Rasittavasta liikunnasta johtuva pyörtyminen voi olla merkki vakavammasta – Äkkikuolemaan johtava geeni on kuitenkin harvinainen Suomessa
Milloin liikunnasta johtuva rasittavuus on keholle vaarallista? Oman kehon tuntomerkkejä kannattaa tarkkailla liikunnan aikana sekä palautumisprosessissa.
Liikunta rasittaa kehoa kokonaisvaltaisesti, mutta aina ei voi olla varma, kuinka paljon rasitusta oma keho kestää.
Liikunnan aikana tapahtuvien pyörtymisten, huimausten tai rytmihäiriöiden takana voi olla vakavampia sairauksia, joista liikkuja ei välttämättä ole vielä tietoinen.
Pyörtyminen voi olla merkki vakavammasta
Liikunta tuntuu ensimmäiseksi hengityselimistössä. Sydänvikaiset ihmiset voivat kokea esimerkiksi heikotusta, huimausta tai epämääräistä tykytystä rinnassaan. Myös astma sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat voivat vaikuttaa liikuntasuorituksiin, tai estää ne jopa kokonaan.
Aikuisille suositellaan kaksi ja puoli tuntia viikossa kohtuurasitteista liikuntaa tai vaihtoehtoisesti 75 minuuttia rasittavampaa liikuntaa.
Mutta milloin rasitus on liikaa?
”Jos liikunta on oman suorituskykyyn nähden liian rasittaavaa, oireita voi tulla liikunnan aikana. Pyörtyminen tai tajunnan hämärtyminen on jo yksi selvä merkki siitä, että ollaan suorituskyvyn rajamailla. Usein sitä edeltää pistot kehossa, puutuminen tai rintakipu”, kertoo THL:n erikoistutkija Katja Borodulin.
Borodulin myös muistuttaa, että pyörtyminen liikuntasuorituksen aikana voi johtua useista syistä, kuten akuutista hapenpuuttesta, alhaisesta verensokerista ja -paineesta.
Taustalla voi myös olla vakavampi sairaus.
Yleinen terveydentila on hyvä huomioida
”Pyörtyminen on se, minkä ihminen näkee, mutta usein sitä ennen tulee jo huono olo. Moni ymmärtääkin keskeyttää liikunnan ensioireiden ilmaantuessa, ja vain harva pystyy haastamaan itseänsä pyörtymiseen asti. Usein taustalla on jotain tosi vakavaa, esimerkiksi verenkierron häiriöitä”, Borodulin muistuttaa.
Myös yleinen terveydentila on tärkeää ottaa huomioon liikkuessa. Esimerkiksi flunssaisena pitää välttää fyysistä rasistusta.
”Jos nuorelle ihmiselle tulee yllättäviä tilanteita urheillessa, taustalla voi olla aikaisemmin diagnosoimaton tauti tai ylirasitustila. Tyypillinen oireiden aiheuttaja voi olla esimerkiksi pitkittynyt flunssa.”
Oireettomat sairaudet voivat olla geeneissä
Ihmisellä voi olla myös piileviä geeniperimään liittyviä sairauksia, jotka altistavat sydämen rytmihäiriöille.
”Geneettinen altistus rytmihäiriölle voi olla hankala diagnosoida etukäteen. Mikäli suvussa on ilmennyt vakavia rytmihäiriösairauksia, se saattaa olla ainoa johtolanka”, kardiologian erikoislääkäri, professori Jari Laukkanen Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Jos ihmisellä on oudosti ilmeneviä tajuttomuuskohtauksia rytmihäiriöitä tai rintakipua liikuntaa harrastaessa, syyt kannattaa aina tutkia.
Sydänperäinen äkkikuolema on harvinainen mutta rasittavan liikunnan aikana mahdollinen.
Esimerkiksi peritytyvä, pitkä QT-oireyhtymä on otettava huomioon liikuntaa harrastaessa. Tämän oireet, kuten rintakipu, tajunnanmenetys tai huimaus, voivat ilmetä voimakkaan rasituksen tai stressin myötä. Oireyhtymää sairastavia suositellaankin välttämään voimakasta rasitusta ja kilpaurheilua.
© iStock
Äkkikuoleman riski on hyvin pieni
Alle 40-vuotiailla miehillä sydänperäisen äkkikuoleman riski on Suomessa noin 1/300 000–1/500 000 liikkujaa/vuosi. Naisilla liikuntaan liittyvä äkkikuolema on noin 10 kertaa harvinaisempi.
Liikunnassa on tarkoituskin hengästyä ja rasittaa omaa kehoaan, joten aina ei välttämättä ole selvää, milloin rasitus on liikaa.
”Kannattaa olla tarkkana, jos sydämen tykytys pomppaa aivan toiselle tasolle tai jos se tulee levossa esimerkiksi liikuntasuorituksen palautumisen aikana. Silloin pitää selvittää, mistä se johtuu”, Jari Laukkanen korostaa.
Rasituksessa on myös huomattavaa, että se voi häiritä elimistön tasapainoa. Heikotusta ja huonoa olo voi tulla eri syistä.
”Äärimmäisiin suorituksiin ei kannata missään nimessä lähteä kylmiltään. Täytyy olla varma omasta kunnostaan ja selvittää, onko piileviä tai oirehtivia sydänsairauksia.”
Pohdi, annatko näissä lajeissa kaikkesi
Korkean intesiteetin urheilulajeissa on aina ylirasittumisen vaarana. Esimerkiksi suositut HIIT-kuntosalitunnit, crossfit tai Training for warriors -tyyppiset harjoittelut ovat korkean intensiteetin harjoituksia, joissa puristetaan oman kehon maksimi ja mennään ”sata lasissa”.
Myös kestävyysjuoksua ja ammattipyöräilyä harrastavien kannattaa tarkkailla omaa rasitustaan.
Erityisesti sydäntautipotilaan olisi hyvä konsultoida lääkäriä ja käydä esimerkiksi rasitustesteissä oman turvallisen liikuntarasitustason selvittämiseksi.
”Aina voi kokeilla ja lähteä mukaan, mutta täytyy muistaa pitää malttinsa ja osata kuunnella kehoa”, Katja Borodulin muistuttaa.
Maksimisuorituksen tekemiseen voi ryhmäpohjaisessa harrastuksessa voi tuntea painetta muilta osallistujilta.
”Siihen ei kuitenkaan pitäisi mennä, jos oma keho ei ole tottunut”, Borodulin korostaa.
Lähde: Laukkanen et al. Suomen Lääkärilehti 21/2010