerkiksi Helsingissä rakennustyöntekijä vammautui äskettäin vakavasti, kun hänen päälleen putosi painava kuorma.

Pahemmin kävi 5. huhtikuuta 2018 Kurikassa. Rakennustyömaan työntekijä kuoli jäätyään jauhesiilon alle. 3000 kilon siiloa ei oltu osattu tai välitetty tukea siirron ajaksi kunnolla.

”Olen lisäksi saanut tietooni useampia läheltä piti -tilanteita, joissa tavara on ollut mitä hassuimmalla tavalla kiinnitettynä. Joissain tapauksissa se on pudonnutkin. Aineelliset vahingot vielä kestetään, mutta henkilövahingot ovat pahimpia.”

Riittääkö nykyinen valvonta?

Rakentaminen on työturvallisuuden näkökulmasta haasteellisimpia aloja. Työtehtävät ovat hyvin fyysisiä, ja ammateissa on korkea riskitaso.

Työsuojelulain mukaan rakennustyömaan päätoteuttajan on nimettävä jokaiselle työmaalle henkilö, joka vastaa työmaan turvallisuudesta.

Työnantajan on huolehdittava, että tällä turvallisuusvastaavalla on riittävä pätevyys ja perehdytys tehtäviinsä sekä riittävät valtuudet tehtävän hoitamiseen.

”Pääsääntöisesti isoimmat rakennusfirmat noudattavat työturvallisuusohjeita. Meillä on kuitenkin lukuisa määrä yrityksiä, joiden työturvallisuudessa on suuria puutteita.”

Rakennuskohteessa tulee tehdä vähintään kerran viikossa työmaatarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää ja ennalta ehkäistä mahdollisia työstä tai laitteista aiheutuvia vaaratekijöitä. Jos joku paikka repsottaa, turvallisuusvastaavan olisi uskallettava pysäyttää työt korjaamisen ajaksi.

Näin ei aikataulupaineiden takia kuitenkaan aina käy.

Tarkastuksilla lisää turvallisuutta?

Tapio Jääskeläinen uskoo, että jo pelkästään tarkastuksia lisäämällä pystyttäisiin välttymään tapaturmilta ja kuolemilta.

”Työsuojeluviranomaisten tulisi lisätä resursseja työmaiden valvontaan. Jos valvonta on liian vähäistä, verkko on liian isosilmäistä ja siitä uidaan läpi.”

X