Reikä tiessä rikkoo vanteen – Silti vain harva saa korvauksen huonon tienkunnossapidon aiheuttamasta ajoneuvovauriosta
Teiden ja katujen huono kunto aiheuttaa vaurioita autoille. Kuljettajalla on vastuu varoa niin jäätyneitä polanteita kuin reikiä asfaltissakin. Korvauksia saa viidennes hakijoista.
Ely-keskukset saivat viime vuonna yhteensä 1697 vahingonkorvaushakemusta. Hakemusten määrä laski edellisen vuoden 2418 hakemuksesta.
Kaukana on ajat, jolloin valtion tielaitoksen tiekarhut jyrsivät teistä jäiset polanteet pois. Runsaat lumisateet ja nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila saa kadut ja tiet helposti huonoon kuntoon. Lumien sulaessa kadut täyttyvät vedestä.
Auto saattaa vaurioitua niin syvään veteen, kuin syvien polanteiden jäätyneisiin reunoihin ajettaessa. Iskunvaimentimet ja pyöränlaakerit ovat kovilla perunapelloksi jäätyneellä ajoradalla.
Valtateiden asfalttipäällysteen vauriot aiheuttavat silti eniten vahinkoja rikkomalla renkaita ja vanteita.
”Valtaosa vahingoista aiheutuu kuoppaan ajon seurauksena. Näin on myös talviaikaan”, sanoo Hilla Raivio Lapin ely-keskuksesta.
Vilkkaasti liikennöidyt tiet pidetään sulana ennakoivalla suolauksella. Lumiaurat lähtevät liikkeelle sääennusteen mukaan jo lumisateen alkaessa. Siksi lumipolanteiden aiheuttamia vaurioita tapahtuu valtateillä harvoin.
Korvausta tien huonosta kunnossapidosta johtuneista vaurioista voi yrittää hakea ely-keskukselta tai kaupungilta, riippuen kumman kunnossapitoalueella vaurio on tapahtunut.
Valtateillä näyttövastuu autoilijalla
Näyttövastuu valtateillä tapahtuneista auton vaurioista on kuljettajalla. Vain noin joka viides ely-keskuksen saamista vahingonkorvaus hakemuksista hyväksytään. Hakemuksia tulee keskimäärin 150 joka kuukausi.
”Niiden käsittelyä varten tutkimme aina tien kunnossapitotoimenpiteet tapauskohtaisesti. Jos havaitaan, että kunnossapito on tehty puutteellisesti tai huolimattomasti, se voi olla korvauksen saamisen peruste”, Raivio sanoo.
Yksistään tien huono kunto ei ole korvauksen peruste, vaan kunnossapidon huolellisuus eli niin sanottu tienpitäjän tuottamus on ratkaiseva.
”Jos huolimattomuutta tai laiminlyöntiä ei voida osoittaa, ei korvausta voida vahingonkorvauslain mukaan maksaa.”
Korvauksia ei myöskään välttämättä saa, vaikka ajaa syvään vesilammikkoon. Tienkäyttäjän omat toimenpiteet vaikuttavat päätökseen.
”Ajoneuvoa on kuljetettava liikennesääntöjen mukaisesti ja olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen.”
Lapin ely-keskus käsittelee kaikkien alueiden hakemukset keskitetysti. Hakemusten käsittelyaika on noin neljä kuukautta.
Kaupungeilla on näyttövastuu, mutta korvauksia saa silti harvoin
Kaupunkien ja kuntien alueella olevat tiet ja kadut ovat niiden vastuulla. Useimmiten kunnossapito on ulkoistettu ja kilpailutettu. Ajoneuvon vaurioista voi yrittää hakea korvausta kaupungin nettisivuilla olevilla vahingonkorvauslomakkeilla.
”Kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisesti kaupungilla on asiassa ankara vastuu”, kertoo Lahden kaupungininsinööri Mika Lastikka.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että korvauksia saisi sen helpommin kuin ely-keskukselta. Lahden kaupunki hyväksyy vahingonkorvaushakemuksista vain murto-osan.
”Useimmiten perustamme päätöksen siihen, onko kunnossapidolla ollut mahdollisuus tehdä toimenpiteitä”, Lastikka sanoo.
Kuljettajalla on tieliikkennelain mukaan vastuu väistää este. Tähän perustuen Lahden kaupunki korvaa hyvin harvoin ajoradan vaurioista, syvistä polanteista tai syvään vesilammikkoon ajamisesta johtuvia vaurioita.
”Nykyään tulee todella harvoin oikaisuvaatimuksia. Perustelumme ovat yleensä niin hyvät”, kaupungininsinööri toteaa.
Reikä tiessä on yleisin syy, joka vaurioittaa autoa. Jäiset polanteet voivat myös hajoittaa autoa. © Tommi Tuomi
Pyöränlaakerit kovilla perunapellossa
Väyläviraston kunnossapidon osastonjohtajan Magnus Nygårdin mukaan tiestöä pidetään kunnossa talvihoitoluokituksen mukaisesti. Eri luokituksille on määritelty toimenpideajat, joiden mukaan alihankkijoiden on tehtävä kunnossapitotoimenpiteitä.
”On haastavaa, jos liikenne ehtii tamppaamaan lumen jääksi” Nygård toteaa.
Ajoradan tasaisuudelle on määritetty vaatimus, jonka mukaan urakoitsijoiden olisi auraus hoidettava.
Perunapelloksi jäätynyttä tietä pitkin usein ajavan autossa ovat pyöränlaakerit ja iskunvaimentimet kovilla. Tällaisesta vauriosta on todistustaakan vuoksi käytännössä lähes mahdotonta saada korvausta.
”Mikäli vahingot ovat aiheutuneet pitkän ajanjakson aikana eikä vahinkojen tarkkoja tapahtuma-aikoja ja -paikkoja ole ilmoitettu eikä ne ole tiedossa, ei syy-yhteyttä vahinkotapahtuman ja aiheutuneiden vahinkojen välillä voida todentaa”, Hilla Raivio toteaa.
Täyskaskovakuutuskaan ei korvaa kaikkea
Kun tienkunnossapidosta vastaavilta tahoilta ei ole mahdollista saada korvausta, haetaan korvausta autovakuutuksesta. Täyskaskovakuutuskaan ei silti korvaa kaikkea.
Ifin ajoneuvokorvausten laatupäällikkö Solja Varke-Lipposen mukaan mikään autovakuutus ei korvaa veden peittämällä tiellä ajamisesta aiheutuneita vahinkoja.
Täyskaskovakuutuksesta saa korvauksen ajaessaan monttuun tai jäisen ajouran reunaan.
Vahinkoilmoitus sekä kertomus tapahtuneesta ja olosuhteista kannattaa lähettää vakuutusyhtiöön mahdollisimman pian.
”Auton vaurioiden tarkastus tehdään kumppanikorjaamolla. Vaurioiden tulee sopia kerrottuun tapahtumaan. Paikan päältä kannattaa ottaa kuvia, samoin lausunnot mahdollisilta todistajilta,” kertoo Varke-Lipponen.
Kaskovakuutuksen käyttäminen vahingon korjaamiseen vähentää kuitenkin vakuutusbonuksia, ja kasvattaa siten vakuutusmaksujen määrää tulevaisuudessa.
Pitkänajan kuluessa tapahtuvia vaurioita ei vakuutuksestakaan korvata. Perunapellossa päivittäin rämpivälle työmatkaajalle ainoa tapa yrittää parantaa tilannettaan on antaa palautetta tien kunnossapidosta vastaavalle.